Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen - ongelmia miehen kanssa
11.12.2017 |
Olen totaalisen uupunut ja pettynyt tilanteeseen. Koko syksyn mies touhusi omia menojaan, vaikka olen raskaana. Heti plussan jälkeen alkoivat kiireet ja niitä on riittänyt. Arjet töissä, viikonloput poissa. Koen yhä enemmän, ettei mies välitä, vaikka käy neuvolassa ym. Saan hoitaa kaiken yksin, kanniskella painavatko laatikot, hoitaa ruokaostokset, kotityöt jne. Koko suhde tuntuu romahtaneen miehen kiireiden myötä. Ehkä osin, koska olen nyt ns. Tarvitsevassa mielentilassa ja kaipaisin varmuutta ja tukea häneltä.
Myös seksielämä surkeaa, koska miestä ei kiinnosta esileikit. Kuulemma yhdyttävä heti kun seisoo eikä kun minäkin olisin kiihottunut. Ilman liukkaria en olisi pystynyt seksiin vuosiin. Kun sanoin taas kerran, että seksi sattuu jossei ole ollenkaan kiihottunut niin mies totesi että voisi naida anaaliinkin. Hyvä etten alkanut itkeä. :( Emme harrasta sitä muutenkaan, joskus kokeiltu mutta erittäin kivuliasta kun mies alkaa tunkea ilman lämmittelyä sisään. Lisäksi raskauksista kipeät peräpukamat, tämänkin tietää hyvin. Totesi sitten että pihtaan nykyään. Haluaisin periaatteessa seksiä paljonkin, mutta sellaista mistä itsekin nauttisin. Kun seksiä vielä oli, vaati suuseksiä vaikka tiesi, että voin todella pahoin.
Onko tässä enää järkeä. Itken melkeinpä joka päivä pettymystäni tilanteeseen. Lapsi syntyy keväällä. Voisipa tämä tilanne haihtua savuna ilmaan jostakin Taikaiskusta. Lapsen takia mietityttää tilanne, samoin oman selviytymisen. Ei ole mitään paikkaa, minne voisin tuupata vauvan hoitoon jossen ole miehen kanssa. :/
Kommentit (101)
Ap:lle kysymys, mahtaako mies olla Pohjalainen? kokemuksesta tiedän että sieltä kotoisin olevat ukot ovat tosi juntteja ja heille tärkeintä on oma napa ja perse!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lappeenrannan mies ajattelee vain itseään. Maallista hyvää kyllä on saanut kerättyä, mutta henkinen puoli on vajaamittaista. Ja osittain fyysinenkin.
Lappeenrannan mies on tyhmä :( Kauhea tosiasia alkanut vasta nyt paljastumaan. Ennen nuorempana en jotenkin huomannut sitä, mutta nykyään saan aina olla varuillani mitä ääliömäistä mies päästää suustaan esim. kun meillä on vieraita. Olen alkanut häpeämään häntä :(
On ihan hyvä isä lapsille ja ok aviomies, luotettava ja kiltti mutta hirvittävän yksinkertainen. Esim. luuli miesparka että yleisönosastolle kirjoituksen saadakseen pitää maksaa lehdelle siitä tai tänään päiväkodissa oli ihan ihmeissään että jatkuuko päiväkoti vielä avonaisena vaikka kevätjuhlatkin pidettiin ja hyvää kesää toivoteltiin..joo ei, kaikki sata lapset jäävät heti huomisesta lomalle, hoh hoijaa..
Raskasta omistaa tyhmä mies, mitä ihmettä teen?
Lappeenrannan mies kertoi uskovansa enkeleihin.
Mitä tästä ajatella? Hän kertoi myös uskovansa sielukumppanuuteen. Ihan ok, saa uskoa, mutta teillä kokemuksia? Eka mies joka kertoo, että uskoo tällaisiin asioihin. En nyt osaa sanoa mitä ajatella, toki mieleen heräsi että onko hänellä ollut kriisejä tai jotain muuta taustalla. Onko teidän mielestä tuossa mitään outoa? Jostain olen lukenut, että osaa tällaisista miehistä kannattaa välttää jotka jo tutustumisen alussa näitä kertovat, ei hän toki minulle ole sanonut että olisin hänen sielukumppanuuteen mutta miehenä ensimmäinen joka puhunut tällaisia. Ajatuksia? Kannattaako tutustua?
paras on oppia oikeasti olemaan pää kylmänä silloin kun hankkii partneria ja deittailee, vain paras mies sopii, ei mikään egoistinen sika. Tosin et tää nauvo nyt auta kun noin pitkälle suohon oot itses laittanut. Miehesi on kauhea mul**u, toivottavasti asiat edes jotenkin paranevat, voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonoon seksielämään ei tule sopeutua. Kerro miehelle suoraan, että pelkkä paneminen ei riitä sulle. Jos ei esileikit herraa kiinnosta, niin sitten saa tyytyä oman käden onneen. Elin itse kauan huonossa parisuhteessa, jossa kärsin miehen haluttomuudesta. Avioeron jälkeen törmäsin mieheen...joka on vienyt seksielämäni aivan uudelle tasolle. Vielä viisikymppisenäkin voi oppia uusia asioita omasta seksuaalisuudestaan :) älä jää huonoon suhteeseen lapsen vuoksi!
