Onko joku mennyt seiskan keskiarvolla lukioon? Kuinka sujui?
Ysiluokkalaisella Pojalla keskiarvo sellaista seiskan pintaa. Ei kyllä ole tehnyt töitäkään sitä nostaakseen. Ei lue läksyjä ja koealueen katselee edellisenä iltana. Onkohan hänellä mitään mahiksia pärjätä lukiossa, kun ei yhtään tiedä minne muuallekaan pyrkisi. Ei siis ole kiinnostunut mistään tietystä ammatista tällä hetkellä.
Kommentit (38)
Lukio vaatii opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta sekä toimisuutta. Niitä olisi hyvä olla jo 8 9-luokilla. Poikasi tavalla toimia ei kyllä lukio suju, tietty tekemisen meininki ja tahto eli motivaatio pitää olla.
Meillä 8lk poika jolla oli keskiarvo viimeksi 8,3 mutta nyt uskoakseni laskee jonkin verran. Ongelmana mukavuudenhalu ja laiskuus. Tulinen, lyhytpinnainen persoonallisuus ei auta asioissa jotka hankala vaan hän polttaa päreensä ja luovuttaisi suht helposti.
Älyn puutteesta ei ole kysymys ja siksi tämä turhauttaa minua eli äitiä pahasti. Ei voi kuin toivoa, että saisi lisää sisäistä paloa hommiinsa ja tajuaisi oikeasti miten tärkeää olisi toimia jo nyt kasilla eikä vasta ysille-tosin parempi silloinkin kuin ei ollenkaan.
Ja lukioon haluaisimme hänen menevän, saisi hieman lisää miettimisaikaa elämänsä suhteen ja lisää oppia. Ammattia en todellakaan näe hänen pystyvän valitsemaan jo 1v kuluttua...
Sitten meiltä löytyy toinen lapsi jolla ollut aina opiskelutaidot ihan omaa latuaan, ei ole ikinä edes tarvinnut läksyissä apua tms ja peruskoulu päättyikin lukuaineiden keskiarvolla 10. Hän on nyt ns huippulukiossa ja sama kymppitaso jatkunut.
Ei kai mihinkään lukioon edes pääse 7 keskiarvolla...
Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 7,2. Lukion vastaava 8,7 ja kirjoituksista neljä E:tä. Pärjääminen oli ihan itsestä ja omasta asenteesta kiinni. Toisaalta ongelmani oli yläasteella laiskuus, ei tyhmyys. Jos pojalla on älynlahjojen puolesta edellytyksiä menestyä, rohkaisen hakemaan lukioon. Jos ei... Menköön vaikka kymppiluokalle miettimään suuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukio vaatii opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta sekä toimisuutta. Niitä olisi hyvä olla jo 8 9-luokilla. Poikasi tavalla toimia ei kyllä lukio suju, tietty tekemisen meininki ja tahto eli motivaatio pitää olla.
Meillä 8lk poika jolla oli keskiarvo viimeksi 8,3 mutta nyt uskoakseni laskee jonkin verran. Ongelmana mukavuudenhalu ja laiskuus. Tulinen, lyhytpinnainen persoonallisuus ei auta asioissa jotka hankala vaan hän polttaa päreensä ja luovuttaisi suht helposti.
Älyn puutteesta ei ole kysymys ja siksi tämä turhauttaa minua eli äitiä pahasti. Ei voi kuin toivoa, että saisi lisää sisäistä paloa hommiinsa ja tajuaisi oikeasti miten tärkeää olisi toimia jo nyt kasilla eikä vasta ysille-tosin parempi silloinkin kuin ei ollenkaan.
Ja lukioon haluaisimme hänen menevän, saisi hieman lisää miettimisaikaa elämänsä suhteen ja lisää oppia. Ammattia en todellakaan näe hänen pystyvän valitsemaan jo 1v kuluttua...Sitten meiltä löytyy toinen lapsi jolla ollut aina opiskelutaidot ihan omaa latuaan, ei ole ikinä edes tarvinnut läksyissä apua tms ja peruskoulu päättyikin lukuaineiden keskiarvolla 10. Hän on nyt ns huippulukiossa ja sama kymppitaso jatkunut.
