Mulla ja miehellä kummallakin netto noin 3500 e/kk ja silti elämä yhtä päivästä toiseen taistelua

Vierailija kirjoitti:

Mulla on netto kaksi tonnia. Lyhennykset tonni ja syön joka pv ulkona ja matkustan silloin tällöin ja autokin on hyvä ja säästöön jää tonni kuussa.

Milläköhän matematiikalla tämä onnistuu? vai jätätkö kertomatta jotain ? jos tulosi on kaksi tonnia ja lainaan ja säästöön menee se kaksi tonnia, niin kuka ne sun ulkonasyömiset ym kustantaa?. kun et ainakaan sinä tuloistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on netto kaksi tonnia. Lyhennykset tonni ja syön joka pv ulkona ja matkustan silloin tällöin ja autokin on hyvä ja säästöön jää tonni kuussa.

Milläköhän matematiikalla tämä onnistuu? vai jätätkö kertomatta jotain ? jos tulosi on kaksi tonnia ja lainaan ja säästöön menee se kaksi tonnia, niin kuka ne sun ulkonasyömiset ym kustantaa?. kun et ainakaan sinä tuloistasi.

Oli parodiaa muutamista tämän ketjun luokattomista vastauksista. Toki ap:n avaus itsessään oli yhtä luokaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaisin jotain paikkaa, josta saisi talousneuvoja ja oikeasti apua oman talouden hallintaan. Sellaista tarjotaan vasta, kun on luottotiedot menneet ja miljoona ulosotossa. Enkä tarkoita nyt mitään "lopeta tupakointi ja lehtitilaukset ja jätä aamulatte ostamatta" -neuvoja.

Mutta juuri noilla keinoilla rahaa jää. Köyhän ja rikkaan ero ei ole tuloissa vaan elämän hallinnassa. On elettävä varojen mukaan.

Tarkoitin, että kaipaisin jotain neuvojaa, jonka kanssa voisi jutella ja katsoa ihan kädestä pitäen, mikä omassa taloudenpidossa mättää. Millaiseen asuntoon on varaa, kannattaako pitää autoa, mitkä kulut on sellaisia, joista voisi karsia. Luulisi, että ongelmia kannattaisi ennaltaehkäistä! Minusta taloussuunnittelu on vaikeaa ja ikävää.

Minä olen tehnyt tuon ihan yksin vanhempien kasvatustyön pohjalta. Olisiko sinulla joku ystävä tai tuttava, joka voisi auttaa, jos et osaa itse hahmottaa. Myös joku talousorientoitunut life coach saattaisi olla avuksi.

Uskomatonta. Meillä on miehen kanssa nettotulot 6800e/kk (3200+3400) ja sijoitetaan niistä joka kuukausi 2000e. Lainaa on suunnilleen saman verran kuin teillä ja asutaan Helsingissä. Kannattaa ehkä miettiä kulutustottumuksia ja karsia rankalla kädellä, koska eihän tuossa ole mitään järkeä.

Lopettakaa se ulkona syöminen. Siinä säästyy jo mojovasti. Laittakaa koko kuun menot paperille ja lajitelkaa ne pakollisiin ja ylimääräisiin menoihin. Sitten ylimääräisistä karsitte pois asioita.

Täällä pätee monet sinkut ja dinkut, joilla tosiaan maksaa oma pikkukämppä, oma syöminen, oma vaatteet ja omat menot. Sitten kun on ensin useamman muksun maksimipäiväkotimaksut, vedenpitävät kengät ja haalarit joka vuodenaikaan, lasten vakuutusmaksut ym. maksettavana saati sitten varhaisteinit ja teinit, joilla harrastusmaksut voi olla tenavaa kohti 250-400e/kk + kamat, vaatteet ja kengät, pyörät, mopomenot jne. ja ruokaa menee kahden aikuisen verran/yksi teinipoika...asunnossa pitää olla riittävästi tilaa, monella paikkakunnalla kaksi autoa taloudessa on aivan välttämättömyys, että töissäkäynti onnistuu... sitten jos vielä haluaisi vaikka lomailla vaikka etelässä parin vuoden välein (niinkuin kaikki köyhemmätkin tekevät) ja lomaan saa varata muutaman tontun eikä joku satasen pikalähtö riitä mihinkään... että silleen. Toki aina ratkaisu on pienemmät menot kuin tulot mutta haastavaa se välillä on.

