Miksi äidit ovat niin väsyneitä vauva-aikana?

Synnytyksestä toipuminen vie aikaa. Öisin ei saa nukuttua kuin pahimmillaan tunnin pätkissä. Herätys tulee aina ulkoapäin eli syvästä unestä herääminen on yhtä tuskaa. Vaikka vauva nukahtaisikin helposti, itse ei saa niin nopeasti unta. Sen lisäksi vauvan hoidon sitovuus oli itselle yllätys, koko ajan piti toisella korvalla kuunnella, mitä vauvalle kuuluu.

Kysymyksiin ei. Vähän väsyttää näin vauva- aikana kun perhe sairastellut toista viikkoa.

XDD 0/5

Vauva-aikana?? Siis täällä Vauva palstalla vai? :D

Oli rankka raskaus ja synnytys. Oksensin koko 9 kk ja pitkittynyt synnytys päättyi sektioon. Olin siis mahdollisimman huonossa kunnossa aloittamassa yli puoli vuotta kestänyttä katkonaisten yöunien jaksoa. Puolen vuoden jälkeen helpotti, mutta tuosta kaikesta toipumiseen meni sen jälkeen vielä yli vuosi. Nyt kun lapsi on hiukan yli kaksivuotias (imetän edelleen) ja nukkuu hyvin, niin voin viimein sanoa selvinneeni vauva-ajasta. Never again!

Imetin ja nukuin samassa sängyssä. Lapsi kärsi koliikista ja yöt kului vauvaa kanniskellessa ja hyssyttäessä. Joskus kävelin päin seinää kun olin niin tokkurassa. Ja kun väsymys pääsi tarpeeksi pitkälle, ei pystynyt nukkumaan rennosti, vaikka lapsi nukkui. Väsymys oli itseään ruokkiva noidankehä, ei jaksanut ulkoilla tarpeeksi, unen laatu huononi entisestään. Kamalaa aikaa, jälkeenpäin olen ihmetellyt, että miten ihmeessä sitä jaksoi.

Olin väsynyt, koska vauva nukkui 15 min pätkissä, ja huusi koko hereilläoloaikansa monta kuukautta. Tutkittiin, ei vikaa. Myöhemmin olin väsynyt, koska lapsi ei halunnut nukkua, ja heräily yön aikana kymmeniä kertoja. Ammattilaisen avulla sitten saatiin lopulta kaikki nukkumaan, kun vauva siirrettiin kokonaan korvikkeelle, yömaito otettiin pois, ja lapsi sai oman huoneen missä sai nukkua rauhassa.

Minä menetin verta aika lailla, ja olin heikkona jo ihan fyysisesti. Miehestä ei ollut apua, hän oli uudessa työpaikassa eikä pitänyt isyyslomaa. Vauva sitoi todella paljon ja valmiustilassa olin 24/7, vauva myös kitisi koko ajan eikä nukkunut kunnolla. Rintaruokin ja yritin torkkua, mutta en koskaan ole osannut nukkua päivisin - enkä voinut, kun ei vauvakaan nukkunut. Se nukkumattomuus on helvettiä, kidutuskeinonakin sitä pidetään eikä ihme. Aloin nähdä omiani ja muisti pätki. Olin myös todella vihainen, vaikka normaalisti leppoisa ja huumorintajuinen tyyppi.

Varmastikin siksi kun vauvat harvemmin nukkuvat 8h yöunia putkeen niinkuin aikuiset.. Samassa sängyssä nukuin ja pulloruokin kyllä.

Vauvat nyt saattuu tarvitsemaan ruokaa öisinkin.

Monella pikkuvauvan äidillä on myös anemia. Sain tällä kertaa lisärautaa suoneen, ja on huippu olo.

Olen imettänyt jokaista lastani kauan. Esikoisella oli koliikki. Olin todella väsynyt. En olisi jaksanut kyllä pestä pulloja, joten onneksi maitoa tuli riittävästi. Esikoisen kanssa vei aikaa myös sopeutua siihen kun, suku tosiaankin jätti minut yksin, tai siis mieheni kanssa kaksin, vauva-arkeen. Tilannetta hankaloitti vielä miehen matkatyö. Seuraavat lapset olivatkin helpompia. Onneksi sain nukkua tarpeeksi!

Joissakin maissa ollaan varmasti yhteisöllisempiä kuin Suomessa monissa suvuissa. Ei ajatella, että äiti yksin huolehtii kaikesta. Suomessa ajatellaan, että apua saa, mutta enää ei ole kodinhoitajia kuin niukasti yksinhuoltajille ja lastensuojelun asiakkaille, ei perheille, joissa käytännössä äiti on yh miehen työn vuoksi! 

Meillä kaksi lasta, toinen oli vauvana koliikkinen, toinen ei. Molemmat nukkuivat vieressäni ja imetin heitä. Toinen vain puklasi koko ajan ja huusi joka ilta vähintään 2 tuntia. Eli lapset ovat erilaisia.

Miksi äidit sitten ovat väsyneitä? Kanniskele itse illalla 5 kg punttia 2-4h ja laita sitten herätyskello soimaan yöllä 2h välein. Jatka seuraavat 4 kuukautta.

Olin väsynyt koska vauvaa piti imettää myös öisin.

Vauva nukkui puolivuotiaaksi samassa huoneessa omassa sängyssään. Kun vauva oli 6kk sai hän oman huoneen ja yösyötöt lopetettiin. Silloin helpotti, kun jos vauva heräsi niin mies pystyi hoitamaan rauhoittelut ja nopeasti vauva alkoi nukkua kokonaisia öitä.

