HS Poikien koulumenestys ei parane tasoa laskemalla

Pitää olla kiinnostusta. Koulu ei kiinnosta poikia. Koulu ei tavoita poikia. Eikä mikään ihme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei kukaan voi sanoa ääneen, että poikia ei kiinnosta koulu, koska sillä a) ei saa naista ja b) ei saa enää hyviä töitäkään. Miksi nähdä vaivaa turhan takia? Miksi asiaa halutaan vatvoa näin paljon, jos ei voida olla rehellisiä?

Hyvin koulutetut miehet ovat parisuhteessa ja perheellisiä. Kouluttamattomat ovat sinkkuja.

Ehkä vanhempien ihmisten kohdalla. Mun tuntemista korkeakoulutetuista alle 40v miehistä vain pieni osa on parisuhteessa 

No mutusi ei toimi tutkimusten mukaan. Akateemiset miehet ovat perheellisiä lähes kaikki viimeistään nelikymppisinä. Saman ikäisistä kouluttamattomista yli 20% on tahtomattaan yksin. Akateemisten miesten perheellistyminen harvoin kuitenkaan tapahtuu parikymppisenä. Oma mieheni (tri) tuli isäksi 44 -vuotiaana, kaverinsa (tri) sai nyt vauvan 47 -vuotiaana,.

Ehkä teinejä ei motivoi 30v päästä saavutettavat kivat jutut. Ottaako tutkimuksesi huomioon muut seikat esim. päihteiden käytön ja sairaudet? Jos verrataan 27-vuotiasta IT-nörttiä (DI tai FM) 27-vuotiaaseen vain peruskoulun käyneeseen sossutatuun, kuinka paljon vahvemmilla IT-nörtti on naisen saannin suhteen?

27 -vuotias on yleensä jo valmistunut ja työelämässä. Saman ikäinen peruskouluun jättänyt jamppa ei ole vielä saanut aikaan mitään, ei ensimmäistäkään työpaikkaa tai tilipussia. Mitä luulet, ottaako nainen ennemmin itsensä elättävän miehen kuin jonkun lompakkoloisen? Yleisesti ottaen pidän naisten saantia aika lapsellisena motivaattorina noin ylipäätään kouluttautumiselle. Akateemisilla miehillä ja naisilla on monesti jokin muu motivaattori. Halu auttaa ihmisiä esim. lääkärinä tai sossuna, tehdä rahaa tai aito kiinnostus tieteeseen.

Tuskin kukaan tekee väikkäriä naisten takia, mutta nyt olikin kyse teinipojista ja siitä mikä heitä motivoi. Teinit eivät tunnetusti ajattele kovin pitkälle ja tekevät usein asioita muiden mieliksi. Tytöt ovat keskimäärin herkempiä opiskelemaan vanhempiensa/opettajiensa mieliksi kuin pojat, mikä osaltaan selittää eroa. Teinipoika haluaisi tyttöystävän tai vähintäänkin sutinaa ja havainnoi, että koulussa parhaiten pärjäävät pojat eivät ole niitä, jotka tyttöjä kiinnostavat. Eipä siis kauheasti tee mieli opiskella vaan mieluummin hengata kavereiden kanssa

Tämä on sellainen asia mikä kuuluu vanhemmille, eli kasvatus. Jos antaa pojalle sellaisen käsityksen, että on täysin ok lyödä lekkeriksi lukunsa pillunpuutteessa, niin eipä kerro vanhemman omasta koulutuksesta ja asenteesta kovinkaan korkeasti. Mutta tämähän näkyy muutenkin. Koulutettujen ihmisten lapset pärjäävät koulussa ja kouluttautuvat itsekin korkealle. Kouluttamattomat kulkevat sossun listoilla jo useammassa sukupolvessa.

Yritä vaan kasvattaa, mutta sanonpa omasta kokemuksesta, että eipä ole niin helppoa. Olen itse korkeakoulutettu, mutta taistelen viikoittain murkkuikäisen kanssa saadakseni hänet tekemään edes läksynsä. Viimeksi koulun kokeesta tuli 6,5. Ei ollut edes avannut kirjaa tai vihkoa. Ei kuulemma kiinnosta. Ja kun niitä hänen kavereitaankaan ei kiinnosta, laiskuus tuntuu olevan uusi "normaali".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei matematiikan osaaminen estä kielten osaamista. Sekä minä että veljeni pärjätiin molemmissa. Paljon on kiinni omasta asenteesta,

läksyt on tehtävä molemmissa.

t. DI nainen

Juuri näin. Matematiikka ja kielet ovat loogisia aineita, missä kummassakin on säännöt ja rakenne.

