Meillä mies ei välitä joulusta, joten ei myöskään osallistu valmisteluihin. Kohtalotovereita?

Tuollaisia kai ne on suurin osa; ei tehdä mitään ja tympeillään vieressä, mutta kuitenkin nauttii lopulta tunnelmasta ja ruoasta ym. Pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia kai ne on suurin osa; ei tehdä mitään ja tympeillään vieressä, mutta kuitenkin nauttii lopulta tunnelmasta ja ruoasta ym. Pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin.

Meillä isä ei kyllä nauti edes tunnelmasta, vaan pilaa sen kiukuttelemalla. Kunpa se osaiskin käyttäytyä, niin ei menisi joulu piloille kaikilta.

Miksi jotkut mammat ovat alkaneet suorittaa joulua miehen puolesta? En koskaan ostaisi omilla rahoillani miehen nimissä sukulaisilleen tai lapsilleen lahjoja saati vahtisisi hänen suoriutumistaan näistä. Kotona mies siivotkoon ja osallistukoon ostoksiin sekä ruoanlaittoon kuin mikä tahansa viikonloppu/vapaa. Ei joulu ole tekosyy alkaa odottamaan passausta.

Jos ei huvita joulutouhut, niin mies hoitakoon omat eväänsä ja jää ilman lahjoja. Vieraita ei tarvitse kutsua tai kutsut vain omia sukulaisiasi tai ystäviä. Koristelu sen mukaan mihin yksin ja lasten kanssa pystyt.

Onhan se vittumaista, jos mies vielä lasten kuulleen alkaa sekoilemaan vihaavansa joulua (vapaapäiviä, hyvää ruokaa ja lahjoja - miksi?).

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia kai ne on suurin osa; ei tehdä mitään ja tympeillään vieressä, mutta kuitenkin nauttii lopulta tunnelmasta ja ruoasta ym. Pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin.

Minun lapsuudenjoulut olivat täydellisiä tai ainakin sellaisia kuin joulun "kuuluu" olla perinteineen. Vasta lukiolaisena ymmärsin kunka paljon vanhempani näkivät (turhaa) vaivaa näiden parin päivän takia, ilmoitin ettei minulle tarvitse hankkia lahjoja, en osallistu jouluun mitenkään yms. Parhaat jouluni koskaan minulla oli opiskelijana - ei stressiä joulusta mihinkään suuntaan, koska sitä ei ollut. Olin joko töissä tai tein labraselkkareita tms rästihommaa ja sitten baariin (100%varma saanti...) mutta sai olla rauhassa kunhan muisti sulkea kännykän ja avasi sen vasta tapanina.

Sitten erehdyin pariutumaan ja naisen myötä tuli jouluhelvetti takaisin. Ensimmäinen yhteinen joulu meinasi olla viimeinen sillä kahdeksan vuoden jouluttomuus vs turboboostattu joulufiilis törmäsi yhteen. Joka vuosi sen jälkeen ainoa isompi rähinä meidän välillä on tämä jouluhössäys. Etenkin kun jotenkin tuo on onnistunut vääntämään meidän huushollista suvun joulupaikan, vaikka olen vastustanut asiaa voimallisesti. Yhtenä jouluna karkasin hotelliin kun hän ei kuunnellut mielipidettäni asiasta. On hän yrittänyt seksinkin avulla "maanitella", mutta turhan läpinäkyvää touhua se että jouluaattoaamuna ollaan tavallista tuhmempi joten jää väliin minulta.

On se nyt jumalauta yksi helvetti, että parin päivän takia höösätään useampi viikko ja stressataan hulluna hermot viulunkielenä. Sitten kun ei saavuteta sitä unelmiensa postikorttijoulua niin tulee maailmanloppu. Te teette sen aivan ihan itse, arvon leidit, kukaan ei pakota siihen. Paitsi oma hölmö haikailunne tuon satujen postikorttijoulun perään.

T: ehta joulunvihaajaukko (joka sanoo ääneen - ei kaikkien, mutta todella monen miehen - mielipiteen asiasta)

"Hei tonttu-ukot...riemuraikkahin aika - ja tut....

Meillä nainen ei osallistu auton huoltamiseen vaikka ajaa sillä myös itse.