Ja polttaa itsensä loppuun viimeistään yliopistossa kun on tottunut että joka kokeesta on täydet pisteet saatava.
Nooh, kyllä se siitä saattaa lähteä nousuun. Itselläni keskiarvo oli alle seitsemän ja niin vaan pääsin lukioon ja kirjoitin vielä ylioppilaaksikin. Lukion jälkeen teknilliseen korkeakouluun ja nyt on DI:n paperit. Tästä kaikesta on tosin aikaa jo parikymmentä vuotta.
Hgissä ja Espoossa ei edes pääse lukioon seiskan ka:lla.
Olen mennyt. Samoilla papereilla lukiosta ulos. Itselleni lukio oli lisäaikaa kasvaa ja miettiä mitä oikeasti haluaisin tehdä, tehdä töitä ja saada työkokemusta + tulihan sieltä sitä yleissivitystäkin opittua. Sinne vaan jos siltä tuntuu, saa lukion muutkin käydä kuin huippuoppilaat :) Lukion jälkeen menin ammattikouluun, mutta esim. monen työpaikkani olen saanut yo-papereiden ja ammattitutkinnon yhdistelmällä, eli se jolla oli vain ammattitutkinto jäi kakkoseksi. Oli siitä lukiosta ainakin minulle hyötyä!
Menin 7,1 ka:lla. En ollut ikinä lukenut läksyjä peruskoulussa. Koko lukion luovin niin, että nippa nappa luokalta selvisin. Tietysti oli muutamia aineita, joihin satsasin, koska ne kiinnostivat.
Luin vasta tentteihin ja kirjoituksiin.
Kirjoitin kolme laudaturia, magnan ja cumun.
Tämä oli tietysti vanhan lukion aikaa, ennen kurssimuotoista. Silloin monet muukin, varsinkin pojat, hengailivat lukion läpi ja kunnostautuivat vasta preliminääreihin, tentteihin (todistuksen takia) ja itse kirjoituksiin.
En tiedä onnistuuko sluibailu nykyisin. Luulisin kuitenkin, että normaalijärjellä varustettu poika käy lukion ihan kunnialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio vaatii opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta sekä toimisuutta. Niitä olisi hyvä olla jo 8 9-luokilla. Poikasi tavalla toimia ei kyllä lukio suju, tietty tekemisen meininki ja tahto eli motivaatio pitää olla.
Meillä 8lk poika jolla oli keskiarvo viimeksi 8,3 mutta nyt uskoakseni laskee jonkin verran. Ongelmana mukavuudenhalu ja laiskuus. Tulinen, lyhytpinnainen persoonallisuus ei auta asioissa jotka hankala vaan hän polttaa päreensä ja luovuttaisi suht helposti.
Älyn puutteesta ei ole kysymys ja siksi tämä turhauttaa minua eli äitiä pahasti. Ei voi kuin toivoa, että saisi lisää sisäistä paloa hommiinsa ja tajuaisi oikeasti miten tärkeää olisi toimia jo nyt kasilla eikä vasta ysille-tosin parempi silloinkin kuin ei ollenkaan.
Ja lukioon haluaisimme hänen menevän, saisi hieman lisää miettimisaikaa elämänsä suhteen ja lisää oppia. Ammattia en todellakaan näe hänen pystyvän valitsemaan jo 1v kuluttua...Sitten meiltä löytyy toinen lapsi jolla ollut aina opiskelutaidot ihan omaa latuaan, ei ole ikinä edes tarvinnut läksyissä apua tms ja peruskoulu päättyikin lukuaineiden keskiarvolla 10. Hän on nyt ns huippulukiossa ja sama kymppitaso jatkunut.
Ja polttaa itsensä loppuun viimeistään yliopistossa kun on tottunut että joka kokeesta on täydet pisteet saatava.
No minä, mun mies ja medän kuopus ollaan tuollaisia, eikä kukaan ole koskaan kärsinyt loppuunpalamisesta.😂
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 7,2. Lukion vastaava 8,7 ja kirjoituksista neljä E:tä. Pärjääminen oli ihan itsestä ja omasta asenteesta kiinni. Toisaalta ongelmani oli yläasteella laiskuus, ei tyhmyys. Jos pojalla on älynlahjojen puolesta edellytyksiä menestyä, rohkaisen hakemaan lukioon. Jos ei... Menköön vaikka kymppiluokalle miettimään suuntaa.
