Voisitko olla parisuhteessa yhdyssanavammaisen kanssa?

Minä olen. Puolisoni on maisteri mutta lukihäiriöinen. Minkäs teet. On hänessä hyvätkin puolensa.

T. Äikänope

Eat shit and die.

Minä olenkin. Jos puolisoni jonkin yhdyssanan kirjoittaa oikein, se on luultavasti pelkkä vahinko. Sama se minulle on, minä osaan kirjoittaa oikein ne yhdyssanat ja se riittää minulle. Puolisoni vastatkoon itsestään jos joku tulee tenttaamaan.

En voisi. Ja lukihäiriö on eri asia, vaikka heidänkin tuotoksiaan on tuskaista lukea.

Vierailija kirjoitti:

Minä olenkin. Jos puolisoni jonkin yhdyssanan kirjoittaa oikein, se on luultavasti pelkkä vahinko. Sama se minulle on, minä osaan kirjoittaa oikein ne yhdyssanat ja se riittää minulle. Puolisoni vastatkoon itsestään jos joku tulee tenttaamaan.

Joo, mutta kun tuli aina sellainen olo, että keskustelee jälkeenjääneen kanssa, kun WhatsAppiin pukkasi viestiä. AP

Voisin, myös monella muulla tavalla vammaisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eat shit and die.

Jäikö yhdys sanat opettelematta?

Jos sopivia kumppaneita tulisi ovista ja ikkunoista, en. Mutta koska olen 37-v neitsytmies, ei ole varaa valita. Ei se suhdetta kaataisi, vaikka olisihan se vaivaannuttavaa.

En.

Tuskin, mutta en niiden yhdyssanavirheiden takia. 

Todennäköisesti tällainen henkilö olisi tyhmä ja huonossa asemassa työelämässä. Se olisi se varsinainen syy. 

Lukihäiriö sinänsä ei estä kirjoittamasta yhdyssanoja oikein. Se on yleistä epäfiksuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Tuskin, mutta en niiden yhdyssanavirheiden takia. 

Todennäköisesti tällainen henkilö olisi tyhmä ja huonossa asemassa työelämässä. Se olisi se varsinainen syy. 

Lukihäiriö sinänsä ei estä kirjoittamasta yhdyssanoja oikein. Se on yleistä epäfiksuutta. 

Kokemukseni mukaan lukihäiriö vaikeuttaa suuresti oppilaan kykyä kirjoittaa yhdyssanat oikein. Samojen oppilaiden on alakoulussa vaikea oppia ylipäänsä sanarajoja, eli he kirjoittavat yhteen sanat, jotka pitäisi kirjoittaa erilleen. Osa näistä pulmista kärsivistä on tyhmiä ja osa älykkäitä.

Ilmeisesti yhdyssanasäännöt eivät mene hukkaan, koska niistä on näköjään hyvin paljon iloa ihmisille, jotka tarvitsevat vähän buustia egolleen.

T. Äikänope

Minä olen. Mieheni puhuu sujuvaa suomea, mutta ei osaa kirjoittaa sitä.

En voisi, häiritsisi liikaa. Kuten joku mainitsi, vaikuttaa yleiskäsitykseen ihmisestä, halusi tai ei. Ja kyllä niitä voi opetella, vaikka onnistumisprosentti ei sata olisikaan ja esimerkiksi runsas lukeminen auttaa tässä. Jos ei kiinnosta lainkaan, on muutoinkin aika erilainen ihminen.

Voisin ja olenkin. Myönnän kyllä, että joskus ajattelin itsekin, että yhdyssanavirheitä tekevä tai muuten vaan huonosti kirjoittava on vajaaälyinen ja sivistymätön eikä meillä olisi mitään yhteistä. No, olin väärässä. Enkä itsekään mikään superälykkö ole. Olen kyllä "akateemisesti taitavampi" kuin puolisoni, mutta en taas toisaalta mitään yliopisto-opiskelijoiden priimaa, ehkä keskiverto jos ihan sitäkään. Kumppanini ei ole tyhmä, ja pitää lukemisestakin. Hän on sitä paitsi todella paljon parempi puhumaan kuin minä, joka sönkötän ja änkytän ja menen lisäksi helposti lukkoon.

T. Suomen kieli pääaineena

Vierailija kirjoitti:

Minä olen. Mieheni puhuu sujuvaa suomea, mutta ei osaa kirjoittaa sitä.

Onko hän ulkomaalaistaustainen?

Mitä väliä sillä on jos on voimakas?

Ei sellaisen kanssa pidä edes keskustella.

En voisi. Yhdyssanavamma kertoo muustakin kuin vain yhdyssanojen osaamattomuudesta. En haluaisi jakaa elämääni vajakin kanssa.

Voisin. :D En itsekään osaa yhdyssanoja erityisen hyvin, koska kirjoitan suurimman osan ajastani englantia.

Jälkeenjääneen kanssa? Kannattaisiko sinun mennä äidinkielen opettajaksi, kun noin osaat hyvin kirjoittaa ja osaat äidinkielen erinomaisesti. Minulla on tyydyttävä ja pärjään töissä sekä muutenkin todellakin ilman sitä kiitettävää numeroa. Olet tuomitseva ennen kuin edes kerrot vastakkaiselle sukupuolelle ärsytyksistäsi. Onnea jatkolle vaan!