Lue keskustelun säännöt.
Terapeuttini mukaan olen erityisherkkä. Ulkopuoliset voivat nähdä sen siitä, että
14.12.2017 |
...no eivät mistään. En tule kertomaan kenellekään asiasta, koska kiitos termiä käyttävien ihmisten, vaikuttaisin huomionhakuiselta pelleltä, joka pitää itseään jonkinlaisena uniikkina lumihiutaleena.
Ulospäin vaikutan vieraamman silmissä tosi "kovalta", kukaan ei takuulla huomaa aistiyliherkkyyksiä tai hyvin voimakasta tunne-elämää ja eläytymistä. Ystävät pitävät minua tosi lojaalina tyyppinä, joka välittää vahvasti (ovat tämän kertoneet), mutta tuskin mitenkään erityisenä. Kaikki (tutuistani), joiden olen nähnyt kyseistä termiä käyttävän, ovat tyyppejä, joiden herkkyys näyttäytyy lähinnä itsekorostuksena ja huomionhakuna.
Kommentit (17)
Juu mennään kaikki diagnoosien taakse piiloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vaivoja hoiti papit, nyt terapeutit.
Mua ärsyttää kun termi erityisherkkä voi tarkoittaa joko tunteellisesti yliherkkää, tai yliherkkiä aisteja. Nämä aiheuttavat täysin erilaisia ongelmia. Itsellä on nuo aistiyliherkkyydet (kiitos homealtistukselle), tunnepuolella en ole erityisherkkä lainkaan.
Mä olen erityisherkkä lukemaan näitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes kehtaa sanoa, että sekä minä, että lapseni ollaan erityisherkkiä. Diagnoosia väärinkäyttävät kiukuttelevat pikkuprinsessat ovat saaneet sen näyttämään huuhaadiagnoosilta, joka oikeuttaa itsekkyyteen ja ilkeyteen.
Meillä on lapsen kanssa molemmilla autismin kirjoon kuuluvaa aistiyliherkkyyttä ja keskittymishäiriötä. On helpompi sanoa vain ADHD, vaikka se ei nyt ihan sama asia olekkaan.
vieras. kirjoitti:
En edes kehtaa sanoa, että sekä minä, että lapseni ollaan erityisherkkiä. Diagnoosia väärinkäyttävät kiukuttelevat pikkuprinsessat ovat saaneet sen näyttämään huuhaadiagnoosilta, joka oikeuttaa itsekkyyteen ja ilkeyteen.
Meillä on lapsen kanssa molemmilla autismin kirjoon kuuluvaa aistiyliherkkyyttä ja keskittymishäiriötä. On helpompi sanoa vain ADHD, vaikka se ei nyt ihan sama asia olekkaan.
Jep, ei tulisi mieleenkään kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieras. kirjoitti:
En edes kehtaa sanoa, että sekä minä, että lapseni ollaan erityisherkkiä. Diagnoosia väärinkäyttävät kiukuttelevat pikkuprinsessat ovat saaneet sen näyttämään huuhaadiagnoosilta, joka oikeuttaa itsekkyyteen ja ilkeyteen.
Meillä on lapsen kanssa molemmilla autismin kirjoon kuuluvaa aistiyliherkkyyttä ja keskittymishäiriötä. On helpompi sanoa vain ADHD, vaikka se ei nyt ihan sama asia olekkaan.
Mulla hyvin samanlaisia "oireita", ei ole tutkittu autismin kirjo-asiaa. Ei varmaan olekaan sitä vaan samankaltaista joiltain osin. Itselle on hyötyä asian ymmärtämisestä, se riittää.
Ap
Onko se diagnoosi vai ominaisuus?
Mä olen ollut aina erityisherkkä mutta se on aina ollut vain osa persoonaani, ei mitään mistä pitäisi diagnoosi vääntää. Kaikki lapseni ovat myös, kaikki hyvin eri tavoin mutta käsittävät kaikki tunnusmerkit jos diagnoosin haluaisi.
Minulle herkkyys on voimavara. Olen joutunut luopumaan paljosta tämän takia, ystävyyssuhteet on katkenneet ja on ihmisiä joiden kanssa en tule toimeen, he joko eivät minun kanssa tai minä en heidän. Mutta parhaimmillaan tämä herkkyys on kuin supervoima kun osaan kohdentaa sen oikein. No, ulkoista eritysherkkyyttä en voi säädellä mutta sisäistä voin kohdistaa. Välillä se on raskasta mutta vanhemmiten osaan irrottautua voimakkaista tunteista hetkeksi ja latautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä keksi mitään syytä, että miksi kertoisin, että terapeuttini on sitä mieltä, että olen erityisherkkä.
Mitä se hyödyttäsi ketään, että muut sen tietävät?
