Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka kirkosta eroaminen vaikuttaa yhteiskuntaan?

Auttakaa kärsivää oppilasta
21.12.2017 |

En aio valehdella, tämä on esseetä varten, mutta omat aivot on jumissa :// Kaikki ideat tervetulleita, kiitos jo kaikille jotka vastaa jotain järkevää :)

Kommentit (87)

Vierailija
1/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkä nutipää voisi auttaa 

Vierailija
2/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun kirkosta eroaa ihmisiä ja kirkon jäsenmäärä laskee, kirkon vaikutusvalta suomalaisessa yhteiskunnassa pienenee ja kirkon taloudelliset mahdollisuudet toimia heikkenevät. 

Vierailija
4/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se vähentää kirkon verotuloja ja siten heikentää kirkon toimintaedellytyksiä. Se vähentää kirkon arvovaltaa. Se heikentää kirkon argumenttia siitä, että luterilaisen kirkon pitäisi olla valtiokirkko, koska luterilaiseen kirkkoon kuuluu suurin osa kansasta.

Vierailija
5/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei juuri mitenkään. Sillä on suurempi merkitys että yhä suurempi osa ihmisistä ei ole uskonnollisia ja/tai kuuluvat johonkin muuhun uskontokuntaan kuin ev.lut seurakuntaan.

Vierailija
6/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkea sitä opiskellaan.

Ei kai siinä: 

Kirkollisveron määrä varmaan pienenee. 

Seurakuntasi jäsenmäärä pienenee ja jossain vaiheessa tulee vastaan raja, kannattaako olla siinä seurakuntaa. 

Jos julistaa kirkkoeroansa, esim. t-paidalla (juuri näin tällaisen), niin ehkä siitä joku kommentoi sulle, joko hyvää tai pahaa. Tai sitten sun täytyy julistaa vähän äänekkäämmin, jos haluat siis synnyttää keskustelua. 

Seurakunnan koostumus voi muuttua myös niin, että tietynmielisten suhteellinen osuus kasvaa, jos toismieliset lähtee. Se ehkä vaikuttaa johonkin, koska eikös kirkollisilla ole joku äänestysoikeus ja jotkut vaalit. 

Ryhmittymän koko vaikuttaa myös heille osoitettujen muiden palveluiden määrään. Jos kirkollisia olisi vain 2 % ei niitä varmaan huomioitaisi koulussa, armeijassa, sairaaloissa. 

Jos esim. muslimeja olisi iso enemmistö, niin ei siellä sairaalassa mitään sairaalapappia tietenkään olisi, vaan joku mekkoukko tietysti. 

Vähemmistöä otetaan aina huonommin huomioon. 

Jos eroaisit kirkosta, niin et todennäköisesti myöskään järjestäisi kirkkohäitä tai ristiäisiä ja se voisi vaikuttaa esim. sukulaisten iloon tai viihtyvyyteen jompaan kumpaan suuntaan, suvusta riippuen. 

Lapsesi puolesta sinun täytyy sitten myös valita katsomusaineeksi joko et tai evlut, ja ryhmän muusta koostumuksesta riippuen tulee taas eteen joko vähemmistöön tai enemmistöön kuuluminen ja esim kaverusten välinen erottaminen eri ryhmiin tms... 

Tässä nyt jotain ajatuskyhäelmiä, sori ei oo kummosia, en kuulu kirkkoon kylläkään..

Vierailija
8/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

Koska tuo näyttää jonkun hysteerisen hihhulin kirjoittamalta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

En myöskään käsitä, siksi yläpeukutinkin. 

En kuulu kirkkoon, mutta näinhän siinä kävisi. Minulla ei silti olisi sitä vastaan mitään. 

Vierailija
10/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun kirkosta eroaa ihmisiä ja kirkon jäsenmäärä laskee, kirkon vaikutusvalta suomalaisessa yhteiskunnassa pienenee ja kirkon taloudelliset mahdollisuudet toimia heikkenevät. 

Ja tämä on ainoastaan positiivinen asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

Koska tuo näyttää jonkun hysteerisen hihhulin kirjoittamalta

Ei näytä. Ihan järkevältä näyttää.

