Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7964)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin reilu 10 vuotta sitten äitini kanssa Berliinissä matkalla. Eräänä iltana olimme olleet syömässä ja kävelimme hotellille vähän syrjäisempiä sivukujia pitkin. Jossain vaiheessa kävellessämme huomasin, että maassa meitä ikäänkuin seurasi vihreä valopiste, joka näytti laserosoittimen valolta. Se seurasi meitä monen minuutin ja korttelin ajan ja hävisi sitten jossain vaiheessa. Yritin katsella, mistä valo voisi tulla, osoitteliko joku meitä valolla tai olisiko se heijastunut jostain, mutta en keksinyt yhtään selitystä eikä muita ihmisiäkään juuri näkynyt ympärillä. Mainitsin asiasta äidilleni ja hänkin ihmetteli asiaa. Tulin hieman levottomaksi, sillä mieleeni tuli, että mitä jos joku tähtäileekin meitä kiikaritähtäimellä esim. ampuakseen. Mitään muuta outoa ei onneksi tapahtunut, mutta vihreä valopiste on jäänyt mieleen.
Teekkari leikki lennokillaan.
Vuonna 2010 ei lennokit/dronet tainneet olla vielä mitenkään yleisiä ainakaan tavallisilla ihmisillä? Itse muistan nähneeni vuonna 2011 Leijonien kultajuhlissa ensimmäisen dronen, joka taisi olla median kuvauskäytössä, ja ihmettelin laitetta.
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun kulkee tai käy vieraassa maassa, kaupungissa, kylässä tai muussa paikassa tulee tunne kuin olisi käynyt siellä aikaisemmin vaikka ei ole ikinä käynyt. Tunne on joskus toden tuntuinenkin ja tullut myös ulkomailla käydessä. Melkein kuin olisi asunut siellä joskus. Vaikea selittää.
En yhdistä tunnetta siihen, että paikka muistuttaisi jotakin tuttua paikkaa.
Kyse ei ole siitäkään ettei muistaisi käyneen paikassa. En tiedä mistä johtuu. Selvittämättä on jäänyt, miksi tunne on välillä niin vahva?
Minulla on sama juttu, joskus tulee todella vahva tuttuuden tunne asioista, paikoista tai ihmisistä, jotka eivät mitenkään voi olla aiemmin tuttuja. Olin 15-vuotiaana kuukauden kielimatkalla Australiassa, ja varsinkin reissun alussa oli vahva tunne siitä, että jotain tuttua on tässä kaikessa. Erityisen vahva tunne tuli myös ryhmässä olleesta ruotsalaisesta tytöstä. Eräänä päivänä olimme koko opiskeluryhmä yhdessä rannalla, ja osasin "ennustaa" oikein tuon ruotsalaisen tytön bikinien värin (ne olivat erikoisen väriset vihreät). Todella outo tunne, mikähän sellaista aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun kulkee tai käy vieraassa maassa, kaupungissa, kylässä tai muussa paikassa tulee tunne kuin olisi käynyt siellä aikaisemmin vaikka ei ole ikinä käynyt. Tunne on joskus toden tuntuinenkin ja tullut myös ulkomailla käydessä. Melkein kuin olisi asunut siellä joskus. Vaikea selittää.
En yhdistä tunnetta siihen, että paikka muistuttaisi jotakin tuttua paikkaa.
Kyse ei ole siitäkään ettei muistaisi käyneen paikassa. En tiedä mistä johtuu. Selvittämättä on jäänyt, miksi tunne on välillä niin vahva?
Minulla on sama juttu, joskus tulee todella vahva tuttuuden tunne asioista, paikoista tai ihmisistä, jotka eivät mitenkään voi olla aiemmin tuttuja. Olin 15-vuotiaana kuukauden kielimatkalla Australiassa, ja varsinkin reissun alussa oli vahva tunne siitä, että jotain tuttua on tässä kaikessa. Erityisen vahva tunne tuli myös ryhmässä olleesta ruotsalaisesta tytöstä. Eräänä päivänä olimme koko opiskeluryhmä yhdessä rannalla, ja osasin "ennustaa" oikein tuon ruotsalaisen tytön bikinien värin (ne olivat erikoisen väriset vihreät). Todella outo tunne, mikähän sellaista aiheuttaa.
