Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Raskaana ja säälittää pilata tulevan isän elämä...
16.12.2017 |
Emme ole siis ole yhdessä seurustelumielessä, olemme olleet pitkään ystäviä ja silloin tällöin, kummankin ollessa ilman parisuhdetta, olemme päätyneet sänkyyn yhdessä.
Kaikin puolin ihana tyyppi, pariskuntaa meistä ei kuitenkaan tule.
Nyt sitten huomasin olevani raskaana. Itse raskaudesta olen iloinen (ja kauhuissaan) mutta en millään raaskisi kertoa tulevalle isälle tästä, se nimittäin "pilaa" hänen elämänsä. Hän on juuri saanut siirron työssään haaveittensa kaupunkiin ulkomaille tekemään 100% unelmatyötään ihan törkeän suurella palkalla ja työsuhde-eduilla ja tiedän tasan tarkkaan että jos tästä raskaudesta kerron, hän hylkää tuon paikan ja jää Suomeen. Ja tiedän myös että Suomeen jääminen söisi hänet elävältä.
En ole niin julma että jättäisin kertomatta raskaudesta, mutta harkitsen kovasti kertomisen lykkäämistä sen aikaa että hän ehtii tehdä kaikki tarvittavat paperihommat jne siirtoa varten ja lähteä aloittamaan elämäänsä siellä. Eli odottaisin vielä noin reilun kuukauden (jolloin olisin kolmannella kuulla raskaana) Jolloin hänen olisi "pakko" jatkaa unelmaelämäänsä siellä edes jonkin aikaa.
Mielipiteitä? Joukkolynkkaus?
Pahoittelut sekavasta tekstistä, olen vähän pimpelipom.
Kommentit (122)
En ymmärrä, miksi osa on sitä mieltä, että pitää kertoa vasta 3 kk jälkeen tai vasta lähellä synnytystä. Mitä merkitystä sillä on, keskeytyykö raskaus vai ei? Miksi vain naisen pitäisi kantaa tieto raskaudesta ja antaa miehen nauttia "vapauden tunteesta" koko tuo aika? Eikö miehelle muka tarvitse kertoa ollenkaan, jos raskaus meneekin kesken? Eikö ole hyvä, että mies tietää, vaikka raskaus keskeytyisikin / olisi keskeytynyt? Tämä saisi miehen vähintään tajuamaan sen, että siitä seksistä voi tosiaan seurata se ei-haluttu lapsi. Auttaisi miestä ainakin tulevaisuudessa olemaan varovaisempi irtosuhteiden suhteen.
Miehelle on muutenkin naista vaikeampi valmistautua vauvan tulemiseen, koska miehen kehossa niitä muutoksia ei tapahdu. Mielestäni myös miehelle kuuluu antaa se sama aika aikaa kuin naiselle pohtia omaa elämäänsä ennen kuin se vauva tupsahtaa maailmaan. Aika sadistista jotain kuukausi pari ennen ilmoittaa ulkomaille muuttaneelle miehelle, että joo, ihan kohta sun vauvas syntyy. Se on miehen päätös, haluaako muuttaa vauva-ajaksi ulkomaille vai peruuko kyseisen työkeikan kokonaan. Ei se äidin vika ole, että se lapsi on maailmaan tupsahtanut. Kyllä se isä saa ihan itse kantaa vastuun siitä, että on mennyt harrastamaan seksiä (todennäköisesti vielä ilman ehkäisyä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot heti. Mikä oikeus sulla on tehdä noin isoja päätöksiä toisen puolesta?
Vitun naiset.
Paha paha, mutta sun täytyy kertoa totuus heti. Hänen on oikeus tulevana isänä tietää mahdollisimman pian tuosta raskaudestasi. Mistä voit tietää etukäteen miten hän suhtautuu asiaan.
Missäs nyt ovat ne palstamiehet, joiden mukaan miehelle ei saa ikinä kertoa vahingosta vaan naisen pitää tehdä hissunkissun abortti tai elättää lapsi ihan itse ilman miehen maksamia elatusmaksuja? Noinhan ne määkii jokaisessa lapsia koskevassa ketjussa.
Mä en ymmärrä miten te kuvittelette olevanne oikeutettuja päättämään sen isän puolesta siitä miten hänen elämänsä tulee menemään? Miten ihmeessä joku fwb voisi tietää sen paremmin kuin itse isä?
