Laitoin Fazerille viestiä palmuöljystä, sain vastauksen

Moni suklaa maistuu nykyään sellaiselle muovimaiselle ja mitättömälle. Ennen suklaa oli yleensä jotenkin kirpeää ja twistiä, maistui suussa pitkän aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä teillä on sitä palmuöljyä vastaan? Eipä ole maaöljyä, vaan ekotavaraa.

Et sitten idiootti tiedä palmuöljyn valmistusprosessista yhtään mitään..

Joo, se on "todella ekologista", hah hah sä olet tyhmä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä teillä on sitä palmuöljyä vastaan? Eipä ole maaöljyä, vaan ekotavaraa.

Et sitten idiootti tiedä palmuöljyn valmistusprosessista yhtään mitään..

Joo, se on "todella ekologista", hah hah sä olet tyhmä..

Sinäkö tiedät? Oikein valmistettuna palmuöljy, varsinkin punainen palmuöljy on yksi parhaista öljyistä. Se on myös luonnon kannalta hyvä ratkaisu. https://www.youtube.com/watch?v=KW8mV_mEBCY

Itsekin laitoin palautetta, mutta kun kunnon vastausta ei saa, jätän ostamatta. Esimerkiksi Wiener nougat :

Entinen resepti:

mantelit 41%, sokeri, kaakaovoi, kaakaomassa, aromi (vanilliini). Sisältää mantelia. Saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää ja pistaasimantelia.

Nykyinen resepti (uuden paketin takakannessa):

sokeri, MANTELIT (38%), kasvirasva (palmu, shea), kaakaomassa, aromi. SAATTAA SISÄLTÄÄ PIENIÄ MÄÄRIÄ HASSELPÄHKINÄÄ.

Kuka tuota enää syö? Mauton ja epämääräinen.

Pantteri-karkit on myös kuraa nykyään, ei todellakaan ole entisensä. Onko muut huomanneet?

Asian ydin taitaa olla siinä, että kiinalaiset ovat vaurastuneet ja sen myötä kuluttavat suklaata huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kaakaopapuja viljellään rajallisesti, ja ilmastonhäiriöt verottavat satoa. Kaakaovoita on kallista ja sitä ei riitä kaikille.

Ei jumalauta tota Fazerin palautetta! Ettäkö "Makeisten täytteet" vaan sisältävät palmuöljyä, mutta suklaat eivät... mitäköhän se Wiener Nougat sitten on?! Tuoteselosteessa lukee "kasviöljy (palmu, shea)". Söin viime viikolla ja ihmettelin miten nää maistuu nykyään paskalta. Nyt tän keskustelun nähtyä kävin tarkistamassa sisällön. Aaaargh.

Suomessa tehdään hyvä tuote ja sitten resepti muutetaan ja tuotteesta tulee huono.

Kyllä on ahneus huipussa. Parempi nostaa hintaa ja pitää tuote samana.

Nyt valittu halpa öljy jotta kate nousee.

Kaikissa fazerin tuotteissa sama ongelma. Kuin vanhentunutta suklaata söisi.

Tykkään nykyisin belgialaisesta suklaasata.

Irtokarkeissa käytetään glukoosisiirappia ja maku on ihan perseestä. Kate ratkaisee. Glukoosisiirappia on jätettä jota käytetään kun halpaa.

Jää kitalakeen outoa mömmöä (Pätkis) ja sininen on kuin eltaantunutta suklaata söis.

Sininen suli ennen suussa mutta nyt tosiaan jää paskan maku suuhun.

Yks kaupan kanssakin sanoi, että outoa että tuote niin huonontunut. Ja joku vanhuskin sanoi, että pahaa on.

Vierailija kirjoitti:

Asian ydin taitaa olla siinä, että kiinalaiset ovat vaurastuneet ja sen myötä kuluttavat suklaata huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kaakaopapuja viljellään rajallisesti, ja ilmastonhäiriöt verottavat satoa. Kaakaovoita on kallista ja sitä ei riitä kaikille.

Toivottavasti et ole vastuullisessa työssä. Outoa vetää kiinalaiset fazerin laadun huonontumiseen. Mites toblerone? Onko reseptiä muutettu huonommaksi? Kiinalaisten syy...

Vierailija kirjoitti:

Pantteri-karkit on myös kuraa nykyään, ei todellakaan ole entisensä. Onko muut huomanneet?

Glukoosisiirappia käytetty. Ässämix ihan shittiä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin laitoin palautetta, mutta kun kunnon vastausta ei saa, jätän ostamatta. Esimerkiksi Wiener nougat :

Entinen resepti:

mantelit 41%, sokeri, kaakaovoi, kaakaomassa, aromi (vanilliini). Sisältää mantelia. Saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää ja pistaasimantelia.

