Muutuin empaattisemmaksi ihmiseksi ja ystävä alkoi inhota minua.

Kun olet tilanteen kanssa lopulta sinut, voit ajatella asiaa myös positiivisesti: voit aikuisenakin saada uusia ystäviä. Kun luovut jostain, voit saada jotain uutta, kenties parempaakin tilalle.

Ystäviä tarvitaan erilaisia: niitä, jotka ovat kanssasi yhden ajanjakson, ja niitä, jotka ovat mukana läpi elämän. Niin tai näin, ystävyyden loppuessa voi asian sulatteluun mennä hetki.

Vanha sanonta kuuluu: sukulaisiaan ei voi valita, mutta ystävänsä voi. Aina et voi kuitenkaan valita sitä, haluaako ystävä pitää sinut elämässään.

Ystävyys voi katketa ihan vaikka erilaiseen elämäntilanteeseen.

Useimmat ystävyydet päättyvät ilman dramatiikkaa, ne vain hiipuvat vähitellen pois. Tyypillisesti vedotaan työkiireisiin tai lasten korvatulehduksiin. Yhteistä aikaa ei tunnu löytyvän, ja lopulta aktiivisempi ystävä lakkaa yrittämästä.

Saako ystäväsi tapaaminen olosi surulliseksi, ahdistuneeksi tai jopa vihaiseksi? Tunteesi ovat merkkejä siitä, ettei ystävyyssuhteenne ole terve.

"Jos ystävän kanssa on paha olla, se ei ole kovin hyvää ystävyyttä", sanoo perheterapeutti ja työyhteisöjen vuorovaikutuskouluttaja Pekka Hämäläinen.

Hän kehottaa pohtimaan ystävyyssuhteen laatua. Ongelmia tulee hyvissäkin suhteissa, mutta hyvä ja huono ystävyys on helppo erottaa toisistaan.

"Hyvässä ystävyydessä voi puhua pahasta olosta ja pohtia, mikä mättää. Huonossa ystävyydessä ajatus vaikeiden asioiden selvittämisestä ahdistaa."

Huonon ystävyyden tunnistaa myös siitä, että ystävyys on yksipuolista.

Liian epämääräinen aloitus.

Millä tavalla muutuit?

Aloitko kohdella muita eri tavalla tietoisesti vai koitko henkisen kasvun, jossa oivalsit jotain oleellisita entisessä itsekkyydestäsi?

Onko käytöksesi luontevaa vai vaikuttaako siltä että vain esität?

Onko empaattisuutesi ylitsevuotavaa, niin että normaali kanssakäyminen muuttuu draamaksi?

Millainen ystävä on, onko hän itse empaattinen vai ei?

Oletko ollut kuuntelija vai kuunneltava? Bilekamu vai keskusteluystävä? Auttaja vai autettava?

Oletteko olleet läheisiä ja tunteneet pitkään?

Joskus ystävyys voi olla vain tapa, josta on vaikea päästää irti.

"Tästä on kyse, jos perhetutut tulevat joka juhannus mökille kylään, vaikka kenelläkään ei ole enää mitään yhteistä puhuttavaa, ja yhdessäolo on pelkkää pakkopullaa. Olisi kaikille helpotus, jos joku uskaltaisi sanoa ääneen, että ensi juhannuksena tehdään jotain ihan muuta."

Ystävä ei mene rikki

Hämäläisen mukaan hyvän ystävyyden tunnistaa siitä, että molemmat tuntevat olonsa tasa-arvoiseksi toistensa seurassa. Ystävyyttä lujittaa yhteinen historia, jaetut vaikeat ja iloiset asiat. Hyvässäkin ystävyydessä voi olla pitkiä taukoja, mutta kun tavataan, juttu lähtee liikkeelle kuin edellisellä kerralla kesken jääneestä lauseesta. Hyvä ystävyys on myös luontevaa, eikä siinä ole jännitteitä.

Vierailija kirjoitti:

Liian epämääräinen aloitus.

Millä tavalla muutuit?

Aloitko kohdella muita eri tavalla tietoisesti vai koitko henkisen kasvun, jossa oivalsit jotain oleellisita entisessä itsekkyydestäsi?

Onko käytöksesi luontevaa vai vaikuttaako siltä että vain esität?

Onko empaattisuutesi ylitsevuotavaa, niin että normaali kanssakäyminen muuttuu draamaksi?

Millainen ystävä on, onko hän itse empaattinen vai ei?

Oletko ollut kuuntelija vai kuunneltava? Bilekamu vai keskusteluystävä? Auttaja vai autettava?

Oletteko olleet läheisiä ja tunteneet pitkään?

En tiedä miltä vaikuttaa ulospäin, mutta en draamaile todellakaan. Voinko minä sille jotain jos se vaikuttaa teennäiselle, olematta sitä. En voi.

Hän ei ole kovinkaan empaattinen, joka on selvinnyt mulle oikeastaan ihan viimeaikoina.

Ap

Mun todellinen onni ja henkinen kasvu alkoi kun jätin ''ystäväni''. Enää pitäisi löytää nainen mille kelpaa mies kenellä ei ole tarvetta sosiaalisesti verkostoitua <--- miten pinnallisen kuuloinen sana.

Hän on tällainen tyypillinen suomalainen. Ei mikään terävin kynä. Kova syyllistämään, vaikka omatkaan teot kestä täysin päivänvaloa. Uskon, että on vähän kateellinenkin mulle ja ilmeisesti siksi en ole mielestään kai ansainnut mitään myötätuntoa vaikeassa elämäntilanteessa.