Veikkaan, että ap:lla menee jättimäärä rahaa nimenomaan ravintoloihin.

Meillä yhteinen netto 3500 euroa, josta maksetaan kahden liki 20 vuotta vanhan auton ylläpito- ja polttoainekulut sekä tonnin asuntolaina + muut laskut. Yksi lapsi päivähoidossa, täysi maksu tietenkin näin hyvätuloisilla.

Säästöön menee joka kuukausi 500 euroa, ja siitä summasta vuosittain puolet kuluu viikon ulkomaanmatkaan. Kerran vuodessa saatamme tehdä jonkin viikonlopun mittaisen kotimaanmatkan vaikka kylpylään, jos rahaa sattuu olemaan, mutta emme me muuten tuhlaile. Vain lapsi harrastaa maksullista harrastusta.

Ulkona käymme syömässä pari kertaa vuodessa erityisenä merkkipäivänä. Töissä syömme omia eväitä.

Jos rahatilanne suo, käymme erilaisissa maksullisissa lastentapahtumissa silloin tällöin, mutta jos sattuu olemaan tilillä hintsusti tuohta, jätämme väliin.

Mielestäni meillä on hyvä rahatilanne. Toki toivoisin lisää rahaa, jotta saisimme uudemmat autot. Se tarkoittaisi 5 vuoden taukoa ulkomaanmatkoissa...

Suuret tulot ei näköjään tarkoita että osaisi sitä rahaa käyttää fiksusti. Meillä melkein puolet pienemmät nettotulot mutta silti jää r rahaa joka kuukausi ja tehdään jopa kaksi etelänmatkaa kuussa.

Teette viikonloppuna suunnitelman seuraavan viikon ruuista. Käytte kaupassa, teette eväät töihin ja ei mitään ravintolakäyntejä. Sillä rahalla saa esim laadukasta lihaa tai kalaa jota voi tehdä kotona.

Alan olla sitä mieltä, että talouden hallinta pakolliseksi kouluaineeksi jo alakoulusta. teillä on kuitenkin palkkatulot suuremmat kuin yli 60 % suomalaisista palkansaajista tilastojen mukaan. jos ette oikeasti pärjää noilla tuloilla, niin peiliin kannattaa katsoa, sieltä löytyy syypää.

Asun yksin. Saan noin 1800€ kuussa käteen ja pakolliset menot noin tonnin luokkaa, jos siihen lasketaan vuokra ja laskut ja autokulut (autolaina, bensa, vakuutuksey). Haluan myös syödä monipuolisesti ja joskus haluaa tehdä vapaa-ajallakin jotain, ettei elämä ole pelkkää työssäkäymistä. Aika taistelua on välillä kuukaudet. Kun asuin exäni kanssa yhdessä oli kaikki kulut puoliksi, joten silloin jäikin enemmän rahaa ja pystyi laittamaan säästöön.

"yhtä päivästä toiseen taistelua"

:D 

Käydään ulkona syömässä tosi usein. Lapsille ostetaan varmasti kaikki mitä haluavat. Vaatteet ja harrastukset vimpan päälle. Reissataan joka vuosi ulkomaille koko porukalla.

