Mitä ne parisuhteen arvot ovat, joista täytyy olla samaa mieltä?
Siis rehellisyyden ja luottamuksen ohella.
Mikä muu on tärkeää?
Kommentit (23)
Mutta aina täälläkin vedotaan siihen, erottiin, kun arvot olivat niin erilaiset.
Ei addiktiolla ole tekemistä arvojen kanssa.
En tiedä täytyykö olla samaa mieltä, mutta elämä on helpompaa, jos on samanlainen huumorintaju ja suht samanlainen suhtautuminen rahan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä täytyykö olla samaa mieltä, mutta elämä on helpompaa, jos on samanlainen huumorintaju ja suht samanlainen suhtautuminen rahan käyttöön.
Ei huumorintajukaan ole arvo.
Säästäväisyys voi olla arvo.
Ensimmäisenä arvoista, jotka olisi hyvä puolison kanssa jakaa, tulee mieleen ainakin suhde uskontoon, moraaliin, työntekoon, tasa-arvoon, lasten kasvatukseen ja rahan käyttöön.
Epäsuosittu mielipide: mun mielestä kertoo kapea-alaisuudesta, että voi seurustella vain ihmisen kanssa, joka on samanlainen kuin itse - juuri näiden arvojen osalta.
Itse ainakin pyrin hyväksymään erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä arvoista, jotka olisi hyvä puolison kanssa jakaa, tulee mieleen ainakin suhde uskontoon, moraaliin, työntekoon, tasa-arvoon, lasten kasvatukseen ja rahan käyttöön.
Samaa mieltä:
- moraali on oltava sama
- tasa-arvo välttämätön
Voidaan tehdä kompromissi:
- lasten kasvatus
- raha
Eri mieltä:
- krisititty ja ateisti voivat olla yhdessä, jos molemmat kunnioittavat toisen vakaumusta
- miten työnteon pitää olla sama?
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: mun mielestä kertoo kapea-alaisuudesta, että voi seurustella vain ihmisen kanssa, joka on samanlainen kuin itse - juuri näiden arvojen osalta.
Itse ainakin pyrin hyväksymään erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä parisuhteessa.
On todella kapea-alaista kuvitella voivansa elää hyvässä parisuhteessa ihmisen kanssa joka omaa erilaisen arvomaailman, vaikkapa
pettäminen ok vs. ei ole ok
lasten koulunkäynnillä ei väliä vs. on väliä
tuhlari vs. säästäjä
suvaitsevainen vs. ei suvaitsevainen
On ok ruumillisen kurituksen kanssa vs. ei ole ok
käyttää asumiskuluihin tarkoitetut rahat viinaan, tupakkaan tai pintamuotirätteihin vs. maksaa laskut ajallaan
Kyse ei todellakaan ole mielipiteestä vaan luonnon valinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä arvoista, jotka olisi hyvä puolison kanssa jakaa, tulee mieleen ainakin suhde uskontoon, moraaliin, työntekoon, tasa-arvoon, lasten kasvatukseen ja rahan käyttöön.
Samaa mieltä:
- moraali on oltava sama
- tasa-arvo välttämätönVoidaan tehdä kompromissi:
- lasten kasvatus
- rahaEri mieltä:
- krisititty ja ateisti voivat olla yhdessä, jos molemmat kunnioittavat toisen vakaumusta
- miten työnteon pitää olla sama?
Työnteolla varmaan tarkoitetaan sitä, että kunnianhimoinen uraohjus vs. vetelä elämäntapatyötön.
"Ensimmäisenä arvoista, jotka olisi hyvä puolison kanssa jakaa, tulee mieleen ainakin suhde uskontoon, moraaliin, työntekoon, tasa-arvoon, lasten kasvatukseen ja rahan käyttöön. "
Tämä! Toki suhde voi toimia vaikka olisikin vähän eri mieltä, mutta haasteita se aiheuttaa. On tosiaan aika naiivia kuvitella, että parisuhde olisi ihan yhtä helppoa ihmisen kanssa jolla on erilainen arvomaailma, kun ihmisen kanssa, joka on suurin piirtein samaa mieltä. Itselleni se on ainakin todella suuri asia. Haluan olla sillä tavalla samanlaisen ihmisen kanssa, tietysti on asioita, joissa ollaan eri mieltä, mutta kyllä arjen pyöriminen olisi melko tuskaa ihmisen kanssa, jolla on esim täysin erilainen käsitys rahasta, uskonnosta, rehellisyydestä tms.
