En uskalla käyttää koiraa ulkona

Voisiko lapsuudenkotisi ottaa koiran? Jos edes koirasta ei synny sinulle motivaatiota parantaa elämääsi, mistä sitten?

Varaa nyt ensin aika vaikka terveyskeskuksesta että pääset jollekin ammattilaiselle purkamaan ongelmaasi. Täältä palstalta saat vain arvostelua ja "koira pois"kommentteja! Törkeetä!

Vierailija kirjoitti:

Koira sellaiseen kotiin missä siitä huolehditaan ja pääsee kunnolla ulos tarpeilleen!

Kyllähän koira pääsee ulos tarpeilleen! Mitä olet ymmärtänyt väärin? Kyllä koira pääsee tekemään tarpeensa aina kun pyytää ulos, mutta päiväsaikaan päästän pikaisesti tarpeille vain tohon etuoven eteen. Yöllä vien lenkille.

ap

Sairastat varmaan skitsofreniaa ku on noin järkyttävä pelko ihmisiin ja ulkomaailmaan. Tarvitset ammattiapua.

Et varmasti oo ainoa tuollainen tapaus. Entä jos skarppaat vähäsen ja tulet ulos "kaapista". Kaduilla näkee jos jonkunlaista hurttaa, ei muidenkaan käytös ole täydellistä. Pidät hihnasta lujasti kiinni ettei koira pääse toisten lähelle, siinä se. Jos asia vaivaa, niin tammikuussa on hyvä aika aloittaa uusi harrastus koirakoulussa. Vanhakin koira oppii ja nauttii siitä.

Terkuin koiranomistaja, joka on myös hävennyt joskus, mutta päässyt siitä yli ;)

Vierailija kirjoitti:

Voisiko lapsuudenkotisi ottaa koiran? Jos edes koirasta ei synny sinulle motivaatiota parantaa elämääsi, mistä sitten?

Kyllä mä mun oman rakkaan koiran haluan itelläni pitää. Muutenkaan kun ei varmaan enää hirveän pitkään elä kun on jo 10-vuotta. Tosin vielä on ihan terve ja reipas, joten hyvin voi elää vaikka sen 5-6 vuotta vielä. Kuitenkin tiedän että mua jäisi varmasti harmittamaan jos koirani viimeset elinvuodet olisin siitä erossa.

AP

Vierailija kirjoitti:

Sairastat varmaan skitsofreniaa ku on noin järkyttävä pelko ihmisiin ja ulkomaailmaan. Tarvitset ammattiapua.

Tiedätkö edes mikä on skitsofrenia? Ei, en sairasta skitsofreniaa. Mulla on pelkästään tietynlaista spesifiä sosiaalisten tilanteiden pelkoa. En hallusinoi tai ole psykoosissa. Ja tiedostan myös että ahdistuksessani muita ihmisiä kohtaan ei ole tosiasiallista järkeä. Kuitenkin jo pelkkä ajatus siitä että naapuri saattaisi kommunikoida mun kanssa jotenkin saa mun sydämen hakkaamaan ja alan suunnitella pakosuunnitelmia. Oon joskus ennen koiran ulkoiluttamista ennen sisällä etukäteen miettinyt että miten sanoisin että sori mulla on kova kiire, jos joku naapuri yrittää tulla puhumaan jotain.

ap

Koiralle kuonopanta, että saat sen pidettyä hallinnassa ja sitten vaan menet. Onko sulla autoa? Voithan ajella jonnekin syrjäisempään paikkaan lenkittämään? Sun koira ei todellakaan ole maailman ainut remmiräyhä. Tärkeintä on se, että saat sen hurtan pidettyä hallinnassa. 

Tavallaan ymmärrä ap:tä. En itsekään tykkää näyttäytyä kellekään, en naapureille enkä muille. Onneksi ei ole enää koiraa niin sen ei tarvitse kärsiä. En osaa neuvoa mutta toivotan vaan tsemppiä.

Siis pelkäätkö sä niitä naapureita vai hävettääkö huonosti käyttäytyvä koira? 

