Tarvitseeko aikuisen lapsen uusi kumppani hyvksyä välittömästi perheen/suvun jäseneksi?
Kun tilanne on, että seurustelustakin on kerrottu vasta kun on yhteinen lapsi tulossa ja on jo muutettu yhteiseen kotiin ja on kihlatkin vaihdettu? Sitten pitäisikin jo olla kuin kumppani olisi kuulunut jo vuosia perheeseen. Ei kutsuta kylään, tuodaan vain pikaisesti näytille, ei anneta kunnolla edes tutustua, vaan kuulemma tämä on nyt tässä.
Kommentit (42)
Ei tarvitse. Ei vanhemman lapsen kumppania eikä lapsen vanhemman kumppania. Ei koskaan jos ei halua.
No käykää itse kylässä? Opetelkaa tutustumaan ja hyväksykää perheeseen. Mikään ei inhottavampaa kuin olla ottamatta kumppania perheeseen kuuluvaksi.
Mm, minulle mies ei saisi kertoa yhtään mitään, sillä asiat ovat vain perheenjäsenille.
Omat appivanhempani kuvittelevat, että he ja heidän lapsensa ovat edelleen se ydinperhe ja kaikista tärkeimmät omille lapsilleen ovat he. Perustavat jotain ryhmiäkin, johon vain he kuuluvat ja puolisoille ei saa kertoa mitään siellä jne. Me oelmme miehen kanssa olleet jo yli 10v yhdessä, lapsiakin jo kolme. Oma äitini taas ottanut miehen kuuluvaksi perheeseen kunnolla. Saa joululahjat ym. Ei tarvitse auvun asioista vaieta jne. No appivanhemmathan jaksavat valittaa kuinka minun äitini on meille ja lapsille läheinen, mutta he eivät. Eli jos et itse halua etääntyä lapsesi perheestä, niin suosittelen vain tutustumaan kumppaniin ja hyväksymään hänet, vaikka et itse tästä ihmisestä pitäisikään.
Ei ole pakko, mutta itse hyväksyisin. Ei myöskään aikuisella lapsella ole velvollisuutta esitellä kumppania ennen kuin itse on siihen valmis. Itse omaa suhdettamme lapseen, tämän puolisoon ja tulevaan lapsen lapseen siinä vahingoitatte, jos pidätte uuden puolison ulkopuolisena.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.
Millä tutustuu, kun on hätäisesti kahvittelun verran nähnyt eikä kuulemma tiedä koska ehtii nähdä seuraavan kerran?
Vierailija kirjoitti:
No käykää itse kylässä? Opetelkaa tutustumaan ja hyväksykää perheeseen. Mikään ei inhottavampaa kuin olla ottamatta kumppania perheeseen kuuluvaksi.
Mm, minulle mies ei saisi kertoa yhtään mitään, sillä asiat ovat vain perheenjäsenille.
Omat appivanhempani kuvittelevat, että he ja heidän lapsensa ovat edelleen se ydinperhe ja kaikista tärkeimmät omille lapsilleen ovat he. Perustavat jotain ryhmiäkin, johon vain he kuuluvat ja puolisoille ei saa kertoa mitään siellä jne. Me oelmme miehen kanssa olleet jo yli 10v yhdessä, lapsiakin jo kolme. Oma äitini taas ottanut miehen kuuluvaksi perheeseen kunnolla. Saa joululahjat ym. Ei tarvitse auvun asioista vaieta jne. No appivanhemmathan jaksavat valittaa kuinka minun äitini on meille ja lapsille läheinen, mutta he eivät. Eli jos et itse halua etääntyä lapsesi perheestä, niin suosittelen vain tutustumaan kumppaniin ja hyväksymään hänet, vaikka et itse tästä ihmisestä pitäisikään.
Kun ei kutsuta kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.
Millä tutustuu, kun on hätäisesti kahvittelun verran nähnyt eikä kuulemma tiedä koska ehtii nähdä seuraavan kerran?
Sulla on koko loppuelämä aikaa tutustua :) Eiköhän kohta ole tiedossa ristiäiset/nimiäiset, lapsenlapsesi syntymäpäiviä, sua ehkä kaivataan lastenhoitoavuksikin ja mitä lämpimämmin nyt heti toivotat lapsesi puolison perheeseenne ja sukuunne, sitä enemmän he todennäköisesti tulevat vierailemaan luonanne ja kutsuvat teitä kylään.