Minulla tämä tunne tuli Korfulla, Corfu Towniin tullessamme.
Meillä oli haussa eräs ravintola ja jostain syystä osasin mennä ihan suoraan ravintolan pihaan. Samoin tultuamme Listonin kävelykadulle/aukiolle, selittämätön rauha valtasi minut ja tiesin olleeni paikassa joskus aiemminkin.
Selittämätön tapahtuma miksi olen vielä elossa enkä vetänyt itseäni kiikkuun.
En tiedä näenkö unia vai kiusaako mua joku henkiolento olen monta kertaa unessa hypännyt alasti ikkunasta talviseen pakkassäähän se tuntuu todella kirjaimellisesti tunnen kylmyyden ja jään ja monesti unissa teen ensin jotain arkipäiväistä jotka tuntuu todelta kunnes "herään" paitsi että herään useasti. Joskus tunnen jonkun ylimääräisen ei kivan olennon kiusaavan mua kiskoo peittoa,hengittää niskaan,yrittää tukahduttaa tms.
Tämä ei ole pelottava tai kovin ihmeellinenkään juttu, mutta teininä olin menossa kouluun ja odottelin tienlaidassa erästä kaveriani, jonka kanssa pyöräiltiin usein samaa matkaa. Ohitseni autotiellä ajoi skootteri, jossa oli kaksi tyyppiä kyydissä. Kuulin kun skootteri tööttäsi joka takaani tullessa ja kun käännyin katsomaan, takana istuva vilkutti minulle. Kun vilkutin takaisin, hän näyttikin minulle yhtäkkiä keskaria. Tähän päivään mennessä minulla ei ole hajua keitä he olivat, todennäköisesti olivat tietysti samassa koulussa. Ei tuo asia minua niinkään vaivannut ole, mutta aina välillä mietin, ketkä mahtoivat olla kyseessä :D
Lankapuhelinaikana puhelimen soidessa kuului yleensä: Prrrrrrmmm (tauko) Prrrrrrmmm (tauko) jne, mutta kerran ollessani n. 13-vuotiaana yksin kotona, meidän puhelin alkoi soida: Prrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr... siihen hetkeen asti kunnes nostin luurin ,jolloin luurista kuului vain 'tuut tuut'.
Mikähän kumman vika puhelinverkkoon tuli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suht' uusi paritalon puolikas, olemme ensimmäiset asukkaat mutta talossamme tapahtuu kaikkea yliluonnollista. Keittiömme on erikoisten ilmiöiden keskus, mutta myös yläkerrasta kuuluu kuin askeleita, tietsatuolin tai sängyn narahtelua, yskäisyn ääntä. Olemme tyttäreni kanssa huomanneet tuon saman, toisinaan ollessamme yksin tai istuessamme kaksin alakerrassa. Televisio on myös muutaman kerran vaihtanut eri ohjelmaan, toisella kertaa kanava vaihtui esim. vanhaan kotimaiseen elokuvaan. Kissamme on myös muutaman kerran noussut rappusissa pari askelmaa ja tuijottanut hievahtamatta korvat höröllään yläkertaa, menemättä sinne. Olisihan näitä.
Tuosta muistui mieleen, että kun lapsi oli muuttanut muualle, kuulin usein hänen huoneestaan vielä tietokonetuolin narahduksia ja yskäisyjä. Ne loppuivat, kun huone siivottiin ja loputkin hänen jättämänsä tavarat siirrettiin eri paikkaan. Kai se on jokin luonnollinen ilmiö.
Uskon että ihmisestä, kuin eläimestäkin, jää energiaa elämään tilaan. Olen aistinut tätä energiaa myös äskettäin kuolleiden kohdalla.
Jep. Tää selittäisi myös sen, kun joku ihminen tulee ihan yhtäkkiä mieleen vaikka johonkin liikkeeseen mennessä, ja sitten hän on siellä liikkeessä. Mulle on käynyt näin.
Mulle käy tätä koko ajan. Jos joku tuttu on kaupassa tms. julkisessa paikassa minne menen, tiedän sen aina etukäteen.
Eikös ne ole etiäisiä..
Mulla näitä riittää, mutta tässä muutama.