Jokainen ansaitsee tietää totuuden omaa elämäänsä koskevista asioista, jotta voi tehdä omasta mielestään parhaan ratkaisun. Suorastaan oksettavaa että joku kuvittelee olevansa oikeutettu salaamaan näin suuret asiat lapsen isältä. Se lapsi on aivan yhtä paljon isän lapsi kuin äidinkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta hyvä provo, miksi ap ei jaksa kannatella tätä?
Mies voi olla lapsen elämässä myöhemmin ja saattaa olla hyvin iloinen siitä, että saa kanssasi lapsen. Sinun ei tarvitse kertoa asiasta juuri nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai miehellä joku aavistus on jos ette ole ehkäisyä käyttäneet? Vai ihan vahingossako olet pamahtanut paksuksi
Tule ap kertomaan myöhemmin miten toimit:) Onnea odotukseen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää kertoa heti, jotta hän voi tehdä omat ratkaisunsa. Ei mitään pelleilyjä. Sinähän pelaat jotain outoa, epärehellistä peliä. Huono juttu.
Mutta kun olen aika varma että hänen ratkaisunsa on perua työjuttu. Ja en todellakaan halua sitä.
Mutta totta, eihän tämä kertomatta jättäminen reilua ole.
AP
Anna aikuisen ihmisen päättää itse. Oletpa vittumainen päällepäsmäri.
Mitä järkeä hankkia lapsi jos se pilaa isän elämän eikä sovi sinunkaan suunnitelmiisi? Taidat olla vähän typerä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat ihan tyypilliseltä naiselta. Käännät ja väännät asioita mielessäsi niin, että teet päätöksen miehen omaksi parhaaksi. Tosiasiassa kyseessä on ihan omat mielihalusi, jolle koitat löytää epäitsekkään oikeutuksen. Kuka sinut on oikeuttanut olettamaan mikä miehelle on parhaaksi? Jos hän arvottaa tulevan lapsen työpaikkaa korkeammalle, niin mitä se sinulle kuuluu? Miehelle sitä vastoin kuuluu se, että hän on tulossa isäksi. Jos siis aiot ylipäätään kertoa, niin kerro saman tien. Muussa tapauksessa lakkaa pelaamasta ja leikkimästä jotain hyväntekijää, ja pidä suusi tukossa.
Ja naurattaa muuten perustelusi, että toivot miehen olevan lapsen elämässä läsnä samalla kun haluat edistää sitä, että mies todella lähtee ulkomaille töihin. Voisiko ristiriitaisempi enää olla?
Mutta tällaisia naiset ikävän usein ovat, eivät pysty myöntämään totuutta itselleen tai muille. Ja olen muuten itsekin nainen.
Samaa mieltä ja itsekin olen nainen. Ja ennen ku joku tulee ulisemaan jotain naisvihaa, niin näkeehän sen jo kommenteistakin, että monelle naiselle tällainen olis täysin luonnollinen tapa toimia. Itse en voi sietää tällaista.
Onnea! Kerro heti isälle. Olet huomaavainen, kun otat hänen elämäntilanteensa huomioon, mutta lapsi on kuitenkin teidän yhteinen. Ethän itsekään saanut tietoa raskaudesta sinulle ”sopivaan aikaan”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat ihan tyypilliseltä naiselta. Käännät ja väännät asioita mielessäsi niin, että teet päätöksen miehen omaksi parhaaksi. Tosiasiassa kyseessä on ihan omat mielihalusi, jolle koitat löytää epäitsekkään oikeutuksen. Kuka sinut on oikeuttanut olettamaan mikä miehelle on parhaaksi? Jos hän arvottaa tulevan lapsen työpaikkaa korkeammalle, niin mitä se sinulle kuuluu? Miehelle sitä vastoin kuuluu se, että hän on tulossa isäksi. Jos siis aiot ylipäätään kertoa, niin kerro saman tien. Muussa tapauksessa lakkaa pelaamasta ja leikkimästä jotain hyväntekijää, ja pidä suusi tukossa.
Ja naurattaa muuten perustelusi, että toivot miehen olevan lapsen elämässä läsnä samalla kun haluat edistää sitä, että mies todella lähtee ulkomaille töihin. Voisiko ristiriitaisempi enää olla?
