Lue keskustelun säännöt.
Mitä historia opettaa meille?
19.12.2017 |
Mietin yksi päivä tuota sanontaa, että historia opettaa. Ja aloin näin yleismaallisesti miettimään että niin, mitä se sitten opettaa? Otin avuksi googlea, ja ajattelin että jossain olisi hienoja listauksia, mutta ei.
Mitä sinun mielestä historia opettaa? Yhteiskunnasta, arkisesta elämästä, sosiaalisista kanssakäymisistä, uusista keksinnöistä, yms ihan kaikesta? Ja vielä hauskempaa jos on antaa jotain historian tarina-esimerkkiä jota sitten voi verrata nykyaikaan, tai ehkä johonkin tulevaan. Voi olla kaukaa historiasta, tai sitten lähihistoriaa. Kunhan se historia nyt meitä opettaisi! :)
Kommentit (9)
Sitä, että ihminen pähkäilee mennyttä, mutta on sokea nykypäivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaa välttämään vanhat virheet esim Kokoomuksen valtaannousun.
Historia on joukko empiirisiä kokeita siitä, mitä tapahtuu, kun jotain yhteiskunnallista järjestelmää oikeasti kokeillaan. Tämmöisenä se on myös ainoa empiirinen aineisto, mitämeillä yhteiskuntafilosofiasta ja yhteiskuntapolitiikasta on. Jotakuinkin kaikkia ratkaisuja on kokeiltu, esimerkiksi vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu vuosien 1527 ja 1917 välillä monissa euroopan maissa, Suomi (tai siis Ruotsi) mukaan luettuna. Se oli julmetun kallista. Pakkotyölaitoksia ei saatu kannattaviksi, vaikka niissä oli siis ilmainen palkaton työvoima. Ratkaisua ei nytkään kannattaisi ajaa rahansäätöllä, koska sitä ei tule säästymään. Jos tämmöinen ratkaisu halutaan, kyse on ihan yksiselitteissti moraalista ja arvoista: aktiivisuutta pidtään tärkeämpänä kuin rahaa.
Toisaalta historia ei opeta mitään. Näin on paitsi siksi, että kukaan ei opi tai halua oppia siitä mitään, myös siksi, että tilanteet harvoikn toistuvat aivan sellaisinaan ja pienetkin muutokšt prosessissa ja oloshteissa voivat uuttaa lopputulosta. Vertaamme tässä esimerkiksi Savonarolan tai Jan Hussin uskonnollisua kapinoina ihan samanlaiseen mutta toiset lpputulemat saaneeseen Lutheriin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä hetkessä tulee ensin mieleen tietenkin vuoden 1918 tapahtumat. Visaampi päättäjä miettisi, kuinka paljon köyhimpiä kannattaa nöyryyttää ja miten pikälle kantaa se, että rahat pyritään kasaamaan rikkaimmille omistajille.
No tästä minulla taisi aluksi ajatus lähtä juoksemaan. Köyhempää sakkia on kuitenkin enemmän, ja jossain vaiheessa se rajakin tulee vastaan paljonko elämistä voi muut sanella ja kiristää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Historia on joukko empiirisiä kokeita siitä, mitä tapahtuu, kun jotain yhteiskunnallista järjestelmää oikeasti kokeillaan. Tämmöisenä se on myös ainoa empiirinen aineisto, mitämeillä yhteiskuntafilosofiasta ja yhteiskuntapolitiikasta on. Jotakuinkin kaikkia ratkaisuja on kokeiltu, esimerkiksi vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu vuosien 1527 ja 1917 välillä monissa euroopan maissa, Suomi (tai siis Ruotsi) mukaan luettuna. Se oli julmetun kallista. Pakkotyölaitoksia ei saatu kannattaviksi, vaikka niissä oli siis ilmainen palkaton työvoima. Ratkaisua ei nytkään kannattaisi ajaa rahansäätöllä, koska sitä ei tule säästymään. Jos tämmöinen ratkaisu halutaan, kyse on ihan yksiselitteissti moraalista ja arvoista: aktiivisuutta pidtään tärkeämpänä kuin rahaa.
Toisaalta historia ei opeta mitään. Näin on paitsi siksi, että kukaan ei opi tai halua oppia siitä mitään, myös siksi, että tilanteet harvoikn toistuvat aivan sellaisinaan ja pienetkin muutokšt prosessissa ja oloshteissa voivat uuttaa lopputulosta. Vertaamme tässä esimerkiksi Savonarolan tai Jan Hussin uskonnollisua kapinoina ihan samanlaiseen mutta toiset lpputulemat saaneeseen Lutheriin.
Kiitos, tämmöistä etsin!
Historian asioita ei ihan suoraan voi verrata ja ennustaa nykyisyyteen, mutta sieltä voi ottaa hyviä vinkkejä.
Kehitys tuntuu seilaavan ees-sun-taas. Esim. abortointeja on hyväksytty ja tehty ammatillisesti ja sitten taas kielletty ja halveksitty varmaan sieltä muinaisen Rooman ajoilta lähtien ellei aiemmin. Hassua, kun sitä monesti ajattelee että kehitys on yksisuuntaista ja vain eteenpäin. Ja ajatellaan että nämä tämän tyyppiset ovat vain moderneja oikeuksia ja ennen on eletty kuin pellossa. Ja sitten tulee löydös muinaisesta Egyptiläisestä paristosta, ja ei me nykyihmiset niin fiksuja ollakaan. Toistetaan vaan paljon samaa mitä on ennen tehty. :)
Ja jos ajattelee vielä jotain yrtti- ja kasvilääkintää jota muinoin harrastettiin, niin sieltähän on nykylääketieteeseen löydetty uusia ratkaisuja jotka on ihan yhtä toimivia kuin nämä modernitkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä hetkessä tulee ensin mieleen tietenkin vuoden 1918 tapahtumat. Visaampi päättäjä miettisi, kuinka paljon köyhimpiä kannattaa nöyryyttää ja miten pikälle kantaa se, että rahat pyritään kasaamaan rikkaimmille omistajille.
No tästä minulla taisi aluksi ajatus lähtä juoksemaan. Köyhempää sakkia on kuitenkin enemmän, ja jossain vaiheessa se rajakin tulee vastaan paljonko elämistä voi muut sanella ja kiristää.
Ap
Historia opettaa, että ihminen on paha. Aina ja joka tilanteessa.
Tulonsiirrot on osa sitä ihan samaa pahuutta. Eikö totta?
Myöntäisitte jo, että ihmiskunnan historia on kertomus syntiinlangenneesta ihmiskunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen se ainakin opettaa, että voittajat kirjoittaa historian ja monet tapahtumat ovat väännelty kirjoissa ihan eri muotoon tai sitten niistä ei kirjoiteta ollenkaan.
Tässä hetkessä tulee ensin mieleen tietenkin vuoden 1918 tapahtumat. Visaampi päättäjä miettisi, kuinka paljon köyhimpiä kannattaa nöyryyttää ja miten pikälle kantaa se, että rahat pyritään kasaamaan rikkaimmille omistajille.