Missä tuota autismin kirjoa olisi mahdollista tutkia? Kysyn, koska itselläni on piirteitä, jotka vaikeuttavat ajoittain elämää paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin taidan olla erityisherkkä aistien suhteen. Kaikki pienetkin äänet häiritsevät paljon enkä voi työskennellä avokonttorissa, syömisen ääni tekee lähes hulluksi, en voi nukkua samassa huoneessa muiden kanssa, tai siis voin toki olla siellä, mutten nukahda sekunniksikaan jne. Epäilen myös lievää add:ta. En kuitenkaan halua terapeutille tms enkä missään tapauksessa mitään diagnoosia. Silloinhan tuntisin itseni jotenkin sairaaksi ja huonoksi. Parempi mielestäni elää vain omannäköistä elämää ilman lääketieteellisiä diagnooseja. En siis käsitä, että jotkut haluavat diagnoosin ehdoin tahdoin. Kai se sitten tuo heille erityisyyden tunteen. Veilkaan, että ne, joilla oikeasti on joku tällainen häiriö, ovat aina tunteneet itsensä jotenkin omituisiksi ja päinvastoin haluaisivat vain olla muiden silmissä - ja omissaankin - niin normaaleja kuin mahdollista.
Mikä ihme on tämä ”aistiyliherkkyys”? Jos ihminen on herkkä, eli ns erityisherkkä, se sisältää aistien herkkyyden ja herkkyyden MYÖS tunne-elämän osalta. On olemassa myös ns tunneihmisisiä (uskovat hömppään ja ovat muutenkin tunteidensa vietävissä), mutta se taas ei ole sama kuin herkkyys. Aistiyliherkkyys on joku av-palstan pseudodiagnoosi. Erityisherkkä on herkkä myös sosiaalisesti. Ainoastaan Aspergerit voivat olla herkkiä ilman sistä sosiaalista herkkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin taidan olla erityisherkkä aistien suhteen. Kaikki pienetkin äänet häiritsevät paljon enkä voi työskennellä avokonttorissa, syömisen ääni tekee lähes hulluksi, en voi nukkua samassa huoneessa muiden kanssa, tai siis voin toki olla siellä, mutten nukahda sekunniksikaan jne. Epäilen myös lievää add:ta. En kuitenkaan halua terapeutille tms enkä missään tapauksessa mitään diagnoosia. Silloinhan tuntisin itseni jotenkin sairaaksi ja huonoksi. Parempi mielestäni elää vain omannäköistä elämää ilman lääketieteellisiä diagnooseja. En siis käsitä, että jotkut haluavat diagnoosin ehdoin tahdoin. Kai se sitten tuo heille erityisyyden tunteen. Veilkaan, että ne, joilla oikeasti on joku tällainen häiriö, ovat aina tunteneet itsensä jotenkin omituisiksi ja päinvastoin haluaisivat vain olla muiden silmissä - ja omissaankin - niin normaaleja kuin mahdollista.
Lääketieteellinen diagnoosi voi olla hyödyllinen jos a) asiaan on olemassa jotakin millä oireilua helpottaa, tai b) että ymmärtää mistä asiat johtuvat. Joillekin on raskasta elää epämääräisten vaikeuksien kanssa, jos eivät tiedä niihin syytä. Pitävät itseään vaikeina ihmisinä, tai jopa mt-ongelmaisina.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on tämä ”aistiyliherkkyys”? Jos ihminen on herkkä, eli ns erityisherkkä, se sisältää aistien herkkyyden ja herkkyyden MYÖS tunne-elämän osalta. On olemassa myös ns tunneihmisisiä (uskovat hömppään ja ovat muutenkin tunteidensa vietävissä), mutta se taas ei ole sama kuin herkkyys. Aistiyliherkkyys on joku av-palstan pseudodiagnoosi. Erityisherkkä on herkkä myös sosiaalisesti. Ainoastaan Aspergerit voivat olla herkkiä ilman sistä sosiaalista herkkyyttä.
Huumaavien aineiden käyttö, sekä mm. homealtistus voivat vaikuttaa siten, että aistiärsykkeiden suodatusmekanismit katoavat, tai ainakin heikkenevät. Silloin esim. hiljaisetkin äänet tuntuvat häiritseviltä, koska niitä ei pysty suodattamaan, ohittamaan. Kaikki aistiärsykkeet koetaan voimakkaammin, ja on hankala erotella merkityksellisiä ärsykkeitä merkityksettömistä. Rautalangasta vääntäen; aistiyliherkälle musiikki voi olla korvia särkevää silloin, kun ei-aistiyliherkälle se on hiljaista ja häiritsemätöntä. Tällä taas ei ole mitään tekemistä tunne-elämän kanssa.
Mulla on terapia traumatisoivan kokemuksrn vuoksi (väkivaltaa). En siis olee terapiassa herkkyyssyistä.
En pidä herkkyyrtä diagnoosina vaan ominaisuutena.
Ap
Niin, kas Kun joka neljäs nykyään on?