Terveisin toinen DI-nainen

Vaikka kuinka nämä dippainssimatemaatikot yrittävät kääntää kielistäkin jotain aineita, joissa pärjää vain ajattelemalla loogisesti ja matemaattisesti, totuus on se, että he itse eivät hallitse yhtäkään kieltä oikeasti hyvin. Pelkkien lauserakenteiden pänttääminen ja sääntöjen ulkoaopettelu ei tee kielitaitoiseksi, vaikka sillä kympin kokeesta saikin.

On lukuisia ihmisiä, jotka ovat kielissä loistavia mutta matikassa heikkoja, sekä toisinpäin.

Ja on olemassa ihmisiä, jotka ovat oikeasti hyviä tai jopa loistavia sekä kielissä että matematiikassa. Suurin osa lahjakkaista ihmisistä eivät ole lahjakkaita vain yhdellä alueella.

Isoin yksittäinen selittävä tekijä voi olla roolimallit. Opettajat on naisia. Ne vaikuttavat vielä nuoriin aikuisiinkin. Esimerkiksi kun naisille yleinen viesti on, ettei heistä ole mihinkään jollakin alalla, nainen miettii, kannattaako käyttää koko ikäänsä kamppaillen vai valita toisin.

Monelta pojalta menee järkyttävä määrä ajastaan harrastuksiin.

Ajatelkaapa esimerkiksi jääkiekkoa harrastavia poikia. Treenejä on murkuilla melkein joka päivä ja pahimpina päivinä kaksi. Ne voivat kestää parikin tuntia lenkkeineen ja punttisaleineen.

Matkaa kotonta treneihin voi olla 0,5-1h. Varusteiden pukemiseen varataan aikaa 0,5h ja treenin jälkeen käydään suihkussa ja vilvoitellaan 0,5h.

Pojat on oikeasti väsyneitä. Jossain kohtaa pitäisi huilata ja opiskella..

Lätkäjätkät menee yleensä ammattikouluun.

Pää joutuu useisiin kolahduksiin.

Tunnen yhden pojan, jonka äiti pakotti lopettamaan urheilun (ei ollut lätkä), jotta olisi aikaa opiskella.

Niiden aikataulut olivat harrastuksen takia aivan järkyttävät.

Meidän 9-vuotias poika ei tekisi yhtään läksyä jos en pakottaisi. Ehkä siitä syystä saa matematiikan kokeista täysiä tai melkein täydet pisteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei kukaan voi sanoa ääneen, että poikia ei kiinnosta koulu, koska sillä a) ei saa naista ja b) ei saa enää hyviä töitäkään. Miksi nähdä vaivaa turhan takia? Miksi asiaa halutaan vatvoa näin paljon, jos ei voida olla rehellisiä?

Ei joku 10 vuotias poika mieti, jotain tekojansa naisten kautta tyyliin, "teen läksyt ja luen kokeisiin, jotta sitten 18 vuotiaana saan tyttöystävän". Vaikka se pitäisi paikkansa. Ja jos sama poika 10 vuotiaana hän miettii ettei lue kokeisiin, koska ei kuitenkaan saa aikuisena töitä, niin sekin on ihan jonkun muun aivopesun tulosta. Lapsille, heistä kaikki on mahdollista heille. Formulakuskista supercellin johtajaksi. Miss Suomesta presidentiksi.

Pojilla on vaan nykyisin niin paljon enemmän kivempaa tekemistä kuin lukea kokeisiin ja lukea kirjoja. Tietokoneet vievät monen pojan kaiken vapaa ajan. Eikä monet niin ei-älykkäät pysty olemaan silloin hyviä sekä koulussa, että peleissä. Toiset taas kykenevät olemaan ja se hämää.

On muistettava, että lapsistakin puolella on älykkyys alle 100 pisteen. Toisin sanoen puolet luokasta.