Minun puolestani saisit lenkkeillä yöllä, mutta koiralle tuo elämä ei varmaan kivaa ole. Itse kyllä tekisin mitä vain koirani vuoksi, joten pakottaisin itseni sinne kadulla myös päivällä. Valitsisin, vaikka sellaisen reitin missä on rauhallisempaa, mutta menisin kuitenkin. Itselläkin on paha kiusaamistausta ja välillä on ihan oikeasti saanut miettiä reittiä, ettei joudu vaaraan tai saa "seuraajia" lenkilleen ja joskus näin on myös tapahtunut ja ollaan melkein saatu paeta. Silti en ole lenkkejä jättänyt väliin. Tietysti itsellä on ollut se onni, että olen päässyt metsäänkin lenkille ja pahoina aikoina tämä on ollut hyvä pelastus. Onneksi nyt tämä elämä on taas ihanaa ja pääsen rauhassa lenkille, vaikka muuton se vaati. Ja olen siis itse myös nuorempi. Ymmärrän kyllä myös sinua, mutta toivon että teet kaiken, että koira saa hyvän elämän. Tee se koiran vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Et varmasti oo ainoa tuollainen tapaus. Entä jos skarppaat vähäsen ja tulet ulos "kaapista". Kaduilla näkee jos jonkunlaista hurttaa, ei muidenkaan käytös ole täydellistä. Pidät hihnasta lujasti kiinni ettei koira pääse toisten lähelle, siinä se. Jos asia vaivaa, niin tammikuussa on hyvä aika aloittaa uusi harrastus koirakoulussa. Vanhakin koira oppii ja nauttii siitä.

Terkuin koiranomistaja, joka on myös hävennyt joskus, mutta päässyt siitä yli ;)

Niin varmastikaan en ole ainoa jonka koira ei tottele. On tän kanssa nuorempana harrastettu (ei kilpailumielessä, vaan ihan harrastuksena) agilityä, jossa olikin hyvä ja aina innoissaan. Oli pakko varata vaan aina yksityiskoulutusaika, koska ryhmäkoulutukset eivät sopineet tälle kun ei osannut keskittyä. Aina jos joku toinen koira haukahti, niin tän mun koiran keskittyminen herpaantui kokonaan ja juoksi ihan villinä sinne aitauksen reunalle rähjäämään toiselle koiralle. En tiedä onko tää koira jotenkin ääniherkkä vai mitä, mutta todella monia ääniä haukkuu /pelkää /on aggressiivinen. Jokaisena uutenavuotena olen täystyöllistetty. Viime uusivuosi meni jotenkuten isolla pussilla herkkuja ja televisio lähes täysillä.

ap

tää o oikeesti trolli tai sitte oot uusavuton. jos koiran ollaan hankittu sillo ku sull on tommonen päivörytmi nii eihä se oo millää voinu oppii poiskaan tosta tavasta, ku ei nää muita koirii tai tiedä miten pitäs olla.

neidillä on myös netti, kun oot kerta tänne saanu tän paskan suollettuu. sieltä voi googlata vetopantaa ja koirankouluttajii jotka tulee siis ihan kädestäpitäen sua neuvoo.

muista et koirissakin on eroja, yks oppii kertaheitosta toisella kestää kauemmin.

Vierailija kirjoitti:

Minun puolestani saisit lenkkeillä yöllä, mutta koiralle tuo elämä ei varmaan kivaa ole. Itse kyllä tekisin mitä vain koirani vuoksi, joten pakottaisin itseni sinne kadulla myös päivällä. Valitsisin, vaikka sellaisen reitin missä on rauhallisempaa, mutta menisin kuitenkin. Itselläkin on paha kiusaamistausta ja välillä on ihan oikeasti saanut miettiä reittiä, ettei joudu vaaraan tai saa "seuraajia" lenkilleen ja joskus näin on myös tapahtunut ja ollaan melkein saatu paeta. Silti en ole lenkkejä jättänyt väliin. Tietysti itsellä on ollut se onni, että olen päässyt metsäänkin lenkille ja pahoina aikoina tämä on ollut hyvä pelastus. Onneksi nyt tämä elämä on taas ihanaa ja pääsen rauhassa lenkille, vaikka muuton se vaati. Ja olen siis itse myös nuorempi. Ymmärrän kyllä myös sinua, mutta toivon että teet kaiken, että koira saa hyvän elämän. Tee se koiran vuoksi.