Nykyinen resepti (uuden paketin takakannessa):

sokeri, MANTELIT (38%), kasvirasva (palmu, shea), kaakaomassa, aromi. SAATTAA SISÄLTÄÄ PIENIÄ MÄÄRIÄ HASSELPÄHKINÄÄ.

Kuka tuota enää syö? Mauton ja epämääräinen.

Tää suututtaa aivan suunnattomasti! Mitään vastaavaa ei saa kaupasta, mutta eihän tätä syö erkkikään. Olen jo usean vuoden ajan hakenut satsin käsin tehtyjä suklaita Jumbon Caffista. Hinta on kova, mutta syön suklaata maun takia, joten en näe järkeä ostaa pahaa halvalla. Olisihan se helpompaa ostaa joulusuklaat marketista, ja olisin valmis maksamaan niistäkin nykyistä enemmän. En jaksa uskoa, että nykyinen linja on pidemmän päälle Fazerille kannattavaa. Itse ostin aiemmin lasten opettajien muistamiseen tarkoitetut ja joululahjasuklaat marketista. Nyt vien lahjaksi muuta, sillä en halua ostaa pahaa ja epäterveellistä lahjaksi, kun en syötä sitä perheellenikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asian ydin taitaa olla siinä, että kiinalaiset ovat vaurastuneet ja sen myötä kuluttavat suklaata huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kaakaopapuja viljellään rajallisesti, ja ilmastonhäiriöt verottavat satoa. Kaakaovoita on kallista ja sitä ei riitä kaikille.

Toivottavasti et ole vastuullisessa työssä. Outoa vetää kiinalaiset fazerin laadun huonontumiseen. Mites toblerone? Onko reseptiä muutettu huonommaksi? Kiinalaisten syy...

Ja mitenhän minun työni nyt millään tavalla liittyy tähän asiaan? Kaakaopapuja on rajallisesti ja kun maailmanlaajuinen kulutus lisääntyy, niin niitä kaakaopapuja ei riitä kaikille. Se on fakta, johon minun työni ei mitenkään liity. Kyse on eniten lähinnä siitä, ketkä saavat käyttöönsä kaakaoraaka-ainetta eniten ja millä hinnalla. Fazerin makeistoiminnallahan menee ihan hyvin, joten suuri yleisö on tyytyväinen. Itse syön hinnan vuoksi lähinnä Lidlin suklaata, jos suklaata syön.

Ihan mielenkiinnosta ihmettelen, miksi joku ympäristötyyppi niin kovasti hinkuu kaakaovoin perään.

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/tutkimus-kaakaopavuista-on…

Vierailija kirjoitti:

Eipä tulis mieleenkään ostaa moista bulkkitavaraa, menee samaan roskakoppaan kuin Finlaysonit, Arabiat ja muu paska. Ehkä jonkun einesmussuttajan suussa maistuu tuollainenkin kura ihan hyvältä? Ostan käsintehtyä, oikeaa suklaata. Kallista on, mutta eihän herkkuja olekaan tarkoitus syödä mahan täydeltä, jälkiruuaksi 1-2 konvehtia riittää. 

Olen varmaan einesmussuttja kun syö n työpaikkaruokalassa. Ostan joskus kalliita suklaita, itselle tai lahjaksi. Mutta arkikäyttöön menee halvempia, saatan syödä 400 g suklaata lähes yhteen menoon.

Fazerille on käynyt kuten Lumenelle, laatu huononee koko ajan. Tämän joulun konvehtirasiat (valikoima, täytteet) ihan pöhjanoteeraus. Kannattaisiko panostaa ennemmin laatuun kuin perustöhnään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palmuöljyn viljelyala on 0,17 miljoonaa neliökilometriä. Mikäli sen käyttö lopetettaisiin ja korvattaisiin muilla kasviöljyillä, nykyisen metsäviljellyn alan tilalle pitäisi löytää 1,2 miljoonaa neliökilometriä peltoa. Sitä ei löydy muualta kuin kaatamalla metsiä. Maailmassa tarvittaisiin lisää metsiä noin 6,2 miljoonaa neliökilometriä. Mikäli palmuöljyä ei olisi ja se olisi korvattu peltoviljelyllä, tarvittaisiin metsää lisää 7,4 miljoonaa neliökilometriä. Palmuviljelmien hapen tuotanto ja hiilidioksidin imeminen on suunnilleen sademetsien tasolla, yli kahdeksan kertainen määrä verrattuna peltoviljelyyn. Palmuviljelmät edustavat 0,7 % maailman maatalousmaasta, tosin ne ovat metsää. Mikäli ne kaikki olisi perustettu sademetsiin, olisi se 1,9 % maailman sademetsistä. Onneksi suurin osa on perustettu muualle kuin koskemattomiin sademetsiin ja nykyään vastuullinen viljely lisääntyy hyvää vauhtia. Maailman metsäkadosta on 2,3 % palmuviljelyn syytä ja tätäkään ei ole muutettu pelloiksi, vaan se on ympäristön kannalta metsää. Esimerkiksi karjatalouden, jalopuiden ja soijaviljelyn tähden sademetsiä on kaadettu monin kerroin enemmän.  