Ei 10-vuotias, mutta 14-15-vuotias voi miettiäkin, eivät teinit ole tyhmiä tai sokeita. Tietokoneita on ollut vaikka kuinka pitkään, mutta muutos on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana. Samaan aikaan pitkän matikan suosio laahaa ja DI-opintoihin ei meinaa löytyä halukkaita. Kaikki merkit ovat selvillä, mutta niitä ei haluta katsoa. 15 vuotta sitten teekkari revittiin koulun penkiltä töihin, nykyään aktiivinen hakija voi jäädä ilman kesätöitä jokaikinen vuosi. Kyllä teinipojat tietävät ja näkevät tämän eivätkä siksi jaksa yrittää, kun ahkera opiskelu ei tuo mieleistä tulevaisuutta

En tiedä oletko itse mies, mutta nuorten miesten elämä pyörii todella paljon naisen saamisen ympärillä

Pojat aina sanoo: "Ei tullut yhtään läksyjä!"

:D :D :D

kyllähän tyttöjenkin tasoa on pitänyt laskea esim liikunnan osalta joten miksi ei myös pojat saisi jotain helpostusta. pojathan pakotetaan myös armeijaan toisin kuin tytöt joten ihan turha vaatia samoja asioita kaikilta kun sen mukaan yhteiskunta ei kuitenkaan toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei matematiikan osaaminen estä kielten osaamista. Sekä minä että veljeni pärjätiin molemmissa. Paljon on kiinni omasta asenteesta,

läksyt on tehtävä molemmissa.

t. DI nainen

Juuri näin. Matematiikka ja kielet ovat loogisia aineita, missä kummassakin on säännöt ja rakenne.

Terveisin toinen DI-nainen

Vaikka kuinka nämä dippainssimatemaatikot yrittävät kääntää kielistäkin jotain aineita, joissa pärjää vain ajattelemalla loogisesti ja matemaattisesti, totuus on se, että he itse eivät hallitse yhtäkään kieltä oikeasti hyvin. Pelkkien lauserakenteiden pänttääminen ja sääntöjen ulkoaopettelu ei tee kielitaitoiseksi, vaikka sillä kympin kokeesta saikin.

On lukuisia ihmisiä, jotka ovat kielissä loistavia mutta matikassa heikkoja, sekä toisinpäin.

Ja on olemassa ihmisiä, jotka ovat oikeasti hyviä tai jopa loistavia sekä kielissä että matematiikassa. Suurin osa lahjakkaista ihmisistä eivät ole lahjakkaita vain yhdellä alueella.

Matemaattisesti lahjakkaat harvemmin osaavat kieliä hyvin ja luontevasti. Fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei matematiikan osaaminen estä kielten osaamista. Sekä minä että veljeni pärjätiin molemmissa. Paljon on kiinni omasta asenteesta,

läksyt on tehtävä molemmissa.

t. DI nainen

Juuri näin. Matematiikka ja kielet ovat loogisia aineita, missä kummassakin on säännöt ja rakenne.

Terveisin toinen DI-nainen

Vaikka kuinka nämä dippainssimatemaatikot yrittävät kääntää kielistäkin jotain aineita, joissa pärjää vain ajattelemalla loogisesti ja matemaattisesti, totuus on se, että he itse eivät hallitse yhtäkään kieltä oikeasti hyvin. Pelkkien lauserakenteiden pänttääminen ja sääntöjen ulkoaopettelu ei tee kielitaitoiseksi, vaikka sillä kympin kokeesta saikin.

On lukuisia ihmisiä, jotka ovat kielissä loistavia mutta matikassa heikkoja, sekä toisinpäin.

Monet dippainssimatemaatikot työskentelevät kanssinvälisissä vientiyriyksissä ja tarvitsevat kieliä ihan jatkuvasti. Itse käytän englantia, ruotsia ja saksaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös kuullut, että todistusarvosana ei määräydy koearvosanojen mukaisesti. Arvosteluun otetaan huomioon kotiläksyjen teko, tuntiaktiivisuus jne.

Luulisi noita olevan vaikea mitata arvosanoilla.

Miten niin vaikea mitata arvosanoilla?

Tekeekö oppilas kaikki läksyt huolellisesti joka kerta, tekee myös lisätehtävät, viittaa tunnilla joka kysymykseen, osallistuu aktiivisesti (ei yritä piileskellä luokan perällä), osoittaa tietonsa ja taitonsa ryhmätöissä jne.? = 10

Unohteleeko oppilas kirjansa vähän väliä, läksyt on aina tekemättä, ei viittaa ikinä, ryhmätöissä pelleilee ja häiriköi, tunneilla temppuilee luokan perällä ja leikkii kännykällä = 5

Ja eri variaatiot sitten tästä väliltä!

