Jos ovekellosi soi, koetko moraaliseksi velvollisuudeksesi mennä avaamaan ovi ja katsomaan kuka siellä on?

Oon nuori nainen ja asun yksin Kalliossa. En todellakaan avaa jos en tiedä kaverin tms. olevan tulossa. Sen verran kummaa porukkaa täälläkin suihkii siitä huolimatta ettei rappuun pitäisi päästä ilman koodia

Nyt en ihan ymmärrä, miksei sitä ovea voisi avata. Kyllä minä avaan, jos joku soittaa ovikelloa. Pari kertaa ollut tuttava, joka on tullut pistäytymään ollessaan lähettyvillä, useimmiten joku kaupustelija tai jehova, joille aina mennyt perille, kun olen sanonut "ei kiitos", toisinaan ollut naapuri, jolla on ollut asiaa tai joka on tarvinnut apua (esim. kaapin siirtämiseen) ja pari kertaa ollut tuttavan tilaama kukkalähetys tai paketti syntymäpäivän/merkkipäivän kunniaksi, joka on tuotu kotiovelle. Vielä en ole keksinyt mitään syytä, miksen avaisi ovea.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ette avaa, yritättekö olla siellä sisällä hetken aikaa vähän hiljempaa ikään kuin ette olisi kotona?

Yritän olla. Saatan vielä mennä piiloonkin, ettei soittaja satu näkemään minua mistään ikkunasta. Naurettavaa, tiedän. :D Tuntuu vain tökeröltä olla avaamatta ovea, vaikka ei minulla ole minkäänlaista velvollisuutta avata tuntemattomille. Varsinkin, jos olen yksin kotona, en edes uskalla avata ovea. Asuinalueellani on liikkunut kaikenlaisia "kauppiaita", jotka yrittävät tunkea väkisin asuntoon.

En tietenkään avaa!

E se minusta moraalinen velvollisuus ole, mutta kuuluu hyviin tapoihin. Esimerkiksi naapureilla on joskus jotain asiaa, eivätkä he ilmoita etukäteen ja miksi pitäisikään. Myöskään en voi tietää, kuka on ehkä tulossa perheenjäsentä tavoittelemaan. Kerran oven takana oli viranomainen tuomassa suruviestiä. Ei voi koskaan tietää. Jouhevammin sujuu arki, kun avaa ovensa. Jos siellä on joku jehova, niin jaksan kyllä sanoa ei kiitos ja vetää oven taas kiinni.

Tuohon on hankala vastata ennen kuin ovekello ensimmäisen kerran itselle soi. Itseasiassa en edes tarkalleen tiedä minkälainen kello on kyseessä??

Oven avaaminen ja moraalinen velvollisuus eivät kyllä mitenkään rimmaa ap. En käsitä miten voit yhdistää nämä asiat toisiinsa.

Poistin pariston ovikellosta. En halua yllätysvieraita.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ihan ymmärrä, miksei sitä ovea voisi avata. Kyllä minä avaan, jos joku soittaa ovikelloa. Pari kertaa ollut tuttava, joka on tullut pistäytymään ollessaan lähettyvillä, useimmiten joku kaupustelija tai jehova, joille aina mennyt perille, kun olen sanonut "ei kiitos", toisinaan ollut naapuri, jolla on ollut asiaa tai joka on tarvinnut apua (esim. kaapin siirtämiseen) ja pari kertaa ollut tuttavan tilaama kukkalähetys tai paketti syntymäpäivän/merkkipäivän kunniaksi, joka on tuotu kotiovelle. Vielä en ole keksinyt mitään syytä, miksen avaisi ovea.

Avaan kyllä oven, mutta kuka ihmeen tuttava kehtaa pistäytyä laittamatta edes tekstaria? Miksi sinulla on niin huonotapaisia tuttavia?

Vihaan ovikellon ääntä. Tekisi mieli repiä koko kapistus irti.

