Mistä motivaatio laihduttamiseen?

Olisiko jotain liikuntalajia joka tuntuisi kivalta?

Itse olen viime aikoina innostunut aika paljon uimisesta ja siellä tuleekin käytyä välillä jopa 5 krt viikossa. Voi syödä vapaammin.

Peilistä, omasta huonosta olosta, halusta muuttua ja muuttaa tilannetta, vitutuksesta kun vaatteet ei enää sovi päälle. Nämä sai minut mukaan salille sekä syömään säntillisesti. Laihduin ja kiinteydyin

Aloita pienistä jutuista, esim. lisää kasviksia ja hedelmiä lautaselle --> tulee syötyä vähemmän kaloreita. Kävele rappuset hissin sijaan. Älä aloita laihdutuskuuria vaan aloita elämäntapamuutos. Niin kliseistä kuin onkin, mutta toimii. Terv. -15kg/9kk. Vielä olis 7-10 kiloa pudotettavana, mutta pikkuhiljaa...

tuun nussimaan sua mikropenikselläni kunhan olet normaalipainoinen.

Jos olet kova syömään herkkuja, niin itse olen päättänyt seuraavan herkkupäivän olevan vaikka ensi viikon lauantai. Sinne lauantaihin jaksaa kitkutella kun tietää, että silloin saa mättää niin paljon kuin haluaa. Lauantain koittaessa usein ei teekkään enää mieli mitään, koska on jaksanut jo koko viikon ilman. Tällöin yleensä päätän, että seuraava herkkupäivä on vaikka keskiviikkona jne. Jos silloin lauantaina tekee mieli herkkuja, syön sen suklaan tai karkkipussin tai ostan mättöaterian hesestä. Ja seuraava herkkupäivä taas viikon päähän lauantaille. Näin saa vähennettyä herkkuja viikolta ja kroppa muutenkin pääsee sokerikoukusta eroon kohtalaisen kivuttomasti.

Pieniä askelia, älä totaalikiellä mitään itsektäsi, sorrut nopeasti jos liian tiukilla vetää.

Edellisien jatkoksi lisään sen, että ensimmäisen 5kg:n pudottaminen motivoi jatkamaan. Itsellä yksi tärkeä onnistumiseen vaikuttanut asia on ollut annoskokojen pienentäminen.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kova syömään herkkuja, niin itse olen päättänyt seuraavan herkkupäivän olevan vaikka ensi viikon lauantai. Sinne lauantaihin jaksaa kitkutella kun tietää, että silloin saa mättää niin paljon kuin haluaa. Lauantain koittaessa usein ei teekkään enää mieli mitään, koska on jaksanut jo koko viikon ilman. Tällöin yleensä päätän, että seuraava herkkupäivä on vaikka keskiviikkona jne. Jos silloin lauantaina tekee mieli herkkuja, syön sen suklaan tai karkkipussin tai ostan mättöaterian hesestä. Ja seuraava herkkupäivä taas viikon päähän lauantaille. Näin saa vähennettyä herkkuja viikolta ja kroppa muutenkin pääsee sokerikoukusta eroon kohtalaisen kivuttomasti.

Pieniä askelia, älä totaalikiellä mitään itsektäsi, sorrut nopeasti jos liian tiukilla vetää.

Ei kovin järkevältä vaikuta. Viikolla kitkuttelua ja viikonloppuna mässäilyä.  Suurin osa elämästä kuluu kituutteluun ja mässäilyn odotukseen.  Kuka sellaista viitsii ja jaksaa??

Mulla auttoi kalorilaskurin(FatSecret) käyttö alkuun, sen avulla opettelin syömään sopivia määriä. Lisäsin liikuntaa runsaasti. Pelkkä liikunta ei juuri laihduta, mutta tuo ryhtiä ja muotoja olemukseen. Eli kuntosalille mars! Siitä päästäänkin motivaation syttymiseen; kun housunkaulus alkaa lörpöttämään ja olemus kaventuu silmissä, ihmiset kommentoivat muuttunutta olemusta hyvinkin nopeasti ja kunto sekä voima kasvavat. 6kk ja -11kg, vielä 4kg jäljellä. Alkusysäyksen sain, kun katsoin minusta otettuja valokuvia:(

Itse toki olen syyllinen ylipainooni mutta kyllä toivoisi myös läheisistä jotain tukea ja kannustusta. Olen sanonut miehelle ettei ostaisi karkkia/herkkuja kotiin. Nytkin oli 1kg irtokarkkipussi ilmestynyt. Samoin äiti toi torttuja ja pipareita. En edes erityisemmin tykkää karkeista tai tortuista mutta niin tuli taas syötyä. Olen miettinyt myös omaa syömistä. Syömiseni on häiriintynyttä, ja syön pahaan mieleen. Tämä on eräänlainen jatkuva kierre. Nyt tekis mieli mennä syömään ne loput tortut :(

Kannattaa opetella syömään mahdollisimman hitaasti, liian moni syö aivan liian nopeasti.