Ap

Katseensa on nykyään niin pistävä, että pelottaa. Viimeeksi kun näimme hän nyrpisti kun halveksuen samalla kun katsoi silmiin. Todella omituista.

Hänellä asiat huonommin kun mulla joten halveksuntaan ei pitäisi olla mitään syytä.

Ap

Kävi juuri näin, että aloin kiinnostua  yhdestä pellavapäästä, ja käytökseni muuttui empaattiseksi.

Nykyään hän ei ole yhteydessä minuun ja katsoo kieroon, jos nähdään. Ihme, mutta en tuomitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian epämääräinen aloitus.

Millä tavalla muutuit?

Aloitko kohdella muita eri tavalla tietoisesti vai koitko henkisen kasvun, jossa oivalsit jotain oleellisita entisessä itsekkyydestäsi?

Onko käytöksesi luontevaa vai vaikuttaako siltä että vain esität?

Onko empaattisuutesi ylitsevuotavaa, niin että normaali kanssakäyminen muuttuu draamaksi?

Millainen ystävä on, onko hän itse empaattinen vai ei?

Oletko ollut kuuntelija vai kuunneltava? Bilekamu vai keskusteluystävä? Auttaja vai autettava?

Oletteko olleet läheisiä ja tunteneet pitkään?

En tiedä miltä vaikuttaa ulospäin, mutta en draamaile todellakaan. Voinko minä sille jotain jos se vaikuttaa teennäiselle, olematta sitä. En voi.

Hän ei ole kovinkaan empaattinen, joka on selvinnyt mulle oikeastaan ihan viimeaikoina.

Ap

Jätit vastaamatta kysymykseen millä tavalla muutuit. Muutitko tietoisesti käytöstäsi vai koitko jotain, joka muutti sinua. Mikä johti siihen, että koet muuttuneesi empaattisemmaksi ja miten tämä ilmenee?

Et myös vastannut siihen että millainen ystävyyssuhde teillä on ollut.

Vierailija kirjoitti:

Kävi juuri näin, että aloin kiinnostua  yhdestä pellavapäästä, ja käytökseni muuttui empaattiseksi.

Nykyään hän ei ole yhteydessä minuun ja katsoo kieroon, jos nähdään. Ihme, mutta en tuomitse.

Aha?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hän on tällainen tyypillinen suomalainen. Ei mikään terävin kynä. Kova syyllistämään, vaikka omatkaan teot kestä täysin päivänvaloa. Uskon, että on vähän kateellinenkin mulle ja ilmeisesti siksi en ole mielestään kai ansainnut mitään myötätuntoa vaikeassa elämäntilanteessa.

Ap

Tuota noin. Yhtään mikään ei sinun tekstissäsi viittaa siihen, että olisit jotenkin empaattinen ihminen. Mikä saa sinut ajattelemaan että olet muuttunut empaattiseksi ja paremmaksi ihmiseksi kuin haukkumasi ihminen? Ja kaikki muut suomalaiset, jotka myös haukuit tässä ohimennen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian epämääräinen aloitus.

Millä tavalla muutuit?

Aloitko kohdella muita eri tavalla tietoisesti vai koitko henkisen kasvun, jossa oivalsit jotain oleellisita entisessä itsekkyydestäsi?

Onko käytöksesi luontevaa vai vaikuttaako siltä että vain esität?

Onko empaattisuutesi ylitsevuotavaa, niin että normaali kanssakäyminen muuttuu draamaksi?

Millainen ystävä on, onko hän itse empaattinen vai ei?

Oletko ollut kuuntelija vai kuunneltava? Bilekamu vai keskusteluystävä? Auttaja vai autettava?

Oletteko olleet läheisiä ja tunteneet pitkään?

En tiedä miltä vaikuttaa ulospäin, mutta en draamaile todellakaan. Voinko minä sille jotain jos se vaikuttaa teennäiselle, olematta sitä. En voi.

Hän ei ole kovinkaan empaattinen, joka on selvinnyt mulle oikeastaan ihan viimeaikoina.

Ap

Jätit vastaamatta kysymykseen millä tavalla muutuit. Muutitko tietoisesti käytöstäsi vai koitko jotain, joka muutti sinua. Mikä johti siihen, että koet muuttuneesi empaattisemmaksi ja miten tämä ilmenee?

Et myös vastannut siihen että millainen ystävyyssuhde teillä on ollut.

Ehkä se ei olekaan se todellinen syy vaan raha.

Tuolle yhdelle, niin olen kyllä empaattinen. En vaan usko stereotypioihin, se on vähän lapsellista.

Ap

Olen myös erittäin loukkaantunut ja siksi tuo ei terävin kynä..

Mistäs te tiedätte, mitä minä hänen tiedän tehneen, joka osoittaa epäempaattisuutta.

Ap

What?

Korkki kiinni nyt on jo sunnuntai

No siitähän halveksunnassa usein juuri on kysymys, että painetaan väkisin mielipide toisesta alas, vaikka väkisin ja faktoja vastaan. Mitä heikommin menee itsellä, sitä kovempi on tarve halveksua muita. Ja erityisesti niitä, joita oikeasti katsoo ylämäkeen.

Käske sen käsitellä ongelmansa ja pitää inhonsa ja kateutensa omana tietonaan.

Kahdelle viimeiselle trollille: Ei tunnu, ei kosketa.

Ap