Onks palmuöljyn viljelyala pakko korvata peltoviljelyllä? Onks pakko säilyttää elintaso, jossa suklaata voi syödä joka päivä? Onks pakko saada aina vaan enemmän? Voisko jättää muillekin lajeille tilaa?

Millä se sitten korvattaisiin? Maailman elintarvikerasvoista 32 % tulee palmuöljystä. Mikäli sen käyttö lopetettaisiin, jollain se pitäisi korvata. Väestön kasvaessa tulee viljelyn eri ratkaisuihin kiinnittää enemmän huomiota. Tulisi löytää lisää ratkaisuja, jotka perustuvat monivuotiseen metsäviljelyyn. Tästä palmuöljyn viljely on hyvä esimerkki. Maapallon viljelymaat köyhtyvät lujaa vauhtia ja lannoitteet, varsinkin fosfori, ovat loppumassa maailmasta. Monivuotinen viljely ei rasita maaperää, eikä vaadi niin paljon lannoitteita. Siinä varsinainen massa pysyy paikoillaan ja vuosittain kannetaan pois vain hedelmät. Peltoviljelyssä kaikki kasvatettu pitää korvata lannoitteilla.

Ensin tulisi jätteeksi joutuvan ruuan määrää vähentää. Sinne kaatopaikalle nimittäin menee aivan tolkuton määrä myös sitä rasvaa. Kaatopaikkaa varten kun ei oikeasti tarvitsisi valmistaa yhtään öljyä. Jos liikaväestö on ongelma, niin ehkä se pitäisi ratkaista ensin ja sitten vasta miettiä mistä saadaan palmuöljyä kaikille? Koska ei kasvavan väestön ongelma ole pelkästään yksi rasva, vaan puhdas vesi, hiekka, saasteet, kuivuus ja muovi.

Jokainen suklaa kun kääritään paperiin, muoveihin, alumiiniin tms. Joten ei se ole pelkästään joku öljyongelma, kun mietitään tuota, "halvalla, mahdollisimman paljon, mahdollisimman monelle"asennetta ja mihin se johtaa lopulta.

Huono ruoka pitäisi kieltää. Kukaan ei tarvitse vitivalkoiseksi prosessoitua leipää. Eikä glukoosisiirappi karkkeja. Eikä montaa muutakaan lähinnä roskan tasolla olevaa suuhunpantavaa. Noihin tuotteisiin ei kuuluisi kuluttaa edes neliömetriä kasvatusmaata tai desiäkään puhdasta vettä. Vasta sen jälkeen voi oikeasti ihan aidosti puhua kuinka tarvitsemme uutta pinta-alaa ruokatuotannolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palmuöljyn viljelyala on 0,17 miljoonaa neliökilometriä. Mikäli sen käyttö lopetettaisiin ja korvattaisiin muilla kasviöljyillä, nykyisen metsäviljellyn alan tilalle pitäisi löytää 1,2 miljoonaa neliökilometriä peltoa. Sitä ei löydy muualta kuin kaatamalla metsiä. Maailmassa tarvittaisiin lisää metsiä noin 6,2 miljoonaa neliökilometriä. Mikäli palmuöljyä ei olisi ja se olisi korvattu peltoviljelyllä, tarvittaisiin metsää lisää 7,4 miljoonaa neliökilometriä. Palmuviljelmien hapen tuotanto ja hiilidioksidin imeminen on suunnilleen sademetsien tasolla, yli kahdeksan kertainen määrä verrattuna peltoviljelyyn. Palmuviljelmät edustavat 0,7 % maailman maatalousmaasta, tosin ne ovat metsää. Mikäli ne kaikki olisi perustettu sademetsiin, olisi se 1,9 % maailman sademetsistä. Onneksi suurin osa on perustettu muualle kuin koskemattomiin sademetsiin ja nykyään vastuullinen viljely lisääntyy hyvää vauhtia. Maailman metsäkadosta on 2,3 % palmuviljelyn syytä ja tätäkään ei ole muutettu pelloiksi, vaan se on ympäristön kannalta metsää. Esimerkiksi karjatalouden, jalopuiden ja soijaviljelyn tähden sademetsiä on kaadettu monin kerroin enemmän.  