Suvun jäsenellä on oikeus tuoda sukuun uusi jäsen ja siihen ei ole muilla nokan koputtamista. Pitää ei tarvitse, mutta hyväksyä täytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.
Millä tutustuu, kun on hätäisesti kahvittelun verran nähnyt eikä kuulemma tiedä koska ehtii nähdä seuraavan kerran?
Sulla on koko loppuelämä aikaa tutustua :) Eiköhän kohta ole tiedossa ristiäiset/nimiäiset, lapsenlapsesi syntymäpäiviä, sua ehkä kaivataan lastenhoitoavuksikin ja mitä lämpimämmin nyt heti toivotat lapsesi puolison perheeseenne ja sukuunne, sitä enemmän he todennäköisesti tulevat vierailemaan luonanne ja kutsuvat teitä kylään.
Epäilen, että noinkohan tuo asenne ap:lta onnistuisi? Kuulostaa enemmän tyypiltä joka tuntee tulleensa verisesti loukatuksi kun aikuinen lapsi on elänyt omaa elämäänsä ja esitellyt uuden kumppaninkin vasta kun suhde on ollut sillä asteella että siinä on kerrottavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.
Millä tutustuu, kun on hätäisesti kahvittelun verran nähnyt eikä kuulemma tiedä koska ehtii nähdä seuraavan kerran?
Sulla on koko loppuelämä aikaa tutustua :) Eiköhän kohta ole tiedossa ristiäiset/nimiäiset, lapsenlapsesi syntymäpäiviä, sua ehkä kaivataan lastenhoitoavuksikin ja mitä lämpimämmin nyt heti toivotat lapsesi puolison perheeseenne ja sukuunne, sitä enemmän he todennäköisesti tulevat vierailemaan luonanne ja kutsuvat teitä kylään.
Epäilen, että noinkohan tuo asenne ap:lta onnistuisi? Kuulostaa enemmän tyypiltä joka tuntee tulleensa verisesti loukatuksi kun aikuinen lapsi on elänyt omaa elämäänsä ja esitellyt uuden kumppaninkin vasta kun suhde on ollut sillä asteella että siinä on kerrottavaa
Paljon mahdollista. Ja syy aiempaan esittelemättömyyteen voikin olla se, että ap elää vielä viime vuosituhannella ja ajattelee, että seurustelun ja parisuhteen aloittamiseen tarvitsisi olla puolison vanhempien hyväksyntä.
Vierailija kirjoitti:
Suvun jäsenellä on oikeus tuoda sukuun uusi jäsen ja siihen ei ole muilla nokan koputtamista. Pitää ei tarvitse, mutta hyväksyä täytyy.
Mitään ei ole pakko tehdä, ei edes hyväksyä ja siihen ei kukaan pysty edes pakottamaan.
No sisareni uuteen mieheen tutustun hyvin hitaasti. Hyvin erikoinen tyyppi, kohteliaasti siedän pakolliset mutta en kyllä hakeudu tekemisiin yhtään pakollista enempää. Suvun sisälläkin saa valita ne ihmiset joiden kanssa haluaa olla enemmän tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
No sisareni uuteen mieheen tutustun hyvin hitaasti. Hyvin erikoinen tyyppi, kohteliaasti siedän pakolliset mutta en kyllä hakeudu tekemisiin yhtään pakollista enempää. Suvun sisälläkin saa valita ne ihmiset joiden kanssa haluaa olla enemmän tekemisissä.
Toki, mutta silloin on hyväksyttävä, että suhteet itselleen läheiseen ihmiseen saattavat viilentyä.
Tottakai pitää hyväksyä ja toivottaa tervetulleeksi !
Aikuisten ihmisten tekemisiä kun ei pidä arvostella, saatikka kommentoida ääneen asianomaisen kuullen.
Iloisesti toivotamme sukuun kenen tahansa sydämenvalitun :) Vaikka ei uudesta sukuun tulleesta
pitäisikään erityisesti, hän on kuitenkin lapsen valittu ja se on hänelle oikea.
Kannustusta ja onnea uuteen suhteeseen.