Lisäksi oma nukahtamiseni kestää helposti tunnin tai pari jos herään keskellä yötä, niin ihan unen määrän vähyyskin väsytti, eikä pelkkä heräily.

Spiidillä menee vauvavuodet nopsaan.

Nukuin oikein hyvin esikoisen kanssa, perhepedissä ja opettelin nukkumaan siinä imettäessä.

Univelka alkoi sitten, kun mies halusi valvoa kanssani myöhään ja taapero halusi herätä aamuviideltä - ja mies tietenkin oli sitä mieltä että hänellä työssäkäyvänä ihmisenä on oikeus nukkua seitsemään.

Minäkään en ymmärrä, vauvathan vaan nukkuu, syö ja pissii ja paskoo.

Ja voi että on väsyttävää antaa lapselle maitoa/vaihtaa muutamat vaipat vaatteineen. Huhhuh... mut ei kait nää nykyajan prinsessat jaksa

En ole väsynyt yhtään. Vauva nyt 4kk ja kuukauden iästä lähtien nukkunut täydet unet. Nukahtaa kymmenen jälkeen illalla ja herää seiskan aikaan syömään ja unet jatkuu vielä yhteentoista. Isommat lapset ovat koulussa päivät eli saan olla vauvan kanssa kaksin kotona. Päivällä ottaa toiset unet, nytkin nukkuu. Pulloruokinnassa on. Nukkuu omassa sängyssä minun sängyn vieressä ja aamulla otan viereen jatkamaan unia.

Edellisen kanssa olin aivan poikki. Yöt todella rikkonaisia. Imetin 9kk kaiket yöt. Perhepedissä siis nukuttiin kun oli pakko ja monta vuotta.

Kaksi muuta lasta kotona, 2- ja 5-vuotiaat. Isompi oli päiväkodissa puolta päivää ja joka aamu oli lähdettävä katraan kanssa kävellen päikylle vaikka olisi kuinka väsyttänyt. Muutaman tunnin päästä taas hakemaan. En tajua miten sitä onkaan jaksanut!

Tuurista kiinni se on.

Sitä edellinen nukkui yönsä. Imetin. Nukkui omassa sängyssä ja aamulla jatkoi uniaan vieressä. Esikoinen oli 3-vuotias. Hänen kanssa oli herättävä aamulla ennen kuutta. Silloinkin väsytti jonkin verran.

Esikoinen oli koliikkivauva. Osittain imetin. Pääosin pullo oli käytössä. Olin tosi väsynyt. Vauva ei nukkunut yöllä eikä päivällä. Pari vuotta valvoi yöt.

Raskaus meni yllättävän hyvin. Loppukuukausina tosin en pystynyt nukkumaan erinäisten puutumisoireiden ja lonkkasäryn takia kunnolla, mutta yllättävän hyvin kuitenkin. Itse synnytys olikin sitten aivan kamala, lähes viikon kestänyt tuskien taival, jolloin en nukkunut kuin muutaman tunnin per yö. Siihen vielä verenvuodot ja muut synnytyskomplikaatiot, kaikkeen tyytymätön vauva ja liikkumiskielto muutamaksi viikoksi.

Vauva itki yleensä monta tuntia joka ilta ja paljon myös päivällä. Öisin ei nukkunut kunnolla kuin vasta puolen vuoden jälkeen ja silloinkin se oli harvinaista herkkua. Vieressä ei voinut nukuttaa enää sitten, kun oppi liikkumaan, omassa sängyssä pyöri ja nousi pystyyn miljoona kertaa yössä. Nukahtaminen oli vaikeaa etenkin, jos ei saanut tissiä tunnin välein.

Päivisin yritin väkisin tsempata, mutta usein vain koomasin ja olin kiukkuinen. Harvoin nukuin päivällä, sillä vauva ei suostunut nukkumaan silloinkaan pitkiä pätkiä. Ja yliväsyneenä nukahtaminen on hankalaa.

En halua kokea tätä enää ikinä, enkä todellakaan tiennyt, mitä kunnon väsymys on ennen kuin sain lapsen. Kuulostaa ehkä kliseeltä, mutta se, kun tiedät jo etukäteen, että et saa nukkua ikinä tarpeeksi kuitenkaan, tekee väsymyksestä vieläkin musertavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä, vauvathan vaan nukkuu, syö ja pissii ja paskoo.

Ja voi että on väsyttävää antaa lapselle maitoa/vaihtaa muutamat vaipat vaatteineen. Huhhuh... mut ei kait nää nykyajan prinsessat jaksa

Koitappa saada keskonen. Elää 3h sykleissä 24 / 7. Ruokit vauvan pullosta ja loput mitä ei jaksa syödä nenämahaletkuun, jonka valumista on vahdittava jottei vauva oksenna / tukehdu. Tämän jälkeen vaihdat vauvan vaipat ja laitat takaisin nukkumaan. Nyt voitkin alkaa pumpata maitoa seuraavalle syöntikerralle.. Pumppauksen jälkeen peset pumput / pullot jne laitat ne valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Nyt katsot kelloa ja huomaat että helposti 1,5h / 2h on kulunut siitä kun vauva viimeksi söi. Ok, sinulla on 1h Aikaa ennenkuin rundi alkaa alusta. Syötkö vai yritätkö nukahtaa? :)