Olin kotona noin 10 v lapseni kanssa eri huoneissa. Joku huusi "äiti" ihan lähellä minua, mutta en tunnistanut ääntä, enkä nähnyt ketään. Kävin kyselemässä toisessa huoneessa olleelta lapseltani huusiko hän, niin ei ollut kuulemma huutanut, eikä muita ollut silloin kotona.
Tein lasten kanssa pirtelöä ja ojensin miehelleni lasillisen. Lasi heilahti ja kuulimme kaikki miten pirtelöä ropisi lattialle. Mutta kun katsoimme lattiaa, se oli täysin puhdas. Vaikka kaikki olimme kuulleet ropinan.
Toisella kertaa kuulin olohuoneesta ihan selvästi miten nippu papereita kahahti lattialle. Siellä ei ollut mitään lattialla.
Mattopiiska katosi. Minua ärsytti, koska sille oli hyvin tarkka paikka siivouskaapissa, ja kukaan ei myöntänyt ottaneensa sitä. Lopulta hyväksyin sen, että olin varmaan itse jättänyt sen taloyhtiön mattotelineelle ja joku oli sen siitä tarvinnut. Ostin uuden samanlaisen. Pari viikkoa myöhemmin siinä spesifissä kaapissa mistä olin mattopiiskaa etsinyt oli kaksi mattopiiskaa. Eikä kukaan tiennyt miten.
Makoilin sängyssä mahallani katsomassa kännykkää, ja vain 10 v. tyttäreni oli kotona toisessa huoneessa. Yhtäkkiä lapsen kokoinen hahmo juoksi takaani sängyn luo ja hyppäsi hajareisin jalkojeni päälle sänkyyn. Käännyin yllättyneenä selälleni, huomatakseni vain että huoneessa ei ollut ketään minun lisäkseni.
Siskojeni kanssa koetetaan usein soittaa aina samaan aikaan toisillemme, vaikka emme olisi jutelleet viikkoihin.
Erään kerran olin taas pitämässä maratonpuhelua siskoni kanssa iltamyöhään. Olin imuroinut päivällä ja imuri oli jäänyt lattialle makuuhuoneen ovensuuhun. Imurin yläpuolella ovenkarmin päällä oli taulu jota katselin puhuessani. Yhtäkkiä katsellessani taulu tippui alas suoraan imurin käynnistysnapin päälle ja imuri käynnistyi. Jos en olisi ollut puhelimessa olisin varmasti säikähtänyt pahasti, mutta puhelimessa ollessa sen pystyi vain kuittaamaan hämmästyneellä naurahduksella. Taulu oli vissiin aika huonosti kiinni, vain sinitarralla ja nojasi ovenkarmiin alareunasta.
Olen nähnyt kahdesti paikallaan olevan lentokoneen. Noin kahdeksan vuotiaana olimme automatkalla ja näin auton ikkunasta hakkuuaukean reunassa hiukan puunlatvojen yläpuolella armeijan hävittäjän näköisen koneen ihan paikoillaan ilmassa kun ajoimme siitä ohi. Ääntä ei kuulunut. Tämä tapahtui 90-luvulla.
Noin 2015 vuoden tietämillä olimme sitten ajamassa lasteni kanssa eteläsuomesta pohjoiseen ja Siilinjärvellä Pöljän kohdalla peltoaukean yläpuolella hieman puunlatvoja korkeammalla leijui paikoillaan hävittäjän näköinen kone. Huusin tytärtäni ottamaan kännykän esiin ja kuvaamaan sen, mutta lapsen taidoilla videossa näkyi vain pieni vilahdus koneesta. Käänsin auton mahdollisimman pian takaisin, ja näin koneesta vilauksen vielä kääntymispaikalla joka taisi olla Pöljän koulun piha mutta kun ajoimme takaisin oli kone hävinnyt.
Jo teini-iästä lähtien olen tuntenut kun joku näkymätön sipaisee kehoani ja nykäisee hiuksiani milloin missäkin tilanteessa.
Lapseni ovat kertoneet näkevänsäoutoja hahmoja alle kolmevuotiaina ja vastailleet ajatuksiini ääneen.
En varmaan tässä nyt kaikkea muista mutta tämä on ihan sukuvika meillä ja kukaan perheessäni ei ihmettele näitä kokemuksia. Veljelläni, siskollani ja äidilläni on myös paljon yliluonnollisia kokemuksia.