Vieraissa ihmisissä erilaisia arvoja täytyy ainakin tiettyyn rajaan asti suvaita, mutta kyllä kumppaniksi yleensä etsitään suurin piirtein samanlainen ihminen.
Luottamus, perhearvot, rahankäyttö, lasten kasvatus, työnteon arvostus, moraali, rehellisyys, kunnioitus
Olemme täysin erilaisista taustoista mutta arvomme ovat 1:1
Tasa-arvo. Lisäksi oleellista olisi olla samaa mieltä ainakin seuraavista:
Lapsilukumäärä, asuinpaikka, uskonnon merkitys elämässä, työn merkitys elämässä jne.
Suvaitsevaisuus, tietyssä rajoissa myös poliittiset näkemykset (ettei olla vastakkaista ääripäätä, keskustelen mielelläni mutta kotona haluan jonkun joka ymmärtää), uskonto, moraali yleensäkin.
En alkaisi todellakaan seurustella ihmisen kanssa, jonka mielestä vaikka kasvissyönti ja kierrätys on noloa ituhippeilyä, turvapaikan etsijät pitäisi jättää pakkaseen tai Välimereen kuolemaan, lasten fyysinen kuritus on ok, lapset kasvatetaan uskontoon ja kastetaan kirkkoon ja naisen kuuluu tehdä kotihommat ja miehen ansiotyö koska perinteet rules.
Siis voisihan sitä saada suhteen toimimaan tuollaisen kanssa, mutta kyllä sitä vähän ihmettelee, että miksi? Minusta kumppanuus, rakkaus ja luottamus tulee juuri siitä tunteesta, että ajatellaan asioista samoin, ymmärretään toisiamme, meillä on samanlaiset arvot ja elämänkatsomus. Tai siis en ymmärrä, mitä muuta siinä suhteessa on, jos nuo asiat eivät yhdistä? Seksi ja talouden jakaminen, huumori? Mistä se yhteenkuuluvuuden tunne tulee? En halua väheksyä muiden parisuhteita, mutta minun on vaikea ymmärtää sitä, että jos tuollaiset perusarvot eivät ole yhteneväiset, miksi ylipäänsä haluaa olla yhdessä.
Jos haluan oppia uutta toisten elämänkatsomuksesta, minulla on myös ystäviä ja muita keinoja oppia. Minun ei tarvitse jakaa jokapäiväistä arkea sellaisen ihmisen kanssa, jonka erilaiset arvot aiheuttaisivat joka päivä jotain yhteentörmäyksiä. Meidän ei myöskään tarvitse olla eri mieltä saadaksemme aikaan hedelmällisiä keskustusteluja, koska niitä osataan käydä muustakin kuin omasta näkökulmasta. Haluan, että kotona minulla on ymmärtäjä ja liittolainen.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: mun mielestä kertoo kapea-alaisuudesta, että voi seurustella vain ihmisen kanssa, joka on samanlainen kuin itse - juuri näiden arvojen osalta.
Itse ainakin pyrin hyväksymään erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä parisuhteessa.
Ihan opettavaista seurustella joskus teini-iässä eri arvoja arvostavan ihmisen kanssa. Mutta pitkällä tähtäimellä siitä tulee avioero tai toinen jää tiskirätiksi.
Vierailija kirjoitti:
Suvaitsevaisuus, tietyssä rajoissa myös poliittiset näkemykset (ettei olla vastakkaista ääripäätä, keskustelen mielelläni mutta kotona haluan jonkun joka ymmärtää), uskonto, moraali yleensäkin.
En alkaisi todellakaan seurustella ihmisen kanssa, jonka mielestä vaikka kasvissyönti ja kierrätys on noloa ituhippeilyä, turvapaikan etsijät pitäisi jättää pakkaseen tai Välimereen kuolemaan, lasten fyysinen kuritus on ok, lapset kasvatetaan uskontoon ja kastetaan kirkkoon ja naisen kuuluu tehdä kotihommat ja miehen ansiotyö koska perinteet rules.
