Tarvitseeko aikuisen lapsen uusi kumppani hyvksyä välittömästi perheen/suvun jäseneksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kyllä kieltämättä oudolta, että muuttaa yhteen ja aloittaa lapsenhankinnan ennen kuin vanhemmille on kerrottu. Vältteleekö lapsesi muuten teitä ja salailee muitakin asioitaan? Onko puolisossa joku "vika" tai ominaisuus, miksi olisi vältellyt esittelemistä näin pitkään?

Itse olen toiminut niin ja syynä toimintaani on lapsuudenperheeni huono ilmapiiri. Halusin suojella puolisoani siltä mahdollisimman pitkään.

Minullakin oli tämä sama syy siihen, miksi en kummemmin kiirehtinyt esittelemään uutta kumppania vanhemmilleni. Suojeluhalun lisäksi kyseessä oli ihan se, että häpeän vanhempiani ja heidän henkistä köyhyyttään. Vielä muukin syy löytyy: vanhempani eivät ole päässeet yli erostani, josta on jo yli kolme vuotta. Uudesta miehestä tuntuisi todennäköisesti ikävältä tutustua ihmisiin, jotka selvästikin toivoisivat ex-miestäni hänen tilalleen ja edelleen haaveilevat siitä että kaikki olisi kuten ennenkin. Eksäni oli sellainen jokaäidin unelmavävy, nykyinen taas on todellinen elämäni rakkaus vaikka luultavasti ei yhtä paljon äitini mieleen kuin ex oli. 

Summa summarum: esittelen mieheni sitten, kun koen että vanhempani ovat edes auttavasti kykeneviä hyväksymään uuden todellisuuden. 

Ei tarvitse, mutta se pitää hyväksyä, että lapsi on nyt perustanut perheen ja tämä perhe menee lapsuudenperheen edelle. Se miksi sinun rooli muodostuu tähän perheeseen nähden, on monimutkainen kysymys, mutta olennaisesti siihen vaikuttaa osaatko noudattaa normaaleja käytöstapoja. Mihin kyllä kuuluu kiinnostuksen osoittaminen puolin toisin.