Miehesi on luuseri. Vauvalle sinun sukunimi, viikko-viikko systeemi ja etsi uusi mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kammottava ukko.
Tuntuu,että mies ei todellakaan rakasta. Miksi muuten käyttäytyisi noin. En pysty laittamaan käytöstä minkään vitsailun tms piikkiin. Häät oli suunnitelmissa myös, mies puhuu niistä edelleen. :( Ap
Ei sitä enää kiinnostakaan kun olet nalkissa kodinhoitajana vauvan takia. Unohda häät.Suosittelen ettet avioidu vaan lähdet koska ei se mies muutu enää sellaiseksi kuin oli kun vielä oli menettämisen riski. Älä jää sille kodinkoneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Lapsi päiväkotiin kun vanhempainvapaa loppuu.. vai eikö mies käy töissä?
No, oli miten oli, harva sinne 3v asti pystyy taloudellisesti pärjämään ilman töissä käyntiä.Tuo nyt on pienin ongelmasi. Miehesi on ainoa ongelma. Se on sut tiineeksi tehny, olet nyt "hänen omaisuuttaan" jota voi kohdella miten tahtoo. Huoh..
Jssap
Jos eroan miehestä vielä ennen synnytystä ja muutan omilleni, minulla ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia pitää kuin pakollinen äitiysloma ja kesäloma, ei vanhempainvapaata ollenkaan. Sydäntä särkee kun mietin 3kk ikäistä vauvaa. :( Tämä on oikeastaan enää se syy, miksi siedän miehen sikailua. Ja tietysti olen toivonut ydinperhe-elämää, mutta lapsuuteni takia en näe onnetonta ydinperhettä minään itseisarvona ja tuntuu, että onnellista tästä on enää vaikea saada. Olen aiemmin ollut "kodinkone" aiemmalle miehelleni, se liitto oli lapseton mutta tuntuu että olen kurkkuani myöten täynnä epäkunnioittavaa käytöstä! Ja nimenomaan vaikuttaa, että mies haluu sitoa minua itseensä yhä enemmän (en mm. ole suostunut yhteiseen lainaan). Olen lähes varma, että käytös hänen puoleltaan ns. vapautuisi entisestään kun lähtemiseni olisi entistä vaikeampaa. Samoin, jos menisimme naimisiin. Myös näiden asioiden "unohtaminen", en tiedä onnistuisiko minulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin syksyllä tuollaiseen mieheen, Lappeenrannasta. Kovasti vapaa sanoi olevansa, mutta en enää uskonut siihen. Alussa kiva, mutta seksi onnetonta. Pelkkä pno olisi riittänyt ja lähes suuttui, kun sanoin naisena haluavani jotain lämmittelyä.
Oli 51v
Liikaa kuullut tätä "jokainen on vastuussa omista orgasmeistaan". Onhan se tavallaan niinkin, mutta jos mies haluaa käyttää minun vartaloani oman orgasminsa hankkimiseen, hänen tulee varautua siihen, että hänen vartaloaan käytetään minun orgasmini hankkimiseen. Muussa tapauksessa saa todella hoitaa orgasminsa ihan itse, ilman minua.
Tää se on oikee huippu tukiryhmä kaltoin kohdellulle naissukupuolelle. Tsemiä mammat, voitto häämöttää jo ja satte olla kohta ihan rauhassa keskenänne!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan nyt ihan kylmät faktat faktoina. Mitä aitoa ja hyvää saat mieheltä? Pelkään, että lista jää aika lyhyeksi vai oliko aloitus vain purkaus?
Aiemmin oli kahdenkeskistä aikaa ja kävimme myös perheenä elokuvissa, syömässä ym. Nämä loukkaukset ja lähes puolen vuoden kiireisyyttä kyllä peittää alleen kaikki hyvät puolet. Aiemmin mies oli huolehtivainen, nykyäänkin välillä mutta vaikea keskittyä hyvään kun toisella ei ole aikaa ja mm. nuo kommentit seksielämästä. Ap
Kuulostaa vahvasti siltä, että hänelle on iskenyt paniikki siitä, että elämä loppuu lapsen tuloon. Se ei ole kovin kypsä, mutta ihan yleinen reaktio miehillä. Tosin en tiedä kuinka kypsiä on odottavien äitienkään reaktiot. Osasta tulee hirveen epävarmoja ja avuttomia, vaikka olisivat kuinka olleet vahvoja itsenäisiä naisia. Jostain tulee räjähdysherkkiä tuuliviirejä, joiden kanssa pitää koko ajan olla varpaillaan.