Minua ei kiinnosta joulu, eikä siihen liittyvä hössötys. Sinkkuna ohittaisin samalla tavalla kuin minkä hyvänsä viikonlopun. Ehkä matkustaisin jonnekin.

Ymmärrän kuitenkin vaimoani sekä lasta, jolle joulu on tärkeä. Yritän tehdä mitä pyydetään ja tajuan kyllä että joulu on lähinnä kauppiaiden juhla. Maksan ihan mielelläni kuluja. Ei meillä rahanmeno aiheuta silti kitkaa. Lahjoja ostetaan vain kotiväen kesken. Ruokaa maltillisesti ja jouluhössötystä laitetaan siksi että lapselle jäisi jotain mielikuvia ja muistoja joulun perinteistä. On hänen asiansa jatkaako omissa jouluissaan aikanaan niitä. Vaimo johtaa/hoitaa kaiken valmistelun ja koordinoinnin. Minun työni on olla uuninlämmittäjä, juoksupoika ja kuljettaja. Siedän kyllä muutaman päivän tätä, mutta odotan todella loppiaista kun nuo hiivatin enkelit ja tontut saa kerätä taas vuodeksi pois.

Mun mies ostaa lahjoja, mutta kaiken muun joudun minä tekemään. Eli en minäkään kummosta tee. Laitan jouluvalot ja teen piparkakkutalon. Kaikk muu (ruoka, siivous) on normaali

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Juuri mies äsken sanoi, että inhoaa joulua lasten kuullen. Tökeröä. Meillä joulu tulee suurimmaksi osana valmiina kaupasta, joten hänen joulustressiään en ymmärrä. Joka vuosi teen vain lanttulaatikon, rosollin ja jälkiruuan, hän tekee kinkun. Kaikki muu tulee kaupasta.

Taitaa tulla hänen lapsuudestaan tuo negatiivisuus. Koskaan ei ole puhunut perheen joulutraditioista. onkohan niitä ollut. Nyt olen patistanut häntä viikkoja muistamaan omia sukulaisiaan ja kummilastamme jouluna lahjakortilla tai joulurahalla tilille. Tänään viimeksi kahdesti. Enää en aio kysyä onko asia hoidettu. Mutta kaikesta tästä huolimattta hän on yl. Hankkinut lahjan pari lapsillemme. Nyt olen monta päivää kunnellut mantraa ' en ehdi paketoida lahjoja'. Minä olen paketoinut 27 lahjaa tähän jouluun ja 4 paketoimatta. Jos miehen lahjat paketoimatta huomenna aattona, ne voi varmaan palauttaa kauppaan joulun jälkeen:)

Komöpaan tätä

Mun mieheni kysyi juuri, että onko hänelle vapaa-aikaa tänään. Mietin, että meneeköhän se ostamaan jotain vielä jouluksi yms. Mutta hän olisikin mennyt siivoamaan sukulaisensa kuolinpesää. Ihan tahallaan taas latistaa joulua. (Sukulainen ei ole vanhempi eikä sisarus ja kuoli jo lokakuussa)

Lapsillekin sanoi, että ei ole joulufiilistä. Lapset alkoi sitä toistamaan, ettei heilläkään ole jne.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta joulu, eikä siihen liittyvä hössötys. Sinkkuna ohittaisin samalla tavalla kuin minkä hyvänsä viikonlopun. Ehkä matkustaisin jonnekin.

Ymmärrän kuitenkin vaimoani sekä lasta, jolle joulu on tärkeä. Yritän tehdä mitä pyydetään ja tajuan kyllä että joulu on lähinnä kauppiaiden juhla. Maksan ihan mielelläni kuluja. Ei meillä rahanmeno aiheuta silti kitkaa. Lahjoja ostetaan vain kotiväen kesken. Ruokaa maltillisesti ja jouluhössötystä laitetaan siksi että lapselle jäisi jotain mielikuvia ja muistoja joulun perinteistä. On hänen asiansa jatkaako omissa jouluissaan aikanaan niitä. Vaimo johtaa/hoitaa kaiken valmistelun ja koordinoinnin. Minun työni on olla uuninlämmittäjä, juoksupoika ja kuljettaja. Siedän kyllä muutaman päivän tätä, mutta odotan todella loppiaista kun nuo hiivatin enkelit ja tontut saa kerätä taas vuodeksi pois.