Mä en usko että mun koira siitä pahemmin kärsii. Öisin lenkitän muutenkin mieluiten koska silloin myös koira vaikuttaa olevan rauhallisin ja nauttivan lenkistä. Päivisin on niin paljon kaikkia ääniä ja liikettä ettei toi pysty keskittymään lenkkiin laisinkaan vaan riuhtoo joka suuntaan ja haukahtelee. Öisin kun on tosi hiljaista täällä päin ulkona niin koira rauhallisesti häntä iloisesti heiluen nuuhkii ojia ja pusikoita, eikä häiriinny ulkopuolisesta elämästä niinkuin päivisin. En siis näkisi tässä muuta ongelmaa kuin sen että tiedän ettei mun tällainen unirytmi ikuisesti voi kestää.

ap

Onko koira kovapäinen uhoaja vai arka ja pelkoaggressiivinen? Uskooko se pehmeitä metodeja, ootko kokeillut kovempia keinoja?

Onko se joku paimentyyppinen, kun ei pidä pyöristä?

Vierailija kirjoitti:

tää o oikeesti trolli tai sitte oot uusavuton. jos koiran ollaan hankittu sillo ku sull on tommonen päivörytmi nii eihä se oo millää voinu oppii poiskaan tosta tavasta, ku ei nää muita koirii tai tiedä miten pitäs olla.

neidillä on myös netti, kun oot kerta tänne saanu tän paskan suollettuu. sieltä voi googlata vetopantaa ja koirankouluttajii jotka tulee siis ihan kädestäpitäen sua neuvoo.

muista et koirissakin on eroja, yks oppii kertaheitosta toisella kestää kauemmin.

Koira on 10-vuotias ja on suurimman osan elämästään lenkkeillyt ihan päiväsaikaan. Tää koira on aina ollut nopea oppimaan. Pentuna uuden tempun oppimiseen meni lyhyimmillään 3 päivää. Kuitenkaan ei silloinkaan lukuisista yrityksistä oppinut hihnassa kävelemistä ulkona. Sisätiloissa käskystä seuraa mallikkaasti vierellä ja tottelee kutsuja ja käskyjä. Ulos mennessään koko koira muuttuu ihan erilaiseksi. Se vaikuttaa ihan siltä kuin se luulisi että sen jokin velvollisuus olisi vahtia ulkomaailman joka ikistä liikettä. 

Koira haukkui ennen hyvin ärhäkkäästi myös muille koirille. Sain sen opetettua siitä melkein jo pois. Toki oman pihan lähellä haukkuu edelleen todella puolustavasti, mutta kauempana kotoa saa herkuilla houkuteltua olemaan hiljaa toisen koiran mennessä esimerkiksi toisella puolella katua. Lähikontakteja toisten koirien kanssa vältän.

Tällä mun koiralla on ollut aikojen saatossa myös muutama koirakaveri joiden kanssa tullut hyvin toimeen ja iloisesti leikkinyt. Suurimpaa osaa koirista kuitenki välttelee. En tiedä miten se määrittelee että ketkä on kavereita ja keistä ei tykkää, mutta monet kerrat koirapuistossa on juossut vaan kaikkia muita koiria karkuun häntä koipien välissä. Jotkut hyvin harvat koirat sitten kelpuuttaa kavereikseen.

En mitään vetopantoja todellakaan. Ja siis koira painaa vain 15-kiloa, joten pystyn hyvin pitämään siitä kiinni ja estämään vetämisen. Teen myös monesti niin että kun koira alkaa vetää, niin pysähdyn ja sitten se tajuaa että oho, ja lopettaa vetämisen, jonka jälkeen jatketaan matkaa. Kuitenkin heti jos tulee jokin ärsyke (potkulauta, pyörä tms.) niin ei auta enää mitkään namit tai käskyt, menee kuuroille korville. aikeeta tässä on myös se kun noi liikkuu niin nopeasti että vaikea ennakoida ja pitää välimatkaa.

ap

Ans ku mä arvaan! Paimensukuinen koira jolla on korvienvälissä häikkää. Toi tilanne ei ainakaan koiraa auta.