Pelkkä yhteen tunnin kokeeseen pänttääminen ei todellakaan anna tarpeeksi kattavaa kuvaa siitä, onko oppilas oikeasti sisäistänyt asiat, vai opetellut vain jonkun litanian ulkoa päiväksi.

Vierailija kirjoitti:

Monelta pojalta menee järkyttävä määrä ajastaan harrastuksiin.

Ajatelkaapa esimerkiksi jääkiekkoa harrastavia poikia. Treenejä on murkuilla melkein joka päivä ja pahimpina päivinä kaksi. Ne voivat kestää parikin tuntia lenkkeineen ja punttisaleineen.

Matkaa kotonta treneihin voi olla 0,5-1h. Varusteiden pukemiseen varataan aikaa 0,5h ja treenin jälkeen käydään suihkussa ja vilvoitellaan 0,5h.

Pojat on oikeasti väsyneitä. Jossain kohtaa pitäisi huilata ja opiskella..

Ihan yhtä monella tytöllä menee järkyttävän paljon aikaa harrastuksiin. Taitoluistelu, voimistelu, uinti, tanssi vievät todella paljon aikaa. Meillä tyttö lopetti taitoluistelun siinä vaiheessa, kun treenit oli 4 kertaa viikossa. Yksi treeniaika oli aamulla klo 7 ja myöhäisimmillään harjoitukset päättyi klo 21, sen jälkeen suihku, kotiin, iltapala ja nukkumassa vasta klo 22.30. Naapurin tyttö harrastaa tanssia erikoisryhmässä (tavoitteellinen). Tanssitunnit 5 kertaa viikossa, lisäksi paljon esiintymisiä yms.

Koulujen taso onkin jo aivan liian vaatimaton, poika istuu siellä vain pyörittelemässä peukaloia ja toivoo kohta pääsevänsä kotiin tekemään jotain mielenkiintoista. Koulussa vietetty aika on puhdasta ajanhukkaa.

Voisi mielummin vaikka nopeuttaa tahtia ja leikata 3/4 tunneista pois. Sitten joutuisi keskittymän ja panostaa ja vastaavasti jaksaisikin kun ei mennä kaikkein hitaampien älykääpiöiden nopeudella ettei jaksa mitenkään seurata mitä höpötetään.

Saattaisivat jopa joutua oppimaan miten tehdään läksyjä. Nyt se on taito jota vaaditaan vasta yliopistossa, ja jota ei mitenkään opeteta erikseen siellä.

Virossa pojat pärjäävät erinomaisesti, vaikka opettajissa on paljon naisia kuten täälläkin. Siellä on se ero, että laiskotteleva ja koulussa huonosti käyttäytyvä oppilas on vanhemmilleen vielä suuri häpeä. Lasten ja erityisesti teinien käytökseen puututaan.

Jos haluatte kouluihin hyviä miesopettajia on palkkoja nostettava ja työoloja parannettava. Huono mies ope on huonoon naisopeen verrattuna monin verroin huonompi. Naiset hoitavat opetuksen ulkopuoliset hommat, huonot miesopet eivät.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden pojan, jonka äiti pakotti lopettamaan urheilun (ei ollut lätkä), jotta olisi aikaa opiskella.

Niiden aikataulut olivat harrastuksen takia aivan järkyttävät.

Niin meilläkin on aikataulut ihan järkyttävät. Minulla on pitkä työmatka. Kun tulen töistä klo 16.45, lähden 3-4 iltana viikossa viemään poikaa korikseen (alkaa klo 17.30 ja klo 18.30). Treenit kestää 1,5 tuntia. Niiden aikana käyn kotona tekemässä ruuan, vien tytön parina iltana viikossa tanssiin, haen molemmat lapset tai pelkästään pojan. Poika syö koriksen takia yleensä runsaan välipalan klo 15-16 ja sen lämpimän ruuan vasta klo 19.30 tai 20. Meillä menee koko perhe nukkumaan klo 21. Yleensä joka viikonloppu on korispeli tai turnaus. Vanhemmat kuljettaa ja aika pitkälti pyörittää vapaaehtoistyöllä esim. buffaa, toimii kirjurina tai ajanottajana, jojona tai osallistuu varainhankintaan. Kesätauko sentään on 3 kk. Ei tulisi mieleenkään sanoa, että lopeta se urheilu ja keskity pelkkään kouluun. Liikunta on terveellistä.