Hyvä, näin toimii viisas mies!

Mieheni käyttää aina tekosyytä, ettei ole rahaa, kun ei osta lahjoja. Sillä ei ole joulumieltä. Samanlainen oli hänen varhain leskeksi jäänyt isänsä. Sillä oli ollut raskas lapsuus.

Seurusteluaikana tuo isä ehdotti pojalleen, eli miehelleni, että menisivät mökille jouluna yhdessä ohittamaan koko joulun. Ei mies mennyt, kun seuraksi jo mun kanssa tiiviisti.

Tämä jouluna annoin miehelle 50 euroa, että ostaa sillä mulle lahjan. Ihan sairasta, mutta näin toivoton olen. Lapsille ei ole ostanut koskaan yhtään lahjaa. (kun minä muka ostan niitä liikaa, mikä ei ole totta. Nytkin on 10 lahjaa per lapsi)

Meillä molemmat joulusta kiinnostumattomia, emmekä siis juhli joulua. Lapsille olemme selittäneet että se on kristittyjen juhla, ja me emme juhli koska emme ole kristittyjä. (Olemme ateisteja)

Vierailija kirjoitti:

Meillä molemmat joulusta kiinnostumattomia, emmekä siis juhli joulua. Lapsille olemme selittäneet että se on kristittyjen juhla, ja me emme juhli koska emme ole kristittyjä. (Olemme ateisteja)

Hyvä pointti. Näinhan se alkujaan kai onkin, tai ainakin siihen on totuttu liittämään voimakkaasti uskonnollisuus. Käytännössähän joulu nykymuodossaan on kauppiaiden juhlaa ja merkittävin sesonki monelle kaupalle. Myös tämä kaupallinen puoli kannattaa tuoda esiin. "Joulumieli" on eräänlaista paskajuttua jonka toivoisi leviävänä tasaisesti koko vuodelle, eikä niin että tonttuhölpinät vaihtuu loppiaisen jälkeen samaksi hapannaamaksi kuin marraskuussakin.

Perjantaina siivooja oli 4 h ja lahjat ostin kaikki black fridaynä.

Työpaikalla toimivasta lounasravintolasta tilasin jouluruuat. Työantaja antaa lahjaksi kinkun. Kun maksoin 10 e, lounasravintola paistoi sen.

Joulukortit tilasin lapsistajo syyskuussa. Vuodesta toiseen koneessa on kansio, jossa on osoitteet. Tänä vuonna on vain 1 muuttanut, päivittämiseen ei kauaa mennyt aikaa. Tulostan osoitetarrat, joulukortteihin menee aikaa max 15 min, alakerrassa on ärrä, josta merkit.

Samassa taloyhtiössä asuu yksi perhe, jomman kumman vanhempien veli myy kuusia.

Toi tosi upean kuusen kotiin torstaina. Maksaa joka vuosi saman 50 e.

En tarvi miestä jouluvalmisteluihin. Vuosien varrella on lista hiottu valmiiksi.

Joo, mies saa pulloja joululahjaksi. Ei tarvii käydä Alkossa.

Ei osallistu nykyään, ei jaksa ja en jaksa itsekkään.

Kuusi ei meille tule enää ja vain kinkku paistetaan.

Lahjoja ei tarvitse paketoida paljon koska lapset teinejä.

Taas ihan väsynyt, kun aina noi tekniset vempaimet vaatii säätöä.

Nyt sekin tehty erityislapselle ja toinen teini auttoi.

Kinkku vasta illalla valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut mitä joulu maksaa. Mies antaa minulle oman osuutensa rahana. Osallistuu sitten käytännön hommiin jonkin verran. Mutta itselleni on pääasia että maksaa osansa. Joulu tulee kalliiksi: kummilasten ja sukulaistenn lahjat, ruoat, kortit, kuusi, joulupukki (meillä on pienet lapset). Ja tietenkin ruoat, anoppikin on meillä joulun. Miehen osuus 420 e ja minulta saman verran.

Aika vähällä rahalla teette. Oletteko pienituloisia? Vai eikö tuossa ole oman perheen lahjat mukana?

Vähällä?