Uusi vuosi on myös meillä ikävää aikaa ja tunnen enemmän niitä peloissaan olevia koira kuin rauhallisia. Minkä rotuinen koirasi on? Onko isompi? Kyllä silti uskon, että pystyt päivälläkin sen kanssa lenkkeilemään jos ei nyt "vasikka" ole. Monenlaista koiraa on tullut vastaan ja itsekin olen välillä antanut muille tilaa jos koirani on ollut hankalalla tuulella. Päästät vaikka kaikki koirat ohi ja odotat tai vaihdat reittiä. Ja kerroit, että koirasi on jo 10-vuotias. Ei kai nyt vanha koira enää niin hurja ole? Kyllä varmaan pystyt sitä lenkittämään ja tarjoamaan hyvän loppuelämän. Itse en ainakaan arvostele ketään jos koira haukkuu tai räyhää ja välillä niin käy itsellekin. Niin kauan, kun vastaan tuleva koira nyt kiinni pysyy ei räyhääminen haittaa. Vanhalle koiralle ei ole myöskään hyväksi kauaa pidättää, voi tulla ongelmia. Koita nyt tarjota koiralle hyvä elämä.

Vierailija kirjoitti:

Onko koira kovapäinen uhoaja vai arka ja pelkoaggressiivinen? Uskooko se pehmeitä metodeja, ootko kokeillut kovempia keinoja?

Onko se joku paimentyyppinen, kun ei pidä pyöristä?

On paimenkoira, joten varmasti siitä ihan luonteesta lähtöisin. Kaikki ääntä pitävä ja/tai liikkuva vie huomion yli kaiken muun. Kaikille variksille ja pikkulinnuillekin aina ärhentelee ja yrittää juosta perään.

Uskon että useimmissa tilanteissa pelkoaggressiivinen. On monia metodeja yritetty, vihainen kieltäminen ja hihnasta nykäisy saa koiran luimistamaan korvia ja katsomaan ikäänkuin pahoittelevasti, mutta "huono" käytös jatkuu heti sen jälkeen. Todennäköisesti koira ei ymmärrä mitä tekee väärin, tai sitten ei omalta peloltaan uskalla toimia toisin. Parhaaksi olen todennut sen yhden televiossa olleen naisen koulutustavan, eli palkitsee koiraa aina kun katsoo haukkumisen laukaisevaa lähdettä haukkumatta. Tolla saatiin koira sietämään toisia koiria tien toisella puolella. Samalla puolell katua ei edelleenkään voi mennä. Eli aina kun koira katsoi toista koiraa muttei haukkunut niin iloinen kehu ja herkku palkkioksi. Muuttui suhtautuminen toisiin koiriin paljon paemmaksi.  Mutta ongelmana on nämä nopeasti liikkuvat välineet, niitä on niin vaikea ennkoida että milloin ja mistä suunnasta niitä tulee, ja minne pääsisi "karkuun" ottamaan niihin turvavälin, jottei koira ahdistuisi liikaa ja alkaisi haukkumaan.

ap

Niin, onko sulla ollut ongelmakoirakouluttajan kanssa koulutusta? Mihin se on jäänyt? Toimiko kemiat sen kouluttajan kanssa ja oliko siitä mitään apua? Minkä tyylin kouluttaja oli kyseessä, oliko nykyaikainen positiivisiin menetelmin painottuva vai joku kolinapurkkityyppi?

Tuo oli tosiaan hyvä neuvo, että ottaa koiran autoon ja vie sen vaikka metsään välillä juoksemaan. Onko koirapuisto ihan poissuljettu juttu? Tuleeko koira yhtään toimeen muiden kanssa?

Ei koirasi ole todellakaan mikään ihmespesiaali erikoistapaus. Remmirähjiä on tosi paljon, mm. minulla. Hommia tehdään asian kanssa joka päivä. Se ongelmahan ei neljän seinän sisällä tai asiaa välttelemällä korjaannu. Teillä on varmaan se haaste, että sinä ja koira pahennatte toistenne käytöstä. Olisiko sun miehestä tai jostain kaverista tässä apua? Joku, joka tulisi lunkisti näyttämään sinulle ja koiralle, miten tässä mennään ja miten maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Teillä on oikeus kulkea kaduilla niin kuin muillakin. Onko ketään tuttua, jolla olisi ylirauhallinen koira harjoituskaveriksi ja vaikka lenkkikaveriksi. Koirat ottaa mallia toistensa käytöksestä ja rauhallinen koira ja rauhallinen omistaja voisi olla sulle ja sun koiralle opettajana.

Ota nyt johonkin kouluttajaan yhteyttä ja ala työskennellä asian kanssa. Se on teidän molempien parhaaksi. Liity fb positiivisia koulutusmenetelmiä käyttävien ryhmään. Siellä on kokeneita koiraihmisiä ja myös ammattikouluttajia mukana. Kysymyksiin vastataan yleensä varsin ystävällisesti.