Onks palmuöljyn viljelyala pakko korvata peltoviljelyllä? Onks pakko säilyttää elintaso, jossa suklaata voi syödä joka päivä? Onks pakko saada aina vaan enemmän? Voisko jättää muillekin lajeille tilaa?

Millä se sitten korvattaisiin? Maailman elintarvikerasvoista 32 % tulee palmuöljystä. Mikäli sen käyttö lopetettaisiin, jollain se pitäisi korvata. Väestön kasvaessa tulee viljelyn eri ratkaisuihin kiinnittää enemmän huomiota. Tulisi löytää lisää ratkaisuja, jotka perustuvat monivuotiseen metsäviljelyyn. Tästä palmuöljyn viljely on hyvä esimerkki. Maapallon viljelymaat köyhtyvät lujaa vauhtia ja lannoitteet, varsinkin fosfori, ovat loppumassa maailmasta. Monivuotinen viljely ei rasita maaperää, eikä vaadi niin paljon lannoitteita. Siinä varsinainen massa pysyy paikoillaan ja vuosittain kannetaan pois vain hedelmät. Peltoviljelyssä kaikki kasvatettu pitää korvata lannoitteilla.

Ensin tulisi jätteeksi joutuvan ruuan määrää vähentää. Sinne kaatopaikalle nimittäin menee aivan tolkuton määrä myös sitä rasvaa. Kaatopaikkaa varten kun ei oikeasti tarvitsisi valmistaa yhtään öljyä. Jos liikaväestö on ongelma, niin ehkä se pitäisi ratkaista ensin ja sitten vasta miettiä mistä saadaan palmuöljyä kaikille? Koska ei kasvavan väestön ongelma ole pelkästään yksi rasva, vaan puhdas vesi, hiekka, saasteet, kuivuus ja muovi.

Jokainen suklaa kun kääritään paperiin, muoveihin, alumiiniin tms. Joten ei se ole pelkästään joku öljyongelma, kun mietitään tuota, "halvalla, mahdollisimman paljon, mahdollisimman monelle"asennetta ja mihin se johtaa lopulta.

Huono ruoka pitäisi kieltää. Kukaan ei tarvitse vitivalkoiseksi prosessoitua leipää. Eikä glukoosisiirappi karkkeja. Eikä montaa muutakaan lähinnä roskan tasolla olevaa suuhunpantavaa. Noihin tuotteisiin ei kuuluisi kuluttaa edes neliömetriä kasvatusmaata tai desiäkään puhdasta vettä. Vasta sen jälkeen voi oikeasti ihan aidosti puhua kuinka tarvitsemme uutta pinta-alaa ruokatuotannolle.

Olen samaa mieltä, että huonoista elintarvikkeista pitäisi luopua ja ruoan hukkaan heittämisestä pitäisi luopua. Palmuöljy ei kuitenkaan millään mittareilla mitattuna kuulu näihin huonoihin ruokiin. https://www.marksdailyapple.com/top-6-anti-inflammatory-foods/

Ostin Suomi100:n kunniaksi Fazerin sinistä. Ei olisi pitänyt! Maistuu erittäin pahalta, en enää edes tunnistaisi samaksi suklaaksi, ellen olisi käärettä nähnyt. Ennen suli suussa ihanasti, mutta nyt ei. Maku ihan kummallinen. En enää todellakaan osta Fazerilta mitään, kun jokainen suklaa on pilattu. Ei ole Fazerin sininen ainut, jonka maku pilattu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä Fazerin suklaan maun on sitten pilannut, jos palmuöljyä ei käytetä suklaan raaka-aineena? Ei todella ole sininen suklaa entisensä.

Makuaisti muuttuu iän myötä. Voi siis toki olla, että reseptillekin on jotain tehty mutta makuaistisi on muuttunut varmasti joten ehkä se näillä tiedoilla on se todennäköisin syy?

Miks pitää aina olettaa että "iän" myötä? Mä olen eri kirjoittaja ja olen vasta 28v. Mun mielestä fazerin suklaat oli vielä ehkä n. 10 vuotta sitten hyvän makuisia eli kun olin lukio-ikäinen. Söin ennen fazerin suklaata paljon ja säännöllisesti. Viime vuosina en juuri lainkaan, koska niitä ei tee enää mieli. Varsinkin geisha on sellainen jota maistaessa aina ihmettelee, että miksi tämä ei maistu samalta.

Muutenkin tuntuu että tää koskee myös monia muita merkkejä.