En avaa, mutta saatan käydä katsomassa ovisilmästä. Ennen hiippailin hiljaa, mutta nykyään kävelen ihan normaalisti. Ei minun tarvitse avata ovea tuntemattomille ihmisille ja häpeillä sitä, että en avaa oveani. Jos on oikeaa asiaa, niin puhelinnumeroni on kyllä saatavissa. 

On korkea aika muuttaa jos asun alueella jossa satunnaiselle ovikellonsoittajalle ei uskalla avata ovea.

Olen noussut jopa aamuyöllä avaamaan oven, kun ovikelloa soitettiin. Ovikellon soittajaksi paljastui palomies.

Vierailija kirjoitti:

On korkea aika muuttaa jos asun alueella jossa satunnaiselle ovikellonsoittajalle ei uskalla avata ovea.

Miksi pitäisi avata?

Asun kerrostaloyksiössä ja alaovessa on summeri.

Jos summeri soi en todellakaan avaa, koska siellä on luultavimmin kaupustelija yms. Tuttuni eivät tule koskaan kylään ilmoittamatta.

Jos ovikello soi, en mene edes katsomaan ovisilmästä.

Tietty menen katsomaan, jos odotan esim postipakettia saapuvaksi tms, mutta en muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ihan ymmärrä, miksei sitä ovea voisi avata. Kyllä minä avaan, jos joku soittaa ovikelloa. Pari kertaa ollut tuttava, joka on tullut pistäytymään ollessaan lähettyvillä, useimmiten joku kaupustelija tai jehova, joille aina mennyt perille, kun olen sanonut "ei kiitos", toisinaan ollut naapuri, jolla on ollut asiaa tai joka on tarvinnut apua (esim. kaapin siirtämiseen) ja pari kertaa ollut tuttavan tilaama kukkalähetys tai paketti syntymäpäivän/merkkipäivän kunniaksi, joka on tuotu kotiovelle. Vielä en ole keksinyt mitään syytä, miksen avaisi ovea.

Avaan kyllä oven, mutta kuka ihmeen tuttava kehtaa pistäytyä laittamatta edes tekstaria? Miksi sinulla on niin huonotapaisia tuttavia?

Jaa'a, mikä sitten katsotaan huonotapaisuudeksi. Ennen vanhaan tuo oli normaalia käytöstä kaikilta ihmisiltä, ja se ettei tullut käymään, jos oli seudulla, katsottiin omituiseksi kyräilyksi ja moukkamaisuudeksi. Nykyään ilmeisesti Suomessa ollaan vain todella yksilökeskeisiä ja epäsosiaalisia. Nämä omat tutut ovat ihmisiä, joiden itsensä mielestä on kivaa, jos heillekin vain pistäydytään, kun ollaan lähistöllä, joten toimivat sitten samoin itse. Ei noita ole kuin muutama, joten eivät onneksi kovin usein "häiritse". Ja ihan kivaa porukkaa, joka kyllä ymmärtää, jos ei ole kovasti aikaa heihin panostaa eli poistuvat kyllä kahvikupillisen saatuaan eivätkä jää asumaan.

Annan soida. Tutut ja ystävät tietävät ilmoittaa tulostaan etukäteen, ja meillä ollaan aika usein hyvin vähissä vaatteissa, ellei ole sovittua vierailua :D 

Avaan, jos on sopiva hetki. Mutta jos olen vaikka nukkumassa tehtyäni yön töitä, niin enpä viitsi. Yleensä ovella on yksi naapurin mummo, joka näkee ja kuulee olemattomia. Voin hätistellä hänen mörköjään, jos ilmaantuvat sopivaa aikaan, mutta en pidä niiden takia päivystystä.

Vierailija kirjoitti:

Olen noussut jopa aamuyöllä avaamaan oven, kun ovikelloa soitettiin. Ovikellon soittajaksi paljastui palomies.

Oliko letku valmiina?

en avaa tuntemattomille, enkä aina tutuillekaan.