Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tunne-elämän epätasapaino

Aved
12.12.2017 |

Otsikko kertoo isoimman ongelman. Luulin pitkään että olen tunnekylmä, etten osaa tuntea "oikein", mutta parin vuoden aikana olen todennut että todellisuudessa olen todellakin tunneihminen, tunnen kaikki tunteet aina liiotellusti. Jos olen iloinen, iloitsen täysillä niin, että se tarttuu taatusti muihinkin. Jos olen rakastunut, rakastan täysillä ja ehdoitta, jos olen vihainen, on helvetti irti ja kun olen surullinen, en löydä ulospääsyä kovinkaan helposti.

Olen kohta 40 vuotias, työssäkäyvä äiti, avovaimo. Tuntuu että tämä elämä on välillä todella vaikeaa just näiden tunne-elämän asioiden takia. Olen koittanut saada apua näihin vaikeuksiin, olen käynyt psykologillakin juttelemassa, mutta ilman tulosta.

Onko täällä kohtalotovereita, miten olette pärjänneet arjessa päänne kanssa?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
12.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei olen 25 vuotias nainen ja koean olevani ihan samanlainen! Mulla ei ole lapsia, on poikaystävä ja olen ennen deittaillut muita miehiä, kaikki miehet ovat sanoneet että olen muka kylmä ja jos en ole kylmä niin mielialani vaihtelee aika paljon. Reagoin voimakkaasti tunteillani eri tilanteisiin, ja jos ahdistun annan "kylmän" vaikutelman vaikka oikeasti olen vain hermostunut enkä kykene reagoimaan naturaalisti eri tilanteisiin. Itsekkin olen menossa terapeutille keskustelemaan asioista. 

Oma perheeni ei ole ikinä sanoneet minulle mitään minkälainen olen tai edes ystävät mutta jotkut tuntemattomat ovat kokeneet että olen kylmä, kun taas toiset ovat heti ymmärtäneet minkälainen olen ja reagoineet vastavuoroisesti hyvin siihen miten itse reagoin. kuitenkin tuo että poikakaverit aina ajattelevat minun olevan jotenkin bipoläärinen on laittanut mut miettimään olenko itse valinnut vääränlaisen ihmisen partneriksi koska selvästi jotkut tajuavat että olen ihan okei ja jotkut kokevat minun olevan outolintu. 

Kyllä minua itseänikin on aihdistanut toisinaan mielialan vaihtelut ja äkkinäiset ahdistus kohtaukset joten psykologien ja terapeuttien apu voi olla ihan kohdillaan. Mietin vaan myös että onko tämä ihan normaalia.

Vierailija
2/3 |
12.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Googleta epävakaa persoonallisuushäiriö ja katso mätsääkö oireet.

T: yks epävakaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
12.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla diagnosoitiin tuo epävakaa persoonallisuushäiriö nuorena aikuisena, mutta se poistettiin kun tehtiin adhd diagnoosi. Adhd lääkitys löytyy ja ilman sitä elämä olisi täysin kaaoksessa, mutta tämä tunnepuoli ei millään pillereillä helpota.

Olen miettinyt että voiko tämä kaikki tunnepaska olla adhd.n syytä ja en jaksa siihen uskoa. Ehkä koitan puhua tuosta epävakaasta persoonallisuushäiriöstä josko sitä kautta löytäisi avun.

Tämä on henkisesti välillä todella raskasta kun ei osaa tunteitaan jäsentää. Tai osaa mutta ihan ylenpalttisesti. Tämä vaikuttaa ihan kaikkiin läheisiini ja välillä tuntuu että on se mikä tunne milloinkin valloillaan, niin koskaan ei ole hyvä.

Tunnen itseni totaalisen huonoksi ihmiseksi kun tämä pää ei toimi normaalisti. Ja kuten ehkä tekstistä huomaa, niin nyt on negatiiviset tunteet päällä ja tämä jatkuu ties kuinka kauan.

Kiitos molemmille vastauksista, onneksi en ole yksin tän ongelman kanssa :)