Suostuisitteko tähän? Huoltajuuskiistasta kyse
Elikkä emme ole saaneet sovituksi ja menin asian kanssa oikeuteen, haen yksinhuoltajuutta ja että lapsi asuu minun luonani ja isä tapaisi miten nyt sitten ikinä vaatisikaan tai määrättäisiin
nyt sitten oltaisiin kumminkin sopimassa näin
viikko ja viikko, lapsi asuu minun luona, yhteishuoltajuus mutta isä sanoi että ei elatusmaksuja ja lapsilisät puoliksi korotuksineen
miten toimisitte, antaisitteko mennä oikeuteen ja katsoisitte miten käy vai suostuisitteko tuollaiseen?
periaatteessa lapsilisä kuuluisi myös isälle kerran lapsi on siellä yhtä paljon kuin minun luonani (isä ollut lapsen elämässä yhtä paljon kuin minäkin)
Kommentit (36)
Että koskapa tapaamiset voi myöhemmin elämässä käytännön syistä vähentyä niin olisi jo valmiiksi parempi ettei lapsi ole kovin läheinen isänsä kanssa?
Et varmaankaan tarkoittanut sitä mutta siltä se kovasti kuulostaa.
Vierailija:
kannattaa silti ajatella vähän pidemmälle.. esim. Tuletteko lapsen isän kanssa asumaan aina samalla paikkakunnalla? Sitähän ei tietenkään kukaan voi varmaksi tietää ja mitä tahansa voi sattua, mutta meillä kävi niin että lapsi kyllä kärsi siinä, kun koulujen alettua toisen vanhemman tapaamiset väheni. Oli siis tottunut olemaan joka toinen viikonloppu pidennettyjä viikonloppuja.. Ja nyt näkee sen joka toinen viikonloppu. Kovasti vaikuttanut meidän lapsen käytökseen nuo muutokset. Sekä hyvässä ja pahassa.
enkä usko että koska tapaamiset vähentyisivät hänen omasta tahdostaan
ap
Tai ainakaan maksamaan molemmille yh-korotusta. Voittehen te jakaa rahat keskenänne tietysti.
Muuta minä en suostuisi mihinkään vuoroviikko-systeemii. Ei se ole lapselle hyväksi.
Huono puoli on jos jompikumpi löytää uuden kumppanin ja haluaa muuttaa kauemmas. Tosin koskeehan tuo huono puoli kaikenlaista yhteishuoltajuutta. Mun mielestä toi viikkosysteemi on lapselle selkeä. Kyllä se siihen tottuu ja oppii tykkäämäänkin varmasti! Mun mielestä on käsittämättöän julmaa, että isä saisi tavata omaa lastaan vain joka toinen viikonloppu!!!!! Törkeyden huippu!!! Mieti miltä sinusta tuntuisi tavata lastasi noin harvoin???? Kyllä sun täytyy ap suoda miehellesi mahdollisuus omaan lapseensa. Mulla mies myös 100% mukana lapsen elämässä (olemme siis aviopari emme eronneet) ja tiedän jo nyt, että jos ero joskus tulee en voisi tehdä miehelleni sitä, että vaadin jotain joka toista viikonloppua. Tiedän kuinka paljon hän lasta rakastaa. Mieheni kanssa varmaan kyllä saisimme asian sovittua, yritä sinäkin sopia omasi kanssa.
Käsittääkseni tuollaisessa tilanteessa lapsilisät menisivät pienempituloiselle.
Oikeastaan parempi kuin tämä nykyaikainen elarisekoilu, mitä on vähän joka erossa mukana.
Minä suostuisin ilomielin!
oli tunne että äiti ja isä aina vain odottivat sitä " vapaa" viikkoa. Ja kumpikaan ei kantanut kokonaisvastuuta lapsen asioissa, esim. kouluasioissa jne. Aina olettivat että toinen huolehtikooon. Tuo systeemi on keksitty vanhempien etu mielessa, ei todellakaan lapsen.
Lapsella pitää olla yksi koti! Noin pieni vaan hämmentyy tuollaisesta sekailusta. Oikeuteen vaan! Voittehan silti pitää yhteishuoltajuuden ja lapsi voi nähdä isäänsä paljon enemmän kuin jokatoinen viikonloppu. Mutta toi viikko/viikko-systeemi on lasta ajatellen ihan takapuolesta!
Pitkä viikonloppu ke-illasta sunnuntaihin. Seuraavalla viikolla to-pe yö ja seuraavalla viikolla ma-ti yö ja sittenhän taas on jo se pitkä viikonloppu. Näin lapsella on max 3-4 päivää eroa toisesta vanhemmasta mutta pääosin asuu sinun luonasi.
jos lähdet oikeuteen kannattaa miettiä mikä se huonoin vaihtoehto on mikä oikeudessa saattaa tulla, nythän kaikki olettaa että äiti saa lapsen suurimmaksi osaksi ja isä vain jokatoinen viikonloppu, entäs jos tuomari päättääkin että isä saa pääasiallisen huoltajuuden ja sulle jää vain viikonloppu silloin toinen tällöin.
Viikko-viikko sopiii onille lapsille valan mainiosti, etenkin jos ette asu ihan kamalan kaukna toisistanne ja välinne ovat kohtuulliset.
Lisäksi: viikko-viikossa et väsytä itseäsikään niin paljoa, kun sinulla on käytännössä lähes kaksi viikkoa / kk enemmän " vapa-aikaa" (sinulla tosin toinenkin lapsi) kuin viikonloppuisä-systeemissä.
J ajattele kokonaisuutta: haluaisitko, että lapsi vieraantuisi toisesta vanhemmasta? Entä olisitko valmis itse viikonloppuisin tapaavaksi vanhemmaksi? Vielä noista kasvatusmetodeista, kyllähän lapset tottuvat, onhan esim. koulussa/päiväkodissa/mummolla/kotona/ ja jopa ydinperheen vanhemmilla erilaisia metodeja. Jos sopua löytyy, tietyt perusasiat (käsien pesut ym. ja vaatehygienia) voidaan varmaan harmonisoida kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Lapsilisästä: jos teillä on suunnilleen samat nettotulot, lapsilisän puolitus on varmasti ok. Muussa tapauksessa lapsilisällä voisi tasata tuloeroa.
Jos olette olleet naimisissa, on muuten oleattomat mahdollisuudet, että saisit yksinhuoltajuutta, jos sitä sanan varsinaisessa merkityksesä aiempana tarkoitit.
Sopua matkaan!
isällä yhtäoikeus lapseen, kuin äidilläkin. tässä tapauksessa murtaisit isän sydämen jos häneltä lapsen veisit.
vuoroviikko asuminen voi toimia, myös lapsen kannaltakin. mikäli myöhemmin tulee eripuraa, niin sosiaalityöntekijät päättävät huoltajuudesta. oikeuteen asiaa ei voi enään sitten viedä.
Eli, jääkö ne sinun kontollesi (kuten yleensä äidit) ja saatko tässä tapauksessa mieheltäsi varmasti puolet summasta?
Tätä kysyn lähinnä lapsilisien puolittamisen takia...
ja tuota pitkä-viikonloppumallia, mitä minä ehdotin. Lapsilisät sulle ja 150¿ elatusmaksu. En tinkisi yhtään kyllä rahasta, sitä tulet tarvitsemaan.
miten se vaikuttaa? lapsi ymmärtää jo että isä tekee näin ja äiti näin