Mitä olisit elämässäsi halunnut tehdä, mutta et enää voi?
Kommentit (19)
Ajaa ajokortin. Etenevä silmäsairaus jo sen verran pitkällä, että en tiedä antaisiko enää lääkäri lupaa ajaa.
Se harmittaa, että olin nuorena niin arka, että jätin paljon hyviä tilaisuuksia käyttämättä. On totta, että vanhempana katuu eniten niitä tekemättömiä asioita.
Hankkia lentolupakirjan. Ihailenlentäjiä kun ovat niin taitavia ja älykkäitä
Olisin tosi paljon halunnut tehdä nuorena monia sellaisia liikunnallisia juttuja, jotka ei siihen aikaan ja silloisessa ympäristössäni olleet mitenkään mahdollisia. Olisin halunnut kiipeillä, harrastaa akrobatiaa ja vaikkapa kuulua nykyisenkaltaiseen cheerleader-porukkaan.
Synnyin maaseudulle 1960-luvun alussa, joten yllämainittuihin ei mahdollisuuksia ollut. No kiipeilin kylläkin: navetan ylisille, läheisten kallioiden jyrkänteille ja tietysti puihin. Tanssia pääsin harrastamaan vasta yliopistoliikunnassa. Joten jotakin joo. Mutta kieltämättä olen kateellinen nykynuorien harrastusmahdollisuuksista.
Asua ulkomailla. No, suuren osan lapsuudestani asuinkin toisessa maassa mutta sen koommin en ole päässyt matkustelemaan. Ehkä sitten kun lapset lentävät pesästä ja työni onnistuu etänä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin tosi paljon halunnut tehdä nuorena monia sellaisia liikunnallisia juttuja, jotka ei siihen aikaan ja silloisessa ympäristössäni olleet mitenkään mahdollisia. Olisin halunnut kiipeillä, harrastaa akrobatiaa ja vaikkapa kuulua nykyisenkaltaiseen cheerleader-porukkaan.
Synnyin maaseudulle 1960-luvun alussa, joten yllämainittuihin ei mahdollisuuksia ollut. No kiipeilin kylläkin: navetan ylisille, läheisten kallioiden jyrkänteille ja tietysti puihin. Tanssia pääsin harrastamaan vasta yliopistoliikunnassa. Joten jotakin joo. Mutta kieltämättä olen kateellinen nykynuorien harrastusmahdollisuuksista.
Mä olisin halunnut harrastaa taitoluistelua. Mutta asuin maalla ja meillä ei olisi ollut varaakaan. Nykyään on nilkassa nivelrikko, eikä voi luistella ollenkaan, joten aikuisluistelu on poissuljettu. Hallille olisi vain pari kilsaa nykyään ja siellä on aikuisluistelun peruskursseja, mutta luistelu rasittaa liikaa jalkaa. Se leikataan vasta sitten, kun suunnilleen en pääse kävelemään enää.
Vierailija kirjoitti:
Mennä vuodeksi ulkomaille aikuisiällä. Sinkkuna olisi voinut mennä, ja lapsettomana.
Sitku, mutku, voiku.
Asuntolainajuna tuntuu menneen ohi.
Ostin matkailuauton vanhemmalla iällä ja erään suhteen päättymisen jälkeen asuin siinä muutaman vuoden.
Ihanaa vapaata aikaa ja harmittelen etten tajunnut jo nuorena hommata kunnollista asuntoautoa.
Olisi pitänyt satsata kunnolla rahaa johonkin linja-autoluokan asuntopirssiin täysillä mukavuuksilla ja asua siinä vailla huolta vuokrista tai yhtiövastikkeista.
Nyt taas uusi parisuhde ja vaimoni ei pidä ajatuksesta asua muullla tavalla kuin omakotitalossa.
Hyvä näinkin, sillä sain ainakin kokea muutaman vuoden täydellisen vapauden ja asua juuri siinä mistä löytyi mukavin paikka olemiseen :-)
Hypätä sängystä sänkyyn eriväristen ja -maalaisten miesten kanssa ja saada ne katsomaan kaihoten perääni. Tässä iässä homma ei enää onnistu.
Harrastaa seksiä yläasteella ja ylipäätään elää nuoruutta niin kuin pornoleffassa. Tuskin se olisi ihan noin vain onnistunut, mutta jos silloin olisi ollut sosiaalisia taitoja kuten aikuisena, niin luultavasti lopputulos olisi ollut vähän erilainen. Elämäni suuria katumuksen aiheita, että olin niin vässykkä nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennä vuodeksi ulkomaille aikuisiällä. Sinkkuna olisi voinut mennä, ja lapsettomana.
Sitku, mutku, voiku.
No noihinhan koko ketju perustuu.
Olisin sittenkin halunnut lapsia! Nyt tuntuu niin turhalle se pöyhkeä vela-öyhöttäminen ja liian varhainen sterilisaatio...
Olisin halunnut kehittyä enemmän taiteilijana mutta turvallisuushakuisuudesta valitsin toisen ammatin. Tässä tulen hyvin toimeen mutta joudun rajoittamaan itseäni paljon koska olen oikeasti luova. Harmillisia nämä elämänvalinnat mutta minkäs teet, olin nuorena liian arka toteuttamaan unelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ostin matkailuauton vanhemmalla iällä ja erään suhteen päättymisen jälkeen asuin siinä muutaman vuoden.
Ihanaa vapaata aikaa ja harmittelen etten tajunnut jo nuorena hommata kunnollista asuntoautoa.
Olisi pitänyt satsata kunnolla rahaa johonkin linja-autoluokan asuntopirssiin täysillä mukavuuksilla ja asua siinä vailla huolta vuokrista tai yhtiövastikkeista.
Nyt taas uusi parisuhde ja vaimoni ei pidä ajatuksesta asua muullla tavalla kuin omakotitalossa.
Hyvä näinkin, sillä sain ainakin kokea muutaman vuoden täydellisen vapauden ja asua juuri siinä mistä löytyi mukavin paikka olemiseen :-)
Tää saa pilkkaa osakseen, mutta olen vakavasti harkinnut matkailuautoon muuttamista eläkeiässä. Kaikki tavarat mäkeen ja nokka kohti seikkailuja!
Vierailija kirjoitti:
Olisin sittenkin halunnut lapsia! Nyt tuntuu niin turhalle se pöyhkeä vela-öyhöttäminen ja liian varhainen sterilisaatio...
Terveisin kolmen lapsen äiti, jota harmittaa elämätön nuoruus.
Olisin halunnut kolmannen lapsen. Vaan kun nämä valvottivat henkihieveriin niin ei kyennyt edes ajattelemaan kolmatta.
Muuta ei ole jäänyt kaihertamaan.
Olisin halunnut vaihto-oppilaaksi, mutta siihen ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia.
Mennä vuodeksi ulkomaille aikuisiällä. Sinkkuna olisi voinut mennä, ja lapsettomana.