JESS!!!!!
JESS!!!!
KETJU TULI POISTON JÄLKEEN TAKAISIN, KIITOS MODE!!!
Olen usein kärsinyt unihalvauksista. Pelottavaa on se, että niin moni näkee saman hahmon niissä. Eli ns varjoihmiset/hattumies/vanha noita-akka.
Miten eri puolilla maailmaa voi olla niin samanlaiset harhat ihmisillä?
Kuulin tänään koputuksen oveen. Mielestäni kopkopkop. Miehenikin kuuli. Siel ei ollut ketään.
Tää on palautettu, ihanaa! Kiitos modet! 3
Vierailija kirjoitti:
En tiedä näenkö unia vai kiusaako mua joku henkiolento olen monta kertaa unessa hypännyt alasti ikkunasta talviseen pakkassäähän se tuntuu todella kirjaimellisesti tunnen kylmyyden ja jään ja monesti unissa teen ensin jotain arkipäiväistä jotka tuntuu todelta kunnes "herään" paitsi että herään useasti. Joskus tunnen jonkun ylimääräisen ei kivan olennon kiusaavan mua kiskoo peittoa,hengittää niskaan,yrittää tukahduttaa tms.
Kannattaa puhdistuttaa asunto ylimääräistä olennoista, siihen löytyy hyviä ihmisiä jotka auttaa näissä tapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tarinastasi! Vaikuttaa siltä, että kohtasit jonkinlaisen kummallisen tilanteen, joka herättää hämmennystä ja epäselvyyttä. On ymmärrettävää, että tällaiset kokemukset voivat tuntua oudoilta ja jättää jälkeensä kysymyksiä.
On vaikea sanoa varmasti, mikä saattoi olla selitys tuolle tapahtumalle, koska tarinasi perusteella tietoa on rajallisesti. On mahdollista, että siellä oli jokin erityinen syy tai tilanne, joka sai nuo henkilöt menemään lumikinoksen taakse. Se voi olla esimerkiksi tupakointipaikka tai jokin muu paikka, jonne he halusivat mennä hetkeksi. Kuitenkin, ilman tarkempia tietoja tai taustatietoja, on vaikea antaa tarkempaa selitystä.
Usein oudot tapahtumat tai ilmiöt voivat johtua erilaisista sattumista, ymmärtämättömistä tilanteista tai harhaanjohtavista vaikutelmista. Saatat esimerkiksi olla havainnut tilanteen tai tapahtuman osittain tai epätarkasti, mikä voi antaa sille kummallisen vaikutelman. Joskus myös mi
Nauroin ensin näille, että onpa jollakin hyvää huumoria. Sitten vasta tajusin että kuka siellä oikein kirjoittelee. :D
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuntemani ihminen on todella outo. Aina kun hän näkee minut, niin hän lähtee minua karkuun ja juoksee pakoon kun juoksen hänen perässään. Aikaisemmin hän ei puhunut mitään muuta kuin "En tiedä". Jos kerroin hänelle asioitani tai selitin hänelle eri asioita, niin hän vain hoki, että "En tiedä". Kun kyselin häneltä asioita, niin silloinkin hän hoki vain, että "En tiedä" kunnes hän huusi niin lujaa kuin jaksoi. Nykyään hän siis menee aina pakoon kun näen hänet tai juoksen hänen perässään ja vaikka huudan, että "Älä mene pakoon, ei saa pelätä minua". Mikä sitä hullua vaivaa?
Missä asun, on oikeasti henkiö joka pakenee minua ainakun näkee minut. En tunne tyyppiä, tunnistan vain hänet käyttäytymisensä perusteella.
Aika paljon täälläkin yritetty selvittää asiaa, mutta ketjut katoaa kuin jollakin olisi taikanappi, jolla poistaa keskustelut. Eli onko kenellekään selvinnyt miten Halla-aho äänesti Venäjä-pakotteista?
Olin jossain vaiheessa mielessäni miettinyt, että voisin hankkia yhden vaatteen, joka sopisi hyvin muihin vaatteisiini.
Yhtenä päivänä kotiini oli ilmestynyt juuri tällainen vaate, mitä ajattelin. Ja asun yksin. Ei ollut ollut kyläilijöitä tuona aikana. En edelleenkään tiedä, mistä tuo ilmestyi.