Mikä riittää? Missä vaiheessa ei enää anna anteeksi?

Olen alkanut havahtua siihen, että kaikenlaista on tullut annettua anteeksi. Vaikka se kun toinen sanoo, että tee itsemurha niin tulen haudallesi kusemaan.

Minussa on jotain pahasti vialla.

Mä en anna sitä, jos toinen ei myönnä erehdyksiään, enkä sitä, (jos vaikka sitten myöntää,) jos ne toistuvat kolmesti tai jos asia nyt vain sattuu haittaamaan mua. Mä olen niin ihmeellinen ja tärkeä ihminen, että en katsele paskiaisia.

Voi teitä :(

lopeta suhde. Suomessa hyväksytään liikaa huonoa kännikäytöstä. Jopa ulkopuoliset ihmiset puolustaa "känniääliöitä", "ei kerta juoppoa tee". Aikuinen on vastuussa itsestään ja käytöksestään, jos ei osaa pitää rajojaan, ei edes kannata juoda. Ei humalajuominen ole "harjoituksen puutetta" vaan humalahakuisuutta, jos ei yleensä juo, niin kannattaa ottaa varovasti. "känniääliö" pilaa aina oman ja muiden päivän. Tän loputtoman kännäämisen hyväksynnän ja kaiken örveltämisen asiaan kuuluvana pitämisen takia juomatottumukset eivät muutu.

Siinä anteeksi antaessa on elämää tullut heitettyä vuosikausia hukkaan. Inhoan itseäni.

Mikä riittää? Missä vaiheessa ei enää anna anteeksi?

Suomalaisten alkoholinkäyttö ei ole rajoiteltavissa mutta 'kännikäyttyäytyminen' tapahtuu ihmisestä itsestään. Riidellään, keskustellaan, sovitaan. Eletään viikko tai kaksi sulassa sovussa kunnes samoista asioista riidellään, keskustellaan, sovitaan uudestaan. Kyllästyttää ja tuntuu siltä että hetken muistaa mitä ollaan puhuttu ja sovittu kunnes se taas unohtuu.

Missä vaiheessa riittää?

Mikä on hyväksyttävää ja mikä ei?

Se on sinun tehtäväsi asettaa rajat.

Ja se on myös sinun tehtäväsi laittaa asialle päätös kun rajat ylitetään.

Sinun tehtäväsi on myöskin se että teet em. toimet ilman että tarvitsee enää katsella ns. "peruutuspeiliin" tai muistella menneitä. On ihan sinun etusi mukaista, että joustat sen verran kuin kohtuudella voi olettaa, mutta sitten kun se kohtuus ei enää riitä, on sinun tehtäväsi laittaa asia päätökseen.

Joskus ne on raskaita ja työläitäkin päätöksiä, mutta jos oivallat asian oikein, se on kuitenkin aina sinun elämäsi joka muuttuu paremmaksi jos teet päätöksesi oikein.