Lukio on naurettavaa paskaa. Kaiken mitä sieltä oppii voi tarkistaa wikipediasta 3 sekunnissa. Lukiotytöt on myös tosi katkeria, jos niitä pikkuisen kokeilee persereikään sammuneena. Sairasta ja itsekeskeistä sakkia, joka ei valmistu koskaan mihinkään.
-Automies
Vierailija kirjoitti:
Hgissä ja Espoossa ei edes pääse lukioon seiskan ka:lla.
Aika likelle pääsee ainakin, 7,25:llä. Ja on sitä lukioita muuallakin kuin pk-seudulla
No itse menin seiskan keskiarvolla lukioon. Hyvin sujui, keskiarvokin nousi muutamalla kymmenyksellä, vaikka yhtä laiska opiskelija olin lukiossa kuin peruskoulussakin. Enpä juuri kokeisiin lukenut ja kirjoituksiinkin maksimissaan muutamana iltana (ja ihan hyvin meni nekin, M:ää ja E:tä kirjoitin). :D Että kyllä siellä pärjätä voi vaikkei mitenkään hirveästi koulumenestyksellä loistaisikaan. Kaikki on niin persoonasta, oppimistyylistä ja muusta kiinni, joku pärjää helpommin ja joku peruskoulussa hyvin pärjännyt joutuukin painamaan tosissaan duunia että selviää. Ei sitä ikinä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 7,2. Lukion vastaava 8,7 ja kirjoituksista neljä E:tä. Pärjääminen oli ihan itsestä ja omasta asenteesta kiinni. Toisaalta ongelmani oli yläasteella laiskuus, ei tyhmyys. Jos pojalla on älynlahjojen puolesta edellytyksiä menestyä, rohkaisen hakemaan lukioon. Jos ei... Menköön vaikka kymppiluokalle miettimään suuntaa.
Lukio on naurettavaa paskaa. Kaiken mitä sieltä oppii voi tarkistaa wikipediasta 3 sekunnissa. Lukiotytöt on myös tosi katkeria, jos niitä pikkuisen kokeilee persereikään sammuneena. Sairasta ja itsekeskeistä sakkia, joka ei valmistu koskaan mihinkään.
-Automies
Tämä provo edustaa ns. amishuumoria.
Tällaisestako haluat poikasi saavan vaikutteita?
Öööö, siis sanoinko 5 jossakin kohtaa jotakin sellaista mikä antoi sinulle pohjaa tehdä olettamuksesi?
Ei hänellä ole minkäänlaista "pakkoa" ollut niiden kymppien saamiseen, ei meidän vanhempien taholta eikä omastakaan, ei liikoja stressejä, ei lukumaratoneja tai tolkutonta pänttäämistä tms.
Hän on "vain" aina kuunnellut ja keskittynyt tunneilla, tehnyt muistiinpanojakin vaikkei välttis olisi tarvinnut (opettajan sanat alakoulun 4-luokalla), hoitanut aina läksynsä ja lukenut kokeisiin pari x. Sama meininki lukiossa.
-2-
Minulla keskiarvo oli noissa lukemissa koko lukion ajan.
Tällä hetkellä opiskelen kolmatta vuotta oikeustieteellisessä ja hyvin pyyhkii!
Että ei huolta.
Itse menin nippa nappa seiskan keskiarvolla lukioon. Kieltämättä välillä hirvittää kun lukee, kuinka vuosittain vaadittava keskiarvo (e. sisään pääsy) on erityisesti isoimmissa kaupungeissa kohonneet niin, että pian "tavallisen hyvät" nuoret ovat enempi vähempi pakotettuja harkitsemaan lukion asemasta muita koulutusvaihtoehtoja. (Tai sitten harkitsemaan muuttoa landelle, josta vastaavasti ollaan tultu vuosia, tai vuosikymmeniä opinperässä kaupunkeihin). Luonnollisesti tämä lukioihin hankalampi pääseminen näkyy myös ammattikoulujen linjoilla.