Jokaisella on tietysti oikeus omiin tunteisiinsa eli ei loukkaantumisesi väärin ole. Hyvä olisi jos voisitte nähdä toisen (ja miksei omankin) käytöksen oireena eikä lopullisena muutoksena. Ihan kuten vaipanvaihtokin, niin tämäkin loppuu aikanaan. Kyse on siitä osaatteko keskustella aiheesta ja löytää siedettävän yhteisymmärryksen, jotta selviätte eteenpäin. Pakko kuitenkin kysyä kenen idea lapsi oli?
Ja mitä tuohon seksiin tulee, niin törkeästihän mies on asiansa esittänyt. Ja jos kiinnostus toisen nautintoon on tuota luokkaa, niin vaikeuksia on tiedossa. Jos oikein pinnistelee, voi kuvitella miehen hakeneen seksiä, josta itse nauttii. Eihän se väärin ole, mutta ei tarvitse ihmetellä, jos seksi loppuu kun toinen ei saa siitä mitään irti. Jos tarpeenne on seksin suhteen liian kaukana toisistaan, ei niitä välttämättä voi sovitella yhteen.
Siitäkin huolimatta suosittelisin vielä yrittämään suhteen pelastamista. Ilmoitat miehelle mitä hänen käytöksensä sinulle tekee ja kysyt miten yhteinen tie olisi löydettävissä? Suosittelen myös pariterapiaan hakeutumista. Ongelmanne voivat vielä ratketa. Ja vaikka ei ratkeisikaan, niin terapiasta voi olla teille erossa hyötyä. Teille on kuitenkin tulossa yhteinen lapsi, jonka vuoksi joudutte tavalla tai toisella olemaan tekemisissä jatkossakin.
Joo, mun muija on kans justiin tuommonen marisija
kuin aloittaja. Pihtaa persettään ja kuiva tavara.
AP, jos mun kanssa joku harrastaa seksiä ilman että minä sitä itse haluan, niin kyseessä on raiskaus... Ei sun tehtävä ole olla miehen sp*rmaviemärinä; jos haluaa seksiä niin huolehtii riittävästä esileikistä, jotta sinäkin nautit!!!
www.memyos.fi -sivustolla on nimettömiä tarinoita naisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja tahdonvastainen seksi parisuhteessa kuuluu myös näihin.
Ymmärrän että joskus ns. sokaistuu suhteessa kaikelle sille väärälle, mitä siinä tapahtuu, mutta yritä rakas AP nyt katsoa suhdettanne ulkopuolisen silmin!
Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti pääset tilanteesta ulos. En usko että jaksat vauva-arkea miehen kanssa, joka ei tue ollenkaan...Eli ihan itsesi ja tulevan lapsesi parhaaksi jonkin täytyy muuttua, mikäli jatkat miehen kanssa.
Mieshän on aivan törppö. Sun kannattaa puhua asiasta neuvolassa ja hankkia kunnollista keskusteluapua. Voi olla, että miehen törppöyden lisäksi raskauden aikana mielessäsi aktivoituvat lapsuutesi traumakokemukset. Siinäpä sitä on vyyhtiä kerrakseen. Olisi varmasti hyvä, jos saisit käydä mieltäsi painavia asioita läpi ammattilaisen kanssa. Kaikkea hyvää! <3
age is just a number kirjoitti:
AP, jos mun kanssa joku harrastaa seksiä ilman että minä sitä itse haluan, niin kyseessä on raiskaus... Ei sun tehtävä ole olla miehen sp*rmaviemärinä; jos haluaa seksiä niin huolehtii riittävästä esileikistä, jotta sinäkin nautit!!!
www.memyos.fi -sivustolla on nimettömiä tarinoita naisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja tahdonvastainen seksi parisuhteessa kuuluu myös näihin.
Ymmärrän että joskus ns. sokaistuu suhteessa kaikelle sille väärälle, mitä siinä tapahtuu, mutta yritä rakas AP nyt katsoa suhdettanne ulkopuolisen silmin!
Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti pääset tilanteesta ulos. En usko että jaksat vauva-arkea miehen kanssa, joka ei tue ollenkaan...Eli ihan itsesi ja tulevan lapsesi parhaaksi jonkin täytyy muuttua, mikäli jatkat miehen kanssa.