Vaikka mistäpä minä sen tietäisin, koska itse olen hysteerinen hihhuli. Olen niin hysteerinen, että uskon  pärjääväni ilman kirkkoa.

Vierailija
12/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

Koska tuo näyttää jonkun hysteerisen hihhulin kirjoittamalta

Positiivinen kirjoitus kirjon vaikutuksista on hysteeristä hihhulismia? Osoittaisit mieluummin väitteet vääriksi, jos ne ovat sitä. Jos eivät ole vääriä, niin turha ulista ihan periaatteesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Miksi yhteiskunta järjestäisi kenenkään perhejuhlia tai ottaisi vastuun seurakuntien järjestämästä avustustyöstä? Hiukan epäilen että niin tapahtuisi. Osittain varmasti vapaaehtoistyötä ja avustustyöstä siirtyisi muille uskontokuntien sekä erilaisille järjestöille, ne tuskin olisi samalla tavalla kaikkien käytettävissä kuin nyt kirkon järjestämä avustus tai palvelut. En myöskään usko siihen että yhteiskunta järjestäisi päivä-/perhekerho, päivähoito palveluiden järjestämisessä on yhteiskunnalla ihan riittävästi työtä. Yksilö ja perhettä olla se varmasti johtaa lisääntyneeseen ongelmiin.

Vierailija
14/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirkollisverolla maksetaan lastenkerhoja ja köyhäinapua sekä diakonia-apua (esim. kotiapu masentuneille äideille) avioerokeskustelua joihin on kunnallisella puolella tosi pitkät jonot, kaikenlaisia yksinäisten sinkkujen tapaamispiirejä ja vanhusten viriketoimintaa. Kirkollisveroilla kustannetaan myös ruoka-avustusta. Kun yksityisten ihmisten kirkollisverojen määrä laskee, se vaikuttaa suoraan tähän lähiapuun.

Yhteisöverojen kautta saadaan ylläpidettyä kirkot, seurakuntatalot ja hautausmaat. Yhteisöveron sijalle on nyt tulossa valtion korvamerkitty raha, jonka suuruus riippuu seurakuntalaisten määrästä. Jos kirkkoon kuuluvia ihmisiä on vähän, on seurakuntien pakko edelleen vähentää lähiavusta, jotta saadaan ylläpidettyä kiinteistöt ja hautuumaat.

Moni teini on aloittanut työelämänsä kesätöissä hautausmaalla. Kun ei ole kirkollisveroa tarpeeksi, ei voida palkata teinejäkään. Samoin kaikenlaiset lastenkerhot, joita teinit ovat vetäneet, jäävät pois kuten aikuisten palkkalaistenkin pitämät kerhot.

Perhekahvilatoimintakin maksetaan kirkollisveroista.

Lisäksi kaikenlainen talkoo- ja yhteishyvätoiminta juontaa nimenomaan luterilaisuudesta. Kun yhteys kirkkoon katoaa, katoaa myös talkoohenki. Sitähän ollaan jo jonkun aikaa kaipailtu varsinkin niillä alueilla, joilla on muotia erota kirkosta.

Moni vuotuisjuhlaperinne katoaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomaateko, että ainoa huoli ihmisillä kirkon jäsenkadosta on maallisten palveluiden väheneminen.

Sekö tosiaan on kirkon merkitys? Harrasteet ja hautaukset? Minne on unohtunut evankeliumi ja Herran sanan levittäminen?

Vierailija
16/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasten hyväksikäyttö vähenee, kun ei käydä pedaripappien tilaisuuksissa

Vierailija
17/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

Eipä juuri mikään pitänyt paikkaansa. Ei ole aikoihin pitänyt, joskus 1800-luvulta lähtien kirkollisvero oli perusteltu, kun kirkko hoiti opetustoimen ja myöhemmin väestökirjanpidon ja hautauksen. Nykyisin ne kaikki ovat valtion tai kuntien hoidettavana kuten myös historiallisten kirkkojen ylläpito.

Suurin osa kirkollisverosta menee palkkakuluihin.