Vaan kuinka motivoivaa on opiskella ammattikoulussa linjalla, jonne on "joutunut" eikä hakenut ja pyrkinyt. - Lukio on kuitenkin siinä oiva paikka,että se antaa kohtuu hyvän yleissivistyksen ja aikaa miettiä, mitä haluaa myöhemmin opiskella. Opintojen jatkaminen on mahdollista myös ammattikoulun jälkeenkin. Mutta on ja on ollut lähes poikkeuksetta haastavampaa. - Ei aina välttämättä itse opiskelu vaan saada "se" himoittu opiskelupaikka, korkeakoulusta tai yliopistosta.
Lähes jokaiseen korkeakoulu ja yliopistopaikkaan on kaksi kiintiötä: Ns. ylioppilaskiintiössä opiskelijat hyväksytään ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.
Toinen kiintö on ns. vapaa kiintiö käsittää ne: 1) ylioppilaskiintiöön kuuluvat hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyiksi ylioppilaskiintiöstä. (Haku vaiheessa ylioppilas hakijan ei tarvitse päättää kumman kiintiön kautta hakee paikkaa). 2) ei-ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon.
Monseti ylioppilaskiintiö on isompi kuin vapaa kiintiö. Mutta myös se, että siinä, missä huonomminkin kirjoittanut ylioppilas voi ainakin teoriassa tulla valituksi kummassa tahansa kiintiössä, niin ammattikoulusta valmistunut voi tulla yleisesti valituksi vain toisessa kiintiössä; missä hän kisaa paikastaan myös monen varsin hyvin ylppäreissäkin pärjänneen kanssa; ylioppilaskirjoitukset ja lukio antaa yleisesti paremmat edellytykset jatko-opiskelupaikan hakemiseen kuin satunnainen ammattikoulussa suoritettu tutkinto. Varmasti on poikkeuksia. - Viimeksi todetun ymmärtänee kun muistaa, että ammattikouluista valmistuneisden odotetaan voivan tulevaisuudessa toimia ja toteuttaa itseään hankkimansa "ammattilais tutkinnon" turvin.
Kun taas lukio ja ylppärit on enempi valmistavaa koulutusta tulevia "syvällisempiä ja korkeampia" opintoja varten. Onkin hieman hurjaa kunajattelee miten eri asemassa ikäluokan nuoret aikuiset saattavat olla noin parikymppisinä. - Toisten oletetaan pikkuhiljaa alkaa elättämään itseään ja mahd. perustamaan perhettä jne. Kun taas osa parikymppisistä ei ole vielä saanut paikkaa jatko-opiskelupaikasta, jossa toteuttaa ja opiskella -usein useampikin vuosi- sitä "omaa juttua." "Oikea työelämään" siirtyminen siintää jossain vuosien päässä
Vielä jos tuumailen lisää, niin on tietysti myös mahdollista, että se naapurin poika, joka ei aikanaan niin hyvin pärjännyt koulussa ja, joka ajautui tai joutui ammattikouluun nappaakin sen himoitun jatko-opiskelupaikan naapurin tytön edestä. Juuri hänen, jonka aina on oletettu ja uskottu jatkavan opintojaan ensin lukiossa ja myöhemmin yliopistossa, kun niinhän hänen äitinsäkin teki.
Mun serkku meni lukioon alle 6 keskiarvolla ja nykyään on menestyvä diplomi-insinööri. Et kyllä kannattaa mennä.
Mulla oli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 7,3. En koskaan syttynyt opiskelusta peruskoulussa, hengailin vaan paikalla haaveilemassa omiani ja koin tuhlaavani aikaa. En oppinut mielestäni mitään uutta. Menin lukioon ja ensimmäistä kertaa opiskelu tuntui antavan haastetta ja oikeaa sivistystä. Kirjoitin LLEMM ja päättötodistukseni keskiarvo oli 8,8. Toissa vuonna valmistuin valtiotieteiden maisteriksi.
Ei peruskoulun päättötodistus kerro henkilöstä muuta kuin sen, mikä on ollut panostus peruskoulun tenteissä. Monet luistelevat vielä lukionkin läpi nippa nappa ja löytävät opiskeluinnon vasta korkeakoulussa. Siksikin tämä tuleva pääsykoeuudistus on niin typerä kuin ikinä voi olla...
Aika surkea pohja ja olemattomat opiskelutaidot... esim kielissä saa ahkeroida kunnolla, että saa kiinni.