Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haluaisiko joku antaa elämänsä Jeesukselle tänään?

11.04.2006 |

Minä halusin 90-luvun alussa, enkä ole katunut. Se oli ehdottomasti hyvä päätös.



Jeesuksen voi pyytää sydämeen missä vaan (ei tarvitse olla kirkossa). Jos sinulla on sydämellä tuskaa ja syyllisyyttä, niin jo tänä iltana voit olla vapaa. Tunnustat vain syntisi ja hylkäät " minä itse" -tyylisen elämäntyylin. Otat Jeesuksen Herraksesi ja alat elämään reilusti uskovaisen elämää.



Mikä estää? Ihmisetkö? Jumala on suurempi kuin ihmiset.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
11.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen kans antanut elämäni Jeesukselle ja olen ollut nyt kolmisen vuotta uskossa. Yhtään päivää en vaihtaisi pois! Ennen uskoontuloani vietin elämää, johon kuuluivat päihteet, väkivalta jne. Näin jälkeenpäin ajatellen, tajusin koko ajan etsiväni jotain sydämessäni olevaan tyhjiöön. Kokeilin erilaisia päihteitä, työtekoa, itsepuolustuslajeja, itämaisia uskontoja.. kaikkea mahdollista. Sitten löysin Jeesuksen ja tuo tyhjiö sydämessäni täyttyi heti. Tiesin, että tätä minä olin koko ajan hakenut. Nyt Jeesus on elämäni Herra ja se on kaikki mitä minä ikinä tarvitsen!!!



Mäkin olin kokeillut jo lähes kaikki mahdollisuudet ja olin lähes tuhon partaalla, kunnes ajattelin, että mä kokeilen Jeesusta. Mitä voin hävitä. EN MITÄÄN HÄVINNYT, PÄINVASTOIN :)



KIITOS JEESUS, ETTÄ SINÄ TEIT KAIKEN PUOLESTAMME!

Vierailija
2/10 |
11.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä kerran joku kysyi asiaa ja ei tainnut kukaan aikuisena uskoon tullut vastata. Toivottavasti tämä ihminen lukee nämä teidän kirjiotuksenne nyt, kun kerran teitäkin löytyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
12.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

AllisenAsi:


Otat Jeesuksen Herraksesi ja alat elämään reilusti uskovaisen elämää.

Mitä tarkoitat tarkalleen tuolla " uskovaisen elämällä" ? Mietin vain, että mahtaakohan se nyt niin kauheasti poiketa esim omasta elämästäni.

Ja sitten tuosta uskoon tulemisesta : luulisin, ettei sitä noin vain voi päättää, että nytpä tulenkin uskoon. Ei siinä minusta paljonkaan järjellä ole tekemistä, vaan tunteista, ja niitähän ei voi kovinkaan määrätä.

Vierailija
4/10 |
12.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että kuka on vasta aikuisena löytänyt itselleen jonkin uskonnon!

Muutama minulle vastasikin mutta en tullut juuri hullua hurskaammaksi.



Saanko kysyä aloittajalta ja ensimmäiseltä vastaajalta, että oletteko helluntailaisia?

Kuulostaa näet jotenkin tutulle, anoppi tilasi meille jonkun helluntalaisten lehden ja olen sitä selaillut mutta aika kaukanahan nuo jutut on minun ajatusmaailmastani.



Miksi haluaisin antaa elämäni n. 2000 vuotta sitten eläneelle raadolle, ja miksi te pidätte Jeesusta Jumalana?

Enkä halua loukata näillä kysymyksilläni, kiinnostaa vaan kun olen tällaisen kuvan vähän saanut että Jeesus on se kaiken keskipiste eikä Jumalaa näytä koko uskonnossa olevan olemassakaan, jos ei sitten se Jeesus ole se Jumala?

Ymmärsiköhän kukaan mitä kysyin ;D

Vierailija
5/10 |
12.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

försti:


Mitä tarkoitat tarkalleen tuolla " uskovaisen elämällä" ? Ja sitten tuosta uskoon tulemisesta : luulisin, ettei sitä noin vain voi päättää, että nytpä tulenkin uskoon.

Itse pidin lapsesta saakka luonnollisena, että rukoilee iltarukouksen ja käy joskus kirkossa. Ja elää sellaista omasta mielestä kunnollista elämää. Vaikka näin elin (en käyttänyt edes alkoholia), en ollut uudestisyntynyt. Minulla ei ollut sisäistä rauhaa.

Tragikoomisinta tilanteessa oli, etten edes tiennyt, mikä seurakunnan tehtävä ylipäätään on. Kuuluin luterilaiseen seurakuntaan, mutta en ymmärtänyt miksi.

Vasta kun luin Billy Grahamin teoksen " Elämästä on kysymys!" , sain ymmärrystä (ja paljon). Minulle kerrottiin siinä evankeliumin sanoma niin, että ymmärsin sen. Sen jälkeen minä vain päätin antaa elämäni Jeesukselle. Ja kun Jeesukselle sanoo kyllä, Jeesus alkaa kuljettaa ihmistä Hengen voimassa.

Minusta tuli viimeinkin uudestisyntynyt eli kristitty. Ja kun menin upotuskasteelle, sinetöin tuon päätöksen (upotuskasteella on uskoa suojeleva vