Onko joku joskus saanut neuvolasta apua johonkin ongelmaan?
Tuli mieleen tuosta vauva herättelee ketjusta: Onko joku saanut joskus neuvolasta oikeasti myös apua johonkin ongelmaan? En halua vähätellä neuvoloiden tärkeää työtä mm. sairauksien ja kehitysviiveiden havaitsemisessa, mutta tuntuu, että jos itse kaipaisi sieltä apua tai tukea, niitä ei osata tai ei olekaan resursseja antaa.
Synnytyksen jälkeisiin ongelmiin suhtauduttiin asenteella että kyllä ne siitä. Valvottavaan vauvaan samalla tavalla. Joskus olisin tarvinnut akuutin tilanteen vuoksi hoitoapua muutamana päivänä, ja siihen kyllä sain puhelinnumeron, jossa vastattiin, ettei mitään tukea ole saatavilla, kun en tiennyt tilannetta (käteni loukkaaminen) viikko kaupalla etukäteen.
Neuvolatarkastuksen jälkeen saatiin kyllä lisäaika lääkäriin ja treenausohjeita, kun lapsi ei "osannut" tehdä palikoista tornia. (Eli ei sattunut huvittamaan vaan halusi rakennella muuta.)
Onko jollakin muulla ollut parempi tuuri eli pystyvätkö neuvolat tukemaan, jos tuleekin tarvetta, vai onko se vain kauniita tavoitteita, joihin ei olekaan mitään resursseja?
Kommentit (26)
Kokemukseni neuvolantädistä oli, että hän oli suuren luokan idiootti. Onneksi sain myöhemmin fiksun neuvolantädin. Apua se ensimmäinen ei olisi osannut antaa mihinkään. Todella vähä-älyinen ja itseään täynnä.
No mulle on annettu neuvoja, mutta ne oli huonoja. Esim. kasvatusneuvoja, jotka on vanhanaikaisia ja todettu jopa haitalliseksi lapselle tutkimuksissa. En ymmärrä, miten ne oli siellä niin pihalla. Sitten lisäksi puhuttu paljon itsestäänselvyyksiä, jotka jo tiesin ja jotka oli testattu jo moneen kertaan, mutta jotka ei toimi tai auta.
No mulla on nyt raskausaikana ollut muutama ongelma, joihin olen pyytänyt apua neuvolasta, en ole saanut apua, eivät kuulemma osaa sanoa asiaan juuta tai jaata. Menin sitten yksityiselle raskauden seurantaan erikoistuneelle lääkärille, ja sain avun. Lisäksi olen kysynyt neuvoja muutamaan asiaan, en ole saanut mitään neuvoja tai edes mielipiteitä neuvolasta niihin aiheisiin, vaikka siis ovat liittyneet juurikin raskauteen ne jutut. Se neuvolan täti on kyllä kiva, mutta mitään apua en koe häneltä saavani.
Sen olen kokenut että jos on oikeasti iloinen ja ylpeä lapsestaan joka syö ja nukkuu hyvin, kehittyy normaalisti, on ujostelematon ja reipas, niin neuvolakäynnin jälkeen saat pikana ajan psykologille, lähetteen neurologille ja puheterapeuttikin järjestyy kuukaudessa.
Ei huvittanut piirtää mitä käskettiin, leikkasi ympyrän poistamalla ensin ylimääräiset reunat vaikka kiellettiin. Psykologi puhui puhelimessa puolituntia ennen kuin aloitti testinsä ja lapsi sai merkinnän keskittymisvaikeuksista kun tuskastui odottamaan. Neurologi ei löytänyt mitään vikaa niin aika toiselle joka sitten kehitteli diagnoosin. Puheterapeutti kehotti käyttämään apuviittomia abstraktien käsitteiden kanssa. Sitten kuvakortit käyttöön. Eskariin avustaja viimeiseksi puoleksi vuodeksi jonka aikana yht'äkkiä eskariopet lakkasivat ymmärtämästä lapseni puhetta.
En pistänyt vastaan tälle pelleilylle koska kyseessä esikoinen ja luulin etten vain näe samaa mitä he. He jotka tarvitsivat näitä palveluja joutuivat jonottamaan aikoja vuoden päähän kun on niin jonoa. Ei ollut meillä sama jono...
Koulu alkoi ja tehtiin hojks, opettaja ekassa palaverissa tunnusti että oli ollut huolissaan luettuaan diagnoosin ja ohjeet mutta totesi lapseni pärjäävän paremmin kuin hyvin ja olevan kiinnostunut ja nopea oppimaan, sosiaalinen ja kiltti. Kaikin puolin unelmaoppilas.
Nyt jälkeenpäin ihmettelen että mikä tässä lapsessa heidän mielestään oikein mätti, olenko edelleen niin tyhmä etten vain tajua kuinka "huonosti" asiat olivat? Miksi apua pyytäviä edelleen vähätellään ja sivuutetaan? Moniko joutuu tuohon pyöritykseen turhaan?
Riippuu niin terkasta. Itse olen aina puhunut avoimesti tilanteestamme ja saanut lähetteet ihan huipuille ammattilaisille, jotka ovat osanneet auttaa.
Neuvolan henkilökunta ei ehkä niinkään, yksi vanhan liiton terkka jäi heti eläkkeelle kun hänen asiakkaakseen pääsin, mutta ehdin saamaan muutaman mahtavan käytännön neuvon. :D
Olemme kolmen lapsen ja nyt neljännen raskauden kanssa kuormittaneet yhteiskunnan resursseja mm. pääsemällä fysioterapiaan, refluksitautitutkinuksiin, unikouluun ja kotipalveluun. Eli olen kokenut neuvolan sellaiseksi ”välittäjäksi” oikeisiin palveluihin.
Mulla itselläni on siis kokemusta kahdesta eri neuvolasta, muutamasta lääkäristä ja useammasta terkasta. Pääasiassa ovat olleet ok tai jopa hyviä, joten minulla on pääosin hyvät kokemukset neuvolasta. Mutta sitten kun oikeasti tarvitsisi johonkin apua ei enää riitäkään osaaminen tai ole resursseja, en oikein tiedä kummasta on kyse.
t. ap
Raskausaikana olisin tarvinnut apua/tukea/neuvoja, no aina lähdin tyhjin käsin pois. Vauva valvotti, terkka vaan sanoi et on se ihmeellistä miten äidit jaksaa. Olin sanonut etten jaksa kun en saa nukkua kuin 1-2 tuntia vrk ja olin ihan zombin näkönen. Ihmettelen vieläkin miten selvisin hengissä. Kovasti ollut ongelmia vauvan hoidossa kun meni selkä, mitään apua ei saatavilla. Papereissa lukee vain että ongelmia arjessa toimimisessa äidin selkäkivun takia. Täysin turha paikka koko neuvola.
No mitä neuvoja valvottavaan vauvaan voi neuvolasta oikein antaa? Jos olisivat sanoneet, että yritä nukkua silloin kun vauvakin nukkuu ja jaa vastuuta kotitöistä miehen kanssa, puhuttaisiin av:lla siitä, miten idiootteja neuvoja annetaan. Vauvat ovat erilaisia, toiset valvovat paljon ja pitkään ja toiset eivät. Joskus on toki jotain sairautta tai esim. allergiaa taustalla ja niitä voi olla järkevää tutkia, mutta hyvin usein ei. Ei siinä silloin muu auta kuin hoitaa vauva ja laskea kriteereitä elämän kaikilla muilla osa-alueilla. Onneksi neuvolassa ei enää mitään itketysunikouluja neuvota tai syötetä kolmikuisen vatsaa pinkeäksi vellillä, jotta ei heräisi yöllä syömään maitoa.
Sain hyvät ohjeet vauvan hierontaan ja jumppaamiseen vatsavaivojen vähentämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
No mitä neuvoja valvottavaan vauvaan voi neuvolasta oikein antaa? Jos olisivat sanoneet, että yritä nukkua silloin kun vauvakin nukkuu ja jaa vastuuta kotitöistä miehen kanssa, puhuttaisiin av:lla siitä, miten idiootteja neuvoja annetaan. Vauvat ovat erilaisia, toiset valvovat paljon ja pitkään ja toiset eivät. Joskus on toki jotain sairautta tai esim. allergiaa taustalla ja niitä voi olla järkevää tutkia, mutta hyvin usein ei. Ei siinä silloin muu auta kuin hoitaa vauva ja laskea kriteereitä elämän kaikilla muilla osa-alueilla. Onneksi neuvolassa ei enää mitään itketysunikouluja neuvota tai syötetä kolmikuisen vatsaa pinkeäksi vellillä, jotta ei heräisi yöllä syömään maitoa.
No jos edes niitä allergioden mahdollisuutta harkittaisiin eikä vaan voivoteltaisi?
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen tuosta vauva herättelee ketjusta: Onko joku saanut joskus neuvolasta oikeasti myös apua johonkin ongelmaan? En halua vähätellä neuvoloiden tärkeää työtä mm. sairauksien ja kehitysviiveiden havaitsemisessa, mutta tuntuu, että jos itse kaipaisi sieltä apua tai tukea, niitä ei osata tai ei olekaan resursseja antaa.
Synnytyksen jälkeisiin ongelmiin suhtauduttiin asenteella että kyllä ne siitä. Valvottavaan vauvaan samalla tavalla. Joskus olisin tarvinnut akuutin tilanteen vuoksi hoitoapua muutamana päivänä, ja siihen kyllä sain puhelinnumeron, jossa vastattiin, ettei mitään tukea ole saatavilla, kun en tiennyt tilannetta (käteni loukkaaminen) viikko kaupalla etukäteen.
Neuvolatarkastuksen jälkeen saatiin kyllä lisäaika lääkäriin ja treenausohjeita, kun lapsi ei "osannut" tehdä palikoista tornia. (Eli ei sattunut huvittamaan vaan halusi rakennella muuta.)
Onko jollakin muulla ollut parempi tuuri eli pystyvätkö neuvolat tukemaan, jos tuleekin tarvetta, vai onko se vain kauniita tavoitteita, joihin ei olekaan mitään resursseja?
Mitä haet neuvolasta?
Esimerkiksi vauvan nukkumiseen on vaikea antaa mitään täsmäapuja, ellei terkka sitten itse tule nukuttamaan vauvaasi.
Meillä vauva valvotti ja terveydenhoitaja ehdotti uutta aikaa, johon myös isä tulee mukaan, jota voidaan keskustella perheen työnjaosta vauvanhoidossa. Kuulemma isän apu olisi se ensimmäinen keino. Eli neuvolan täti kuvitteli, että he voivat määrätä, kuka meillä vauvan kanssa valvoo, koska eivät viitsi hankkia kotiapua. Miehellä oli työnsä, ei kukaan halua väsynyttä miestä töihin ja viikonloppuisin yritettiin elää normaalia elämää, käydä kavereilla jne. Miksi neuvolassa aina oletetaan, että perhe pärjää yksin?
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva valvotti ja terveydenhoitaja ehdotti uutta aikaa, johon myös isä tulee mukaan, jota voidaan keskustella perheen työnjaosta vauvanhoidossa. Kuulemma isän apu olisi se ensimmäinen keino. Eli neuvolan täti kuvitteli, että he voivat määrätä, kuka meillä vauvan kanssa valvoo, koska eivät viitsi hankkia kotiapua. Miehellä oli työnsä, ei kukaan halua väsynyttä miestä töihin ja viikonloppuisin yritettiin elää normaalia elämää, käydä kavereilla jne. Miksi neuvolassa aina oletetaan, että perhe pärjää yksin?
Ei neuvola luule että voivat määrätä. Mutta perheiden pitää itse miettiä voimavaroja kun lapsia hankkii. Nimittäin koti apuna lapsen hoitoa saa yleensä sen tunnin. Siinä ajassa et ehdi tarpeeksi unta saada vaikka joku lasta tunnin katsookin. Minusta teidän suhtautuminen asiaan on perseestä. Oletatte että neuvolan pitää järjestää teidän elämä ja tarjota joku katsomaan lapsen perään samalla kun miehen pitäisi saada tehdä töitä normaalisti ja vielä viikonloppuna nähdä kavereita jne. Ettekö te tajunneet että kun lapsi syntyy niin vauvavuotena sen isän pitää ihan samalla tavalla osallistua ja molemmat vanhemmat on silloin väsyneitä. Jos miehen on nyt ihan pakko saada arkena nukkua että pääsee virkeänä töihin niin silloin sinä pidät lapsesta yöt huolta ja isä kun tulee kotiin ottaa lapsen haltuun että sinä saat nukkua ja viikonloppuna sitten voitte vaihtaa niin että sinä saat yöllä nukkua ja isä sitten päivällä. Kavereita ehtii tavata sitten kun siihen on jossain välissä hieman aikaa. Ja niiltä kavereiltakin voi pyytää apua. Tai sitten maksatte sen avun itse. Ihme kermaperseitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva valvotti ja terveydenhoitaja ehdotti uutta aikaa, johon myös isä tulee mukaan, jota voidaan keskustella perheen työnjaosta vauvanhoidossa. Kuulemma isän apu olisi se ensimmäinen keino. Eli neuvolan täti kuvitteli, että he voivat määrätä, kuka meillä vauvan kanssa valvoo, koska eivät viitsi hankkia kotiapua. Miehellä oli työnsä, ei kukaan halua väsynyttä miestä töihin ja viikonloppuisin yritettiin elää normaalia elämää, käydä kavereilla jne. Miksi neuvolassa aina oletetaan, että perhe pärjää yksin?
Pärjäisitte varmasti hyvin yksin, jos mies kasvattaisi munat ja alkaisi isäksi. Vauvavuotena kuuluu karsia niitä kavereiden kanssa menoja ja se normaali elämä vauvan kanssa on sitä, että se arki rytmitetään vauvan rytmien mukaan ja vanhempien kesken jaetaan hoitovuorot. Vauvavuotena myös pitää kestää väsymystä, vaikka töissä kävisikin. Jos tuntuu liian raskaalta, niin silloin jaetaan ne hoitovapaat. En ymmärrä tuollaista ajattelutapaa, että neuvolan tehtävä on järjestää teidän arki palkitulla avulla niin että te pääsette menemään ja tulemaan samalla tavalla, kun ennen vauvan syntymää. Jos haluaa jatkaa vanhaa elämäntapaa, niin jättää ne lapset hankkimatta.
Kyllä mä olen vuosien aikana saanut niin paljon hyviä neuvoja ja käytännön vinkkejä ja viisastunut monessa asiassa paljon juteltuani neuvolan henkilökunnan kanssa.
Ollut vuosia aina sama äitiysneuvola ihminen ja sama lasten- neuvola ihminen. Nyt jäämässä molemmat eläkkeelle.. Harmi.
Meillä Ylöjärvellä on mahtava neuvola minusta.
Meillä neuvolalääkäri kuittasi esikoisen itkuisuuden ja oudon kakan sillä, että toiset vauvat vaan itkevät enemmän ja vauvan kakka voi olla mitä vain. Nyt kun kaksivuotias osaa jo puhua ja kertoa mihin sattuu, jos sattuu, niin menemmekin allergialääkärille tutkimuksiin. Pahimmassa tapauksessa esikoinen on syntymästään asti kärsinyt vatsakivuista, jotka olisivat olleet vältettävissä.
No toisen vauvan kakassa olikin kovia kiviä. Lääkäri kuittasi ne "joo, sellaisia on joskus jollain ollut". No kiitos tästä? Nyt vauvan kasvu onkin pari kuukautta ollut pysähtynyt ja saimme labralähetteen... Jos kyseessä on jokin imeytymishäiriö, niin vauvamme on niistä kärsinyt syntymästään asti (8kk).