Vierailija
18/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirkko menettää valtionuskonnon aseman tai maasta tulee uskonnoton, samalla luovutaan myös kirkollisista pyhäpäivistä. Myös esim. sunnuntailisät ovat uskonnollista perua, joten myös niistä luovutaan. Monille keski- ja pienituloisille tällä on todella suuri merkitys, vaikka sitä eivät monet tajuakaan "eroa kirkosta" -huumassaan.

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Kirkot ovat myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joten mikäli niitä ei pureta käyttämättöminä, myös niiden ylläpitoon menee valtavasti rahaa.

Ja nämä kaikki perustuvat siis siihen, että PALJON ihmisiä eroaa kirkosta. Pahoittelut, mikäli ymmärsin väärin! :)

Voisitteko alapeukuttajat perustella mikä tässä ei pitänyt paikkaansa?

Eipä juuri mikään pitänyt paikkaansa. Ei ole aikoihin pitänyt, joskus 1800-luvulta lähtien kirkollisvero oli perusteltu, kun kirkko hoiti opetustoimen ja myöhemmin väestökirjanpidon ja hautauksen. Nykyisin ne kaikki ovat valtion tai kuntien hoidettavana kuten myös historiallisten kirkkojen ylläpito.

Suurin osa kirkollisverosta menee palkkakuluihin.

Ai ihmiset alapeukuttaa, kun luulevat tietävänsä paremmin, vaikka ovat oikeasti väärässä.

Vierailija
19/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa monella pinnallinen käsitys kirkon vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Vierailija
20/87 |
21.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös erilaiset kirkolliset juhlat ja erilaiset kirkon tekemät perhe- ja avustustyöt tulevat kokonaan yhteiskunnan järjestettäviksi, mikäli kirkon kannatus menee liian pieneksi. Esim. hautaukset, hautausmaat, vihkimiset, lasten päiväkerhot, perhekerhot, ruoka-avustukset, diakoniatyö, vanhustyö, kuorot, lasten- ja nuortenleirit, harrastukset, avioliittoneuvonta jne. Tällä hetkellä seurakunnat kevittävät valtion taakkaa todella paljon, joten mikäli kirkko kaadetaan, yhteiskunnan taakka kasvaa todella paljon ja monet palvelut yksinkertaisesti loppuvat, mikä taas johtaa erisuuruisiin katastrofeihin vähintään yksilö- ja perhetasolla.

Miksi yhteiskunta järjestäisi kenenkään perhejuhlia tai ottaisi vastuun seurakuntien järjestämästä avustustyöstä? Hiukan epäilen että niin tapahtuisi. Osittain varmasti vapaaehtoistyötä ja avustustyöstä siirtyisi muille uskontokuntien sekä erilaisille järjestöille, ne tuskin olisi samalla tavalla kaikkien käytettävissä kuin nyt kirkon järjestämä avustus tai palvelut. En myöskään usko siihen että yhteiskunta järjestäisi päivä-/perhekerho, päivähoito palveluiden järjestämisessä on yhteiskunnalla ihan riittävästi työtä. Yksilö ja perhettä olla se varmasti johtaa lisääntyneeseen ongelmiin.

Tällä hetkellä kirkko järjestää esim. todella suuren osan ihmisten vihkimisistä ja lasten henkilötietorekisteriin liitämisistä ristiäisten yhteydessä. Mikäli kirkon toiminta loppuu, loppuvat myös näiden hoitamiset, jolloin yhteiskunnan on tuplattava oma toimintansa näiden parissa.

Yhteiskunnalla on jo nyt vastuu avustustyöstä, kirkko vaan tällä hetkellä keventää sitä taakkaa antamalla avustusta eri tavoilla. Mikäli tämä apu loppuu, kaikki avun piirissä olevat ihmiset siirtyvät yhteiskunnan vastuulle. Eli esim. ruokajonot pitenevät, avioliittoneuvontajonot (nykyiselläänkin kestämättömällä tasolla julkisella puolella) pitenevät käsittämättömiksi jne. Kun päiväkerhot loppuisivat, huomattavasti suurempi joukko lapsia siirtyisi päivähoitoon, jolloin sielläkin resurssit joutuisivat venymään huomattavasti.

En ole edes uskovainen tai seurakunnan jäsen, mutta pystyn silti loogiseen ajatteluun ja ymmärrän, mitä kaikkea hyvääkin kirkosta on seurannut.