On sairasta laittaa enemmän jouluun rahaa. Hemmetti tuota sairasta materialismia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Juuri mies äsken sanoi, että inhoaa joulua lasten kuullen. Tökeröä. Meillä joulu tulee suurimmaksi osana valmiina kaupasta, joten hänen joulustressiään en ymmärrä. Joka vuosi teen vain lanttulaatikon, rosollin ja jälkiruuan, hän tekee kinkun. Kaikki muu tulee kaupasta.

Taitaa tulla hänen lapsuudestaan tuo negatiivisuus. Koskaan ei ole puhunut perheen joulutraditioista. onkohan niitä ollut. Nyt olen patistanut häntä viikkoja muistamaan omia sukulaisiaan ja kummilastamme jouluna lahjakortilla tai joulurahalla tilille. Tänään viimeksi kahdesti. Enää en aio kysyä onko asia hoidettu. Mutta kaikesta tästä huolimattta hän on yl. Hankkinut lahjan pari lapsillemme. Nyt olen monta päivää kunnellut mantraa ' en ehdi paketoida lahjoja'. Minä olen paketoinut 27 lahjaa tähän jouluun ja 4 paketoimatta. Jos miehen lahjat paketoimatta huomenna aattona, ne voi varmaan palauttaa kauppaan joulun jälkeen:)

Miksi ihmeessä patistat aikuista ihmistä? Se miten hän on tai on olematta yhteydessä sukulaisiinsa on ihan hänen oma asiansa. Miksi pitää puuttua kaikkeen kuin mikäkin diktaattori-matroona? 

Niin juuri, eikö se ole vapaaehtoista jos haluaa jotain jollekin antaa. Ei ketään voi pakottaa lahjomaan jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia kai ne on suurin osa; ei tehdä mitään ja tympeillään vieressä, mutta kuitenkin nauttii lopulta tunnelmasta ja ruoasta ym. Pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin.

Minun lapsuudenjoulut olivat täydellisiä tai ainakin sellaisia kuin joulun "kuuluu" olla perinteineen. Vasta lukiolaisena ymmärsin kunka paljon vanhempani näkivät (turhaa) vaivaa näiden parin päivän takia, ilmoitin ettei minulle tarvitse hankkia lahjoja, en osallistu jouluun mitenkään yms. Parhaat jouluni koskaan minulla oli opiskelijana - ei stressiä joulusta mihinkään suuntaan, koska sitä ei ollut. Olin joko töissä tai tein labraselkkareita tms rästihommaa ja sitten baariin (100%varma saanti...) mutta sai olla rauhassa kunhan muisti sulkea kännykän ja avasi sen vasta tapanina.

Sitten erehdyin pariutumaan ja naisen myötä tuli jouluhelvetti takaisin. Ensimmäinen yhteinen joulu meinasi olla viimeinen sillä kahdeksan vuoden jouluttomuus vs turboboostattu joulufiilis törmäsi yhteen. Joka vuosi sen jälkeen ainoa isompi rähinä meidän välillä on tämä jouluhössäys. Etenkin kun jotenkin tuo on onnistunut vääntämään meidän huushollista suvun joulupaikan, vaikka olen vastustanut asiaa voimallisesti. Yhtenä jouluna karkasin hotelliin kun hän ei kuunnellut mielipidettäni asiasta. On hän yrittänyt seksinkin avulla "maanitella", mutta turhan läpinäkyvää touhua se että jouluaattoaamuna ollaan tavallista tuhmempi joten jää väliin minulta.

On se nyt jumalauta yksi helvetti, että parin päivän takia höösätään useampi viikko ja stressataan hulluna hermot viulunkielenä. Sitten kun ei saavuteta sitä unelmiensa postikorttijoulua niin tulee maailmanloppu. Te teette sen aivan ihan itse, arvon leidit, kukaan ei pakota siihen. Paitsi oma hölmö haikailunne tuon satujen postikorttijoulun perään.

T: ehta joulunvihaajaukko (joka sanoo ääneen - ei kaikkien, mutta todella monen miehen - mielipiteen asiasta)

TÄMÄ!!!

Jätin miehen koska ei ostanut mulle lahjaa...SIKA! Siitä lähtien oli aina myös lapset jouluna sialla.