No tämä nyt on vielä jossittelua, ehkä kaikki onkin lapsilla kuitenkin hyvin. Mutta hirveän hitaasti lääkäreille pääsee ja huonosti tietoa liikkuu lääkäreiltä kotiin päin täällä Tampereella. Itse neuvolan th on tosi symppis ja mukava, neuvolalääkäriin en ensinkään ole tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä neuvolalääkäri kuittasi esikoisen itkuisuuden ja oudon kakan sillä, että toiset vauvat vaan itkevät enemmän ja vauvan kakka voi olla mitä vain. Nyt kun kaksivuotias osaa jo puhua ja kertoa mihin sattuu, jos sattuu, niin menemmekin allergialääkärille tutkimuksiin. Pahimmassa tapauksessa esikoinen on syntymästään asti kärsinyt vatsakivuista, jotka olisivat olleet vältettävissä.
No toisen vauvan kakassa olikin kovia kiviä. Lääkäri kuittasi ne "joo, sellaisia on joskus jollain ollut". No kiitos tästä? Nyt vauvan kasvu onkin pari kuukautta ollut pysähtynyt ja saimme labralähetteen... Jos kyseessä on jokin imeytymishäiriö, niin vauvamme on niistä kärsinyt syntymästään asti (8kk).
No tämä nyt on vielä jossittelua, ehkä kaikki onkin lapsilla kuitenkin hyvin. Mutta hirveän hitaasti lääkäreille pääsee ja huonosti tietoa liikkuu lääkäreiltä kotiin päin täällä Tampereella. Itse neuvolan th on tosi symppis ja mukava, neuvolalääkäriin en ensinkään ole tyytyväinen.
Teille nyt vaan kävi huono nakki että se kakka merkkasi jotain muuta kun normaalia vauvan kakkaa. Kun totta se lääkäri on puhunut että vauvan kakka voi olla ihan minkälaista tahansa ja on silti normaalia. Samoin mahanpurut on ihan normaaleja vauvoille eikä tarkoita välttämättä mitään muuta kun sitä että se suolisto on vielä kypsymätön ja opettelee prosessoimaan ruokaa. Jos jokainen vauva jonka kakka huolettaa vanhempaa laitettaisiin tarkempiin tutkimuksiin 99% niistä olisi ihan turhia. Siksi sitä kakkaa ei pidetä täytenä totuutena vaan vain osviittaa antavana ja sen rinnalla juuri mitataan ja punnitaan sitä lasta.
Teille jotka kysyitte mitä neuvola voi muka tehdä, tässä THL:n mukaiset lastenneuvolan tehtävät:
https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys…
"Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa.
Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset."
En tiedä miten tuetaan hyvinvointia, vanhempia, vanhempien parisuhdetta sekä järjestetään erityistä tukea, mutta neuvoloiden ilmeisesti pitäisi tietää, koska ne ovat virallisesti lastenneuvoloiden ydintehtäviä. En pidä kummallisena, jos joku "kermapersevanhempi" saattaa vaikka olettaa neuvoloiden tekevänkin juuri näitä. (Ja kuten muutamat tässä ketjussa kertovatkin, monin paikoin se näitä myös onnistuu tekemään.)
t. ap
Soitin neuvolaan puhelinajalla (1 tunti päivässä) ja yritin varata aikaa influenssarokotukseen.
Seuraava neuvolakäynti marraskuun lopussa.
Voit varata ajan netistä sanoivat. Kerroin etsineeni tietoa, mutta kunnan sivut ovat sekavat ja siksi soitan, voisinko varata ajan puhelimitse?
Ömmm...no me ollaan nyt ohjeistettu varaamaan netistä. Sain lisätietoa sivusta, aikoja pitäisi olla lähipäivinä. Vauva itkee sylissä, kirjoitan ylös... puhelu loppui ja ajanvaraus löytyi. Kappas! Yksi aika jäljellä marraskuun ihan lopussa.
Soitin uutuudestaan ja nyt kerrotaan että siellä on sähköisellä puolella ongelmia ajanvarauksessa ja atk(!?)-henkilö lisää sinne parhaillaan aikoja.
Voitte yrittää varata sieltä netistä sitten muutaman päivän kuluttua. Kiitos.hei.
Että sellasta tukea ja avunantoa lapsiperheille.
Up, tulipa hiljaista vastausten kanssa.