Vain hyvällä saa hyvän mielen.
Tietysti pitää. Vai mitä ajattelit tehdä? Jättää kutsumatta yhteiseen joulunviettoon, vai olla kokonaan huomaamatta häntä jos satutte samaan paikkaan?
Ei ole pakko olla edes tekemisissä. Välit voi laittaa puolin ja toisin poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.
Millä tutustuu, kun on hätäisesti kahvittelun verran nähnyt eikä kuulemma tiedä koska ehtii nähdä seuraavan kerran?
Sulla on koko loppuelämä aikaa tutustua :) Eiköhän kohta ole tiedossa ristiäiset/nimiäiset, lapsenlapsesi syntymäpäiviä, sua ehkä kaivataan lastenhoitoavuksikin ja mitä lämpimämmin nyt heti toivotat lapsesi puolison perheeseenne ja sukuunne, sitä enemmän he todennäköisesti tulevat vierailemaan luonanne ja kutsuvat teitä kylään.
Epäilen, että noinkohan tuo asenne ap:lta onnistuisi? Kuulostaa enemmän tyypiltä joka tuntee tulleensa verisesti loukatuksi kun aikuinen lapsi on elänyt omaa elämäänsä ja esitellyt uuden kumppaninkin vasta kun suhde on ollut sillä asteella että siinä on kerrottavaa
Haluan tutustua lapseni kumppaniin, mutta lapsi ei anna tilaisuutta. Nyt minun pitäisi pitää perheenjäsenenä ihmistä, jonka olen tavannut kerran yhden kahvittelun verran.
Kannattaa katsoa peiliin. Jotakin olet tehnyt tosi väärin, kun oma lapsesi on noin sinut sivuuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suvun jäsenellä on oikeus tuoda sukuun uusi jäsen ja siihen ei ole muilla nokan koputtamista. Pitää ei tarvitse, mutta hyväksyä täytyy.
Mitään ei ole pakko tehdä, ei edes hyväksyä ja siihen ei kukaan pysty edes pakottamaan.
Ketkäpä ovat niitä suvun portinvartijoita jotka tuollaisesta saavat päättää... onko se valta aikuisen lapsen vanhemmilla lainkaan? Ja kukapa tietää pitääkö aikuinen lapsikaan enää itseään lapsuudenperheensä jäsenenä. . onko aiemmin kokenut olevansa itsellinen eläjä ja nyt perustaa perheen. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.
Millä tutustuu, kun on hätäisesti kahvittelun verran nähnyt eikä kuulemma tiedä koska ehtii nähdä seuraavan kerran?
Sulla on koko loppuelämä aikaa tutustua :) Eiköhän kohta ole tiedossa ristiäiset/nimiäiset, lapsenlapsesi syntymäpäiviä, sua ehkä kaivataan lastenhoitoavuksikin ja mitä lämpimämmin nyt heti toivotat lapsesi puolison perheeseenne ja sukuunne, sitä enemmän he todennäköisesti tulevat vierailemaan luonanne ja kutsuvat teitä kylään.
Epäilen, että noinkohan tuo asenne ap:lta onnistuisi? Kuulostaa enemmän tyypiltä joka tuntee tulleensa verisesti loukatuksi kun aikuinen lapsi on elänyt omaa elämäänsä ja esitellyt uuden kumppaninkin vasta kun suhde on ollut sillä asteella että siinä on kerrottavaa
Haluan tutustua lapseni kumppaniin, mutta lapsi ei anna tilaisuutta. Nyt minun pitäisi pitää perheenjäsenenä ihmistä, jonka olen tavannut kerran yhden kahvittelun verran.
Mitä se tarkoittaa, että 'pitää perheenjäsenenä'? Että kutsutaan kylään ja keskustellaan, vai onko teillä jotain ihme läheisempiä rituaaleja perheenjäsenten kesken? Nythän teillä on aikaa tutustua koko loppuelämä.
Tietenkin pitää. Vai mitä olit ajatellut tehdä, kun kerran lapsesi puolison lapsikin nyt ihan vääjäämättä on kohta osa sukuanne? Sulla on ihan hyvin aikaa tutustua häneen nytkin. Lapsesi on hänet puolisokseen valinnut ja sinä kunnioitat lapsesi valintaa.