Miten tarkkailla alkon käyttöä objektiivisesti?
Olen kasvanut alkoholistin kanssa, ja huomaan sen vaikuttavan parisuhteeseenkin. Huomaan tarkkailevani puolisoni alkon käyttöä suurennuslasilla, ja ahdistun herkästi. Minua ei järjellä ajatellen lainkaan haittaa normaali, kontrollissa oleva alkoholin juominen, tai edes vaikka vetäisi kännit kerran tai pari vuodessa. Taustani takia kuitenkin tuntuu, että helposti liioittelen toisen juomisen määrää, ja olen yliherkkä asialle. Miten asiasta pääsisi eteenpäin, että oikeasti näkisi objektiivisesti toisen alkoholinkäytön määrän, ettei tunteet vaikuttaisi asiaan? Tällä hetkellä pelkästään yksittäinen saunaolut saa aikaan fiiliksen, että en jaksa katsella tälläistä alkolla lutraamista, mikä taas on täysin ylimitoitettu reaktio, ja epäreilua toista kohtaan.
Kommentit (3)
Jos toisen juominen tuntuu sinusta pahalta, olipa kyseessä juominen kerran vuodessa pikkujouluissa tai kaljoittelu joka päivä, ei sinun tarvitse sellaista katsella. Asiasta ja sen herättämistä tunteista voi ja kannattaa toisen kanssa puhua, mutta jos sinulla on toisen juomisesta huono olo, niin silloin se on sinulle liikaa. Tämä taas ei tarkoita, että toisen tarvitsisi tehdä juomiselleen mitään (ellei itse koe sitä myös ongelmaksi), vaan että teidän ei ole hyvä olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos toisen juominen tuntuu sinusta pahalta, olipa kyseessä juominen kerran vuodessa pikkujouluissa tai kaljoittelu joka päivä, ei sinun tarvitse sellaista katsella. Asiasta ja sen herättämistä tunteista voi ja kannattaa toisen kanssa puhua, mutta jos sinulla on toisen juomisesta huono olo, niin silloin se on sinulle liikaa. Tämä taas ei tarkoita, että toisen tarvitsisi tehdä juomiselleen mitään (ellei itse koe sitä myös ongelmaksi), vaan että teidän ei ole hyvä olla yhdessä.
Näinhän sitä sanotaan, en vaan haluaisi mahdollisesti oman ongelmani takia heittää muuten hyvää ja toimivaa suhdetta pois, koska tiedän että noita hetkiä lukuunottamatta elämäni on parempaa tässä suhteessa, kuin ilman sitä. Mietin vain, onko mitään kotikonstia siihen, että saisi objektiivisesti tilanteen selville, tyyliin tilastoida kalenteriin toisen juomiskerrat, josta sitten itse näkisi, onko huolessani mitään todellista, vai onko kyse puhtaasti traumasta. Tiedostan, että silloin kun jokin asia tuntuu pahalta, siihen kiinnittää myös enemmän huomiota, ja asia helposti paisuu suuremmaksi kuin se oikeasti on (esim. mustasukkaisuuden meneminen sairaalloiseksi). En halua vaatia toiselta peiliin katsomista, ennen kuin olen varma, etten se ole minä, jonka pitäisi sinne peiliin tuijotella.
Oletko käynyt al-anonissa? Sieltä saa vertaistukea ja tietynlaista ymmärrystä alkoholin käyttäjän läheisenä. Toisaalta, sulla on asiasta traumaa, joka helpottuisi varmaan jonkin terapian avulla. Itseksesi sekään tuskin onnistuu.