Minkä ikäiseksi olet jäänyt?
Oletko osittain jäänyt johonkin vaiheeseen elämästäsi siten, että sen iän vaikutus ja vaikutelma on sinussa edelleen läsnä? Mikä ikä se on ollut? Tai palaatko ajatuksissasi johonkin ikään usein?
Kommentit (28)
Harmittaa että en koskaan saanut kokea nuorta naista eli sellaista 16-20v ikäistä.
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti ehkä noin 12 v.
Sama. Olen nyt 24
Palaan usein siihen, kun olin kolmekymppinen. En tiedä, näkyykö se päälle.
15v. Jännä että joku muukin on miettinyt näitä. Mistäköhän johtuu?
Varmaan se on siellä jossain 16 ikävuoden paikkeilla...???
M 42
Tunnen itseni kolmekymppiseksi, en voi uskoa että olen 45.
Jos joku kysyy ikää niin meinaan aina vastata ensin 24, kunnes muistan että täytän jo 30 pian..
21-vuotiaaksi. Elämäni onnellisinta aikaa.
Olen 52-v. Koen itseni ainakin 6-kymppiseksi.
Olen jo monta vuotta ajatellut, että ihan kuin olisi jämähtänyt henkisesti 16-vuotiaan tasolle. Olen oikeasti 26. Käyn muuten edelleen Habbossa ja tunnen olevani "samalla tasolla" siellä olevan nuorison kanssa. Jos tulee puheeksi työelämä tai seurustelu, niin tunnen olevani ihan pihalla ja "lapsen roolissa", vaikka toinen puhuja olisi minua nuorempi.
Olen unissani usein vielä lapsuudessani, ehkä 14–17-vuotias. Unissani saatan seikkailla sisarusteni kanssa, ja hekin ovat unissa lapsia/nuoria. Ikämme toisiimme verrattuna täsmäävät, mutta jostain syystä meistä uniin päätyvät ne lapsuuden versiot.
Olen vanhentunut huomaamatta. Elämä menee nopeammin kuin ehdin pysyä perässä. En tee elämässä oikein mitään, mutta päivät kuluvat nopeasti. Hassua on se, että vaikka tunnen olevani henkisesti jäljellä vuosista, niin näytän ikäistäni vanhemmalta. Naamasta minua voisi luulla ehkä 35-vuotiaaksi.
Olen 26-v. nainen.
Mies on niin vanha, kuin hän tuntee olevansa, nainen niin vanha, miltä hän näyttää.
Kolmikymppiseltä tuntuu monesti. Vaatetuskin jumahti mustaan hevanderihenkisyyteen silloin.
Nykyään tosin mustaa kauluspaitaa, joissa bändien logot pienenee ja pelkistyy vuosi vuodelta. Myös laadusta maksaa mieluummin kuin ostaa markan bändipaitaa.
Sellanen omasta mielestä hyvä pilke ja onnellisuus on myös niitä peruja. Tyytyväinen myös siihen valintaan, kun ei lastentekoharhaan lähtenyt. Nyt todella useat tutut eroavat ja tappelevat. Lapset kärsii eniten.
Tunne, että saa elää täyttä elämää ja saa tehdä omia valintoja keltään kyselemättä.
Myös työ on juuri nyt mieleinen. Palkka ei ole älytön, mutta eipä vituta töihinkään mennä, kun saa tehdä haluamaansa hommaa.
Naisetkin tuntuu vielä pyllistävän, jopa 10v nuoremmatkin.
Hyvää Joulua! M43v
Hmm,
Sanoisin et lukuunottamatta mood swingsejä jotka ovat aika teinimatskua (oma teiniaika meni kilpaurheillessa ja hikettäessä -> uskon et nyt aikuisiässä käyn nyt kierroksia senkin edestä..:-p), oon henkiseltä iältä aika vanha, pohdin eläkkeitä, perhe-elämän paineita (lähteäkö lastentekohommiin vai ei?), astumista oravanpyörään ja muuta "mukavaa". Kaikki on kauheen vakavaa ja stressaavaa. :C
Oon nätti 27 v nainen ja haluaisin olla jotenki nuorekkaampi henkisesti. Ehkä sitte vanhana ja ruttusena..
Mun esikoinen on jo 23v. ja musta on tuntunut että olen ottanut äitiäni kiinni, tuntuu että äitini on siinä neljänkympin hujakoilla ja miten se muka on mahdollista että äiti on jo yli kuudenkymmenen ja minä yli neljänkymmenen. Toisaalta, en muista niin hyvin enää elämääni kaksikymppisenä siitä alkaa olla jo niin kauan aikaa, mutta en tunne olevani silti mikään "eri ihminen" mulla on nyt kolme lasta ja olen vaihtanut ammattiakin pariin otteeseen, muutin tähän kaupunkiin kolmekymppisenä. Toisten lapsista sen ajankulun näkee kun muistaa että siskon lapset on vielä pieniä, ja sitten tajuaa että vanhin on jo yläasteella.
Ruumiillisesti tunnen itseni ikivanhaksi ja huonokuntoiseksi, ja tuntuu että miten herranjumala tässä voisi vielä 30-40 vuotta heilua hengissä. En oleta eläväni kauhen vanhaksi, toivon vaan että ehtisin nähdä lapsenlapsia ennen kuolemaani.
Miehet varmaan todella usein jymähtää jonnekin nuoruuteen, ex-mies oli loppuaikoina mulle kuin teini ja minä jouduin vetämään äidin roolia vaikka hän oli oikeasti minua paljon vanhempi, kun minä aikuistuin niin se mies jäi taakse henkisesti, en halunnut hänestä itselleni lasta huollettavaksi.
N43
Tunne-elämältä kun 15v ujo tyttö, en usko että kukaan voisi musta tykätä. Elämäntavoilta jo väsähtänyt 6-kymppinen.
Olen 39.
14-15 vuotias tietyllä lailla, kun ressaan asioista joita minulla ei ole ressattavana enään. Olen n28.
Tällä palstalla olen yltänyt jopa 5-vuotiaan tasolle. Se oli kivaa.
MiesViisViis
Henkisesti ehkä noin 12 v.