Olen sinänsä suostunut, mutta miellän miehen toiminnan kuitenkin halventavaksi kun hän tietää, etten nauti ja minuun kaiken kukkuraksi sattuu. Viime kerralla selitin hänelle tilannetta seuraavana päivänä rauhallisissa olosuhteissa, että ymmärtääkö hän, ettei nainen kiihotu siitä että näkee miehen riisuvan housunsa (miehellä seisoo jo siinä vaiheessa). Yritin muutenkin selittää kipua, epämukavuutta ja että tarvitsen ja haluan esileikkejä. Mies väitti kyllä ymmärtävänsä, etten kiihotu pelkästä riisuutumisesta. Edellisestä kerrasta on jo jonkin aikaa, arvioisin että vajaa kuukausi. Nyt sitten yritti uudelleen ja teksti oli niin pöyristyttävää ja kun aiempien keskustelujen huomiointi nolla niin sanoin että tällä tavalla seksi vain sattuisi että en nyt sitten halua sitä. Sen jälkeen ihmetteli miksi pihtaan. Jossei ymmärrä niin ei voi mitään. Uskon, että mies ymmärtää muttei välitä koska hänellähän mitään ongelmaa ei ole. Aiemmin mies aina huolehti, että sain. Jonkin aikaa en ole enää itse ollut kovin kiinnostunut edes siitä, kun hän yrittää kuivana sisään. Yksi älytön yksityiskohta on, että mies inttää että olen märkä vaikken ole. Emättimessä on se pieni peruskosteus, hänestä se riittäisi. Inhottaa edes kirjoittaa tätä. Huomioimattomuutta ja itsekkyyttä on näkynyt ennenkin, mutta tämä on vielä hyvin herkkä ja yksityinen elämänalue. :( Ap
Vierailija kirjoitti:
Mieshän on aivan törppö. Sun kannattaa puhua asiasta neuvolassa ja hankkia kunnollista keskusteluapua. Voi olla, että miehen törppöyden lisäksi raskauden aikana mielessäsi aktivoituvat lapsuutesi traumakokemukset. Siinäpä sitä on vyyhtiä kerrakseen. Olisi varmasti hyvä, jos saisit käydä mieltäsi painavia asioita läpi ammattilaisen kanssa. Kaikkea hyvää! <3
Mies on jokaisella kerralla neuvolassa mukana, samoin lääkärikäynneillä. Ensi kerralla olisi tarkoitus käydä läpi kai voimavaroja, mies ei ole suostunut kertomaan minulle etukäteen mitä on vastannut. Olen aavistuksen ahdistunut alkaako siellä valittaa jostakin. Todennäköisemmin kuitenkin kehuu asioita terveydenhoitajalle, heidän silmiinsä vaikuttaa varmaan superosallistuvalta kun jaksaa aina olla mukana. Muuten ei sitten koskaan kysy esimerkiksi, kuinka voin tms. Kuinka ääliö sitä voi sitten olla, kun olen ääneen sanonut että on vaikea kävellä niin mies ei ymmärrä että minun on erittäin vaikea kaupassa työntää kärryjä ja varsinkaan kumartua nostamaan tavaraa vaunuista hihnalle. Mies vain hämmästeli että mihin sitä tukea tarvitsisin. En ollenkaan enää luota miehen apuun jatkossakaan nyt kun hän on ulkoistanut itsensä asioista useaksi kuukaudeksi ja jättänyt kaiken minun huolehdittavakseni.
Kun tuli puhetta vauvan vaatteista, mies oli sitä mieltä että ei niitä tarvitse ostaa kun tulee se äitiyspakkauskin. Joitakin vaatteita on siis ennestään, mutta ei todellakaan paljoa. Muutenkin kuulemma pukemisen miettiminen on turhaa (?!). Ei kai se lapsi alasti voi olla, en tajua. Lisäksi kun on ollut särkyä hartioissa ja selässä ja olen pyytänyt miestä hieromaan, niin on vain heittänyt vastaukseksi ettei tässä asennossa yletä. Ei suostu vaihtamaan asentoa. Jne. Näistä sitten tulee niitä säännöllisiä pettymyksiä ja kokemus, ettei miestä voisi vähempää kiinnostaa. Ap
Kysymys: ootko jutellu miehesi kanssa aiheesta? Mies on ehkä säikähtäny tulevaa elämänmuutosta ja reagoi asiaan tällä tavalla. Ehkä hän ei edes itse tajua sitä, tuttavapiirissäni oli vähän samankaltainen tilanne että raskaana oleva vaimo oli viikonloput kotona ja mies menossa mutta tiukalla keskustelulla tämä saatiin hoidettua, vaimo kertoi oman kantansa miehelle ja sanoi että tähän vauvaprojektiin on yhdessä lähdetty eikä ole ok että toinen on joka viikonloppu menossa, sillointällöin toki ok. Toivottavasti hommat järjestyy, mutta muista että tuskin kukaan täysin yksin jää vaikka hoitopaikkaa ei olisi, siksi voi tilanteesta jutella MLL:lle tai sossuun.