On se taistelua se! :D 

t: Itselläkin tulot samaa luokkaa, mutta ymmärrän, miten hyväosainen olen kun elämä ei todellakaan ole päivittäistä taistelua, vaan raha-asioissa lähinnä valintoja, mihin rahansa laittaa

Vierailija kirjoitti:

Eikä tämä ole oikeasti vitsi. On meillä tosin asuntolaina (ei mikään suuren suuri, vaan luokkaa 250 000), lisäksi 1 kunnollinen auto, joka ei sekään ole ollut erityisen kallis vaan luokkaa 15ke+toinen vanhempi auto. Lapsia kaksi, joihin toki kuluu rahaa melko paljon. Ei lemmikkejä. Matkalla käydään kerran joko vuoden tai parin välein eikä mihinkään luksuskohteisiin. Syömme ulkona ehkä pari kertaa viikossa, muutoin miehen kanssa työpaikoilla ja lapset päiväkodeissa.

Palkkapäivänä fiilis on ihan ok ja jopa toiveikas, mutta sitten noin viikkoa ennen seuraavaa palkkapäivää ollaan käytännössä +/-/0 -tilanteessa. Ei puhettakaan, että jäisi mitään säästöön tai että saisimme kehitettyä varallisuuttamme muuten kuin asunnon maksamisen muodossa. Ja lainanlyhennykset rapiat 850e/kk. Onhan se paljon, mutta jotenkin tätä kulutuksen tasoa on tosi vaikea laskea. Asumme keskisuuressa kaupungissa ihan hyvällä alueella.

En nyt lue muita, mutta et itse ilmeisesti huomaa, että olette vain virittäneet kulutuksen niin suureksi kuin palkka vain sallii. Tiedän koska teen ihan samaa.

Vertaillaan, olen yksinhuoltaja, netto 2700.

Minulla on myös omakotitalo hyvällä alueella, kolme makuuhuonetta. Riittäisi hyvin kahden lapsen perheelle, rakennettu 2003. Mutta sen hinta on vain 220 000, koska se ei ole läheisessä isossa maakuntakeskuksessa, vaan puolen tunnin ajomatkan päässä kehyskunnassa.

Minulla on oikein hyvä, VW-tila-auto. Mutta se maksoi vain 8000 käytettynä.

Käymme ulkomailla kerran vuodessa, mutta vain pitkä viikonloppu halpalentoyhtiöillä tai äkkilähtönä. Vaatii enemmän suunnittelua, mutta hyvin voi lapsen kanssa matkustaa. Hotelli ei ole koskaan kallis, mutta aina siisti ja turvallinen.

Ulkona syömme vain kerran kuussa, koska se on kallista.

Huomaatko? Samat asiat voi saavuttaa halvemmallakin, mutta koska teillä periaatteessa on varaa niihin, teistä tuntuu että kuuluu asiaan ostaa kalliimpi, eikä kuuluisi joutua säästelemään.

Tietenkin talo pitää olla sen verran hyvä, ettei joudu remontteihin jos ei sitä osaa, eikä ole riskinsietoa jos ne tulee yllättäen. Sama autossa. Mutta se raja kohtaa alempana kun mitä te olette ostaneet.

Ennen eroa, kun oli vielä varaa, minusta tuntui että kuuluu ostaa merkkivaatteita ja laukkuja, laadukkaita työvaatteita, uusi juhlavaate juhliin, kalliita meikkejä ja voiteita, kalliita koruja, kauneushoitoja.

Puolethan jäivät laatikkoon lojumaan, koska kukaan ei itse asiassa ehdi käyttää niitä kaikkia, plus käyttää aina samoja lemppareita.

En siis ole viiteen vuoteen ostanut mitään itselleni, enkä edes huomaa eroa. Kun olen ostanut yhden laadukkaan laukun tai takin, se ei ole mennyt miksikään.

Tämä nyt vain omakohtaisesta kokemuksesta. Kyse ei ole että teidän rahat ei riittäisi säästöön jos haluaisitte, mutta kulutusasennetta pitäisi muuttaa. Tärkein olisikin se säästö, eikä ostaa kalleinta mihin on varaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän vittua mä nyt taas luin. Mulla netto 1700 e/kk eikä elämäni ole millään tasolla mitään taistelua. Matkustan 2-4 x vuodessa ja mm tänä vuonna olen ostanut yli 30 takkia. Ihan hyvin riittää rahat.

Miksi olet ostanut yli 30 takkia?

Paljonko ap:n talouden nettotulot kuukaudessa oikein on? Ja miten lainanlyhennys? vai koko lainanhoitokulu/kk on noin vähän?

Hmmh.. Vertailun vuoksi: tuloni nettona 2000. Lainoihin 1300. Loput muihin pakollisiin ja ruokaan. Mies maksaa loput (sähkö+ruokaostokset). Hän saa nettona 1600 ja maksaa omia lainojaan noin 500 e kuussa. Ihan hyvin matkustellaan pari kertaa vuodessa. Laitan aina kaiken ylimääräisen säästöön (ylityöt, lomarahat jne). Omistan auton, talon ja moottoripyörän. Ei lapsia. 

Taistelua? Voi elämän kevät, sinä tuskin tiedät taistelusta yhtään mitään...

Vierailija kirjoitti:

Täällä pätee monet sinkut ja dinkut, joilla tosiaan maksaa oma pikkukämppä, oma syöminen, oma vaatteet ja omat menot. Sitten kun on ensin useamman muksun maksimipäiväkotimaksut, vedenpitävät kengät ja haalarit joka vuodenaikaan, lasten vakuutusmaksut ym. maksettavana saati sitten varhaisteinit ja teinit, joilla harrastusmaksut voi olla tenavaa kohti 250-400e/kk + kamat, vaatteet ja kengät, pyörät, mopomenot jne. ja ruokaa menee kahden aikuisen verran/yksi teinipoika...asunnossa pitää olla riittävästi tilaa, monella paikkakunnalla kaksi autoa taloudessa on aivan välttämättömyys, että töissäkäynti onnistuu... sitten jos vielä haluaisi vaikka lomailla vaikka etelässä parin vuoden välein (niinkuin kaikki köyhemmätkin tekevät) ja lomaan saa varata muutaman tontun eikä joku satasen pikalähtö riitä mihinkään... että silleen. Toki aina ratkaisu on pienemmät menot kuin tulot mutta haastavaa se välillä on.

Oletko yhtään katsonut, mitä pikkuasunnot maksavat? Ja jos sinun mielestäsi on ok sulloa sinkku kolmeenkymmeneen neliöön, samalla logiikalla riittää nelihenkiselle perheelle 75 m2.

T. Tilaa arvostava ja siitä maksava sinkku

Nettotulot n. 1850 € ja sillä tulen hulppeasti toimeen, mutta niinhän se on, että pula-ajan lapset imivät jo äidinmaidossa taloudellisen ajattelun, etten sanoisi peräti nuukuuden. Mutta se ei ole ollut pahaksi lainkaan. Tuloistani maksan vakituisen asunnon yhtiövastikkeen ym. kulut, vapaa-ajan asunnon vuokran ym. kulut, auton kulut ja tietenkin elämiseen kuuluvat kulut. Ja lähes joka kuukausi jää sievä summa säästöönkin. Niinä kuukausina, kun maksuun tulevat vakuutukset (kahdesti vuodessa), joudun käyttämään säästöön kertynyttä pääomaa jonkin verran. Kun muutin nuorena omilleni ja raha oli tosi tiukassa, pidin kirjaa menoistani ja näin, mihin raha kuluu. Ne opit ovat kotoa saatujen oppien lisäksi kantaneet pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Alan olla sitä mieltä, että talouden hallinta pakolliseksi kouluaineeksi jo alakoulusta. teillä on kuitenkin palkkatulot suuremmat kuin yli 60 % suomalaisista palkansaajista tilastojen mukaan. jos ette oikeasti pärjää noilla tuloilla, niin peiliin kannattaa katsoa, sieltä löytyy syypää.

Noilla tuloilla kyllä päässee helposti ylimpään desiiliin, eli ainakin 90 %lla kotitalouksista on pienemmät tulot kuin aloittajalla. Johan tuossa molempien bruttopalkka on luokkaa 6000e/kk.