Siis voisihan sitä saada suhteen toimimaan tuollaisen kanssa, mutta kyllä sitä vähän ihmettelee, että miksi? Minusta kumppanuus, rakkaus ja luottamus tulee juuri siitä tunteesta, että ajatellaan asioista samoin, ymmärretään toisiamme, meillä on samanlaiset arvot ja elämänkatsomus. Tai siis en ymmärrä, mitä muuta siinä suhteessa on, jos nuo asiat eivät yhdistä? Seksi ja talouden jakaminen, huumori? Mistä se yhteenkuuluvuuden tunne tulee? En halua väheksyä muiden parisuhteita, mutta minun on vaikea ymmärtää sitä, että jos tuollaiset perusarvot eivät ole yhteneväiset, miksi ylipäänsä haluaa olla yhdessä.
Jos haluan oppia uutta toisten elämänkatsomuksesta, minulla on myös ystäviä ja muita keinoja oppia. Minun ei tarvitse jakaa jokapäiväistä arkea sellaisen ihmisen kanssa, jonka erilaiset arvot aiheuttaisivat joka päivä jotain yhteentörmäyksiä. Meidän ei myöskään tarvitse olla eri mieltä saadaksemme aikaan hedelmällisiä keskustusteluja, koska niitä osataan käydä muustakin kuin omasta näkökulmasta. Haluan, että kotona minulla on ymmärtäjä ja liittolainen.
Jos arvot eivät yhdistä, kyseessä on joko pelkkään fyysiseen vetovoimaan perustuva suhde tai joku käytännön järjestely, jossa ollaan koska parempaakaan ei saatu ja lapset piti tehdä kiireellä. Ne on just näitä, joissa naisen pitää antaa 3x viikossa, jotta mies ei petä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: mun mielestä kertoo kapea-alaisuudesta, että voi seurustella vain ihmisen kanssa, joka on samanlainen kuin itse - juuri näiden arvojen osalta.
Itse ainakin pyrin hyväksymään erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä parisuhteessa.
Ihan opettavaista seurustella joskus teini-iässä eri arvoja arvostavan ihmisen kanssa. Mutta pitkällä tähtäimellä siitä tulee avioero tai toinen jää tiskirätiksi.
Tämä! Tällaiset seurustelut olivat arvokasta kokemusta, jotka opettivat, mitä EI halua parisuhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: mun mielestä kertoo kapea-alaisuudesta, että voi seurustella vain ihmisen kanssa, joka on samanlainen kuin itse - juuri näiden arvojen osalta.
Itse ainakin pyrin hyväksymään erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä parisuhteessa.
Kyllä minä HYVÄKSYN montakin asiaa, mutta en halua silti jakaa elämääni täysin eri tavalla ajattelevan ihmisen kanssa, vaikka ne mielipiteet sinänsä hyväksyisinkin. Ihan vain siksi, että elämä menee helposti yhdeksi isoksi kompromissiksi ja hyväksymiseksi, kun se voisi olla sitä, että kumpikin saa tehdä juuri miten haluaa ja molemmat ovat onnellisia, koska molemmat haluaa samoja asioita elmältä.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: mun mielestä kertoo kapea-alaisuudesta, että voi seurustella vain ihmisen kanssa, joka on samanlainen kuin itse - juuri näiden arvojen osalta.
Itse ainakin pyrin hyväksymään erilaisia poliittisia, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä parisuhteessa.
Olet oikeassa sinulla on luullakseni varsin epätavallinen ja epäsuosittu mielipide. - En usko, itsekään, että monikaan haluaisi kumppanikseen täysin samanakaltaisen kuin, mitä itse on, mutta ns. suurista linjoista ("syvimmistä arvoista") sama tai sanansuuntainen käsitys ja tunto tekee yhteiselosta luullakseni huomattavasti paljon kitkattomampaa.
Tekisi mieleni melkein kysyä, että ellei "syvimmistä arvoista" saata olla yhtä mieltä hänen kanssaan, jonka kanssa uskoo tai toivoo voivansa muodostaa parisuhteen, niin mitkä ovat ne tai se asia, joka pitää parisuheen koossa? - Fyysinen ja/ tai henkinen pakkoko?
Nuo kaksi riittävät jo oikein hyvin.