Vapaaehtoinen lapsettomuus ja kriisi joulupöydässä

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä sanoa, että ei ole tärpännyt. Ei tarvitse selitellä enää. Laittaa tilanteen luonnon syyksi.

Mulla lapsettomuus on enimmäkseen luonnon syytä: 20 vuotta suojaamaton seksiä puolison kanssa, ei yhtään lasta eikä edes alkanutta raskautta (toki hyvin varhaisessa vaiheessa on saattanut mennä kesken, mutta se on sitten ollut todella varhaista). Syyt tiedossa, eivät helposti hoidettavissa.

Mutta pääasiaan. Tämä on kerrottu läheisille varhaisessa vaiheessa ja melko seikkaperäisesti. Ja loppuiko selittelyn tarve siihen? Ei todellakaan. Mikään informaatio ei ole estänyt sukulaisia kyselemästä, kommentoimasta ja ehdottelemasta kaiken maailman konsteja, joilla joku kumminkaima on paukahtanut paksuksi.

Vierailija kirjoitti:

Provo tai ei mutta olen itse joutunut vähän samantapaiseen tilanteeseen. Sekä äitini että miehen äiti ovat molemmat tivanneet minulta aika ikävällä tavalla ja jankkaamalla että koska teemme lapsia. Kysely ärsytti minya ja sanoin sitten kerran molemmille että nuo kysymykset loukkaa, koska kärsimme tahattomasta lapsettomuudesta. Totta se ei ollut, koska ei vaan haluttu vielä lapsia eikä edes yritetty vaan käytettiin huolellisesti aina ehkäisyä. Mutta sulkipahan vastaukseni vihdoin molempien suut. Arvatkaa vaan ovatko yllättyneitä kun nyt vuosia myöhemmin olen raskaana. He eivät tiedä, että yrittämiseen ei mennyt kuin pari kuukautta ennen kuin tärppäsi:) vaikka ikääkin jo on.

Tuossakin toiminnassa on kaksi puolta. Nyt äitisi ja anoppisi ovat saattaneet vuosikausia tuntea syvää surua sinun ja miehesi puolesta, kun ovat eläneet siinä luulossa, että te olette tahattomasti lapsettomia. Kukapa ei tahtoisi omalle lapselleen kaikkea hyvää ja onnea elämässään? Äitisi / anoppisi olisi ehkä helpompi sulattaa, että olet onnellisesti lapseton kuin onnettomasti lapseton.

Nykyaikana tulee yt:ssä kenkää kenelle tahansa mennen tullen, että uraa en pitäisi perusteena sille etten hanki lapsia kun se pilaantuu. Vaikka hankkisi lapsia, ei sinne kotiin pidä jäädä kolmeksi vuodeksi. Yt:ssä kun saa kenkää niin tajuaa että niinpä paljon se työnantaja arvosti velattomuuttani. Vastaavasti aloilla, tyyliin lääkärit, joilla yt ei koske, on yhtä hyvin varaa jäädä äitiyslomalle, sillä kysyntää ja palkkaa riittää lapsen teon jälkeenkin. Eli nykypäivänä ura on todella huono syy. Sanokaa vain suoraan ettei kiinnosta.

Ei se jankkaaminen lopu vaikka sitten kun itse haluaisitkin ja tekisit lapsen. Sen jälkeen jankataan seuraavaa ja vihjaillaan sille ensimmäiselle lapselle että kun sun kaverillakin on pikkuveli. Lause vaan jää jatkumatta että mutta äitisi ei halua tehdä sulle pikkuveljeä/pyydäpä vanhemmiltasi semmoinen. En todellakaan kohta pysty enää vastaamaan asiallisesti anopille.

Tuskinpa on trolli.. Mulla on ollut hyvin samanlainen kokemus valitettavasti noin pari vuotta sitten. Äitini on tiennyt vuosikaudet, ettemme halua lapsia, mutta kaikesta päätellen hän oli kuitenkin kuvitellut, että mielemme muuttuu aikanaan. Sain eräänä juhannuksena pari vuotta sitten kummallisen ja itkuisen puhelun äidiltäni, olimme menossa vaeltamaan läheiselle luonnonsuojelualueelle. Hän tivasi, milloin oikein aiomme hankkia lapsia ja kun vastasin, että kyllähän sinä tiedät, ettei ikinä, niin hän pillahti itkuun ja löi luurin korvaan. Alkoholilla oli selvästi osuutta asiaan. Olemme olleet lähemmäs 20 vuotta mieheni kanssa yhdessä ja aina on ollut tiedossa, ettei niitä lapsia haluta ja ikääkin alkaa kohta olla niin paljon, ettei niitä edes tulisi. Ilmeisesti liittyy jotenkin äidin omaan vanhenemiseen ja haluun saada lastenlapsia. Tilanne oli tosi epämiellyttävä meille, varsinkin kun olin luullut minun äitini olevan sinut asian kanssa. Anopilta sitä lapsipropagandaa oli tottunut kuulemaan, mutta että oma äiti.

Mä en hetkeäkään epäile tätä provoksi kun mietin omaa äitiäni. Hän on ikuisesti katkera koska olemme veljeni kanssa kumpikin menneet maistraatissa naimisiin, salaa kaikilta emmekä ole järjestäneet häitä. Hän ei päässyt käyttämään hattua ja ties mitä muuta paskaa sieltä satoi päälle. Ja piti minua kelvottomana ihmisenä kun olin sinkku vielä 30-vuotiaana, vieläpä lapseton.

Miksi edes vastasit äidillesi?  Ei tulisi mieleenkään vastata ala-arvoisiin kysymyksiin ja näitä nyt lapsiutelut ovat mitä suuremmassa määrin. Sitä paitsi, ethän edes voi tietää mitä mieltä olet asiasta esim. 40-vuotiaana. Joten ihan turha riidellä asiasta, josta ei ole mitään tarvetta tehdä päätöstä nyt suuntaan eikä toiseen.

Veloille tuntuu vaan olevan ihmeellisen tärkeää aina tehdä päätös lapsettomuudesta. Niinkuin ei voisi vaan elää ja sitten todeta vaihdevuosien alkaessa, että tuliko niitä lapsia hankittua vai ei.