Mutta tällaisia naiset ikävän usein ovat, eivät pysty myöntämään totuutta itselleen tai muille. Ja olen muuten itsekin nainen.
Samaa mieltä ja itsekin olen nainen. Ja ennen ku joku tulee ulisemaan jotain naisvihaa, niin näkeehän sen jo kommenteistakin, että monelle naiselle tällainen olis täysin luonnollinen tapa toimia. Itse en voi sietää tällaista.
Sama täällä. Ovatko naiset oikeasti useinkin tuollaisia? Itselle täysin käsittämätöntä.
Minulle on tehty noin kuin AP suunnittelee. Sain tietää lapsesta vasta reilusti lapsen syntymän jälkeen. Äiti katkaisi yhteydenpidon yllättäen ja pyytämättä ja syykin selvisi myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää kertoa heti, jotta hän voi tehdä omat ratkaisunsa. Ei mitään pelleilyjä. Sinähän pelaat jotain outoa, epärehellistä peliä. Huono juttu.
Mutta kun olen aika varma että hänen ratkaisunsa on perua työjuttu. Ja en todellakaan halua sitä.
Mutta totta, eihän tämä kertomatta jättäminen reilua ole.
AP
Tietysti kerrot. Hän tekee omat ratkaisunsa. Etkä sinä hänen elämäänsä pilaa, vapaaehtoisestihan hän kai sinun kanssasi on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisiakin ajatteleva kirjoitti:
Vain yksi vahtoehto, eli abortti ja nopeasti
Helppo heitellä tuollaisia ehdotuksia sivusta. Ei lapsen tappaminen ihan niin helposti käy tulevalta äidiltä.
Ei se ole lapsi, jos ei vitkuttele siihen saakka, että kätilö sen ulos kaivaa. En minäkään sellaista tappaisi, mutta laillinen abortti ei tuota tunnontuskia.
Ap tekee omat päätöksensä, mutte en voi käsittää ihmisiä, joiden on pakko antaa lapaen syntyä, vaikka elämäntilanne olisi kuinka katastrofaalinen.
No mitä katastrofaalista tässä tilanteessa nyt todella on? Ap on kykenevä ja halukas olemaan yh, tukiverkostot on. Miehellä varaa maksaa elarit ja ilmeisesti lasta saa tavata jos haluaa. Ihan turha dramatisoida.
Lisäänpä tänne oman mielipiteeni ja neuvoni, vaikkei niiden perusteena olekaan kuin oma logiikkani ja mielipiteeni.
Mielestäni kannattaisi kertoa mahdollisimman pian, jotta isä saa halutessaan järjestettyä läsnäolon syntymän aikaan. Muista korostaa pärjääväsi hyvin yksinkin vauvan kanssa ja sukusi auttavan tarvittaessa, joten toivot ystäväsi tavoittelevan unelmaansa. Tietysti kannattaa kertoa, ettet ole kieltämässä häneltä oikeutta olla isä lapselleen (olettaen, että olet valmis sen miehelle suomaan).
Järkeily on mielestäni paras vaihtoehto, kun suuri osa uraihmisistä on loogisesti orientoituneita. Kertomatta jättäminen tai kohtuuton pitkittäminen voidaan tulkita petoksenomaiseksi ja ilmeisesti arvostat häntä ihmisenä. Lapsenkin kannalta on parasta, että vanhemmat ovat ainakin puheväleissä, mikäli mies lapsen elämään haluaa jossain muodossa osallistua.
Mikä oli tilanne ehkäisyn kanssa?
Alue: Aihe vapaa
Mä oon kans aina ihmetellyt tätä "kukaan ei voi kertoa ennen 3kk:n rajaa" -väitettä. Mä ainakin oon kertonut. En yleensäkään salaile asioitani läheisiltäni. Heille jakaisin myös keskenmenon. Ja kyllä 3-4 parasta ystävää menee aina omien vanhempien edelle läheisyydessä ja tällaisissa asioissa. Silti vanhemmat ja vielä sisaruksenikin kuuluvat tähän joukkoon, jotka ovat saaneet tiedon raskauksistani jo 7-9-viikoilla. Ja minulla sentään oli ihana mies.
Jos ei olisi ollut miestä ja tukiverkot painottuneet vielä enemmän ystäviin ja muihin läheisiin, niin varmasti olisin puhunut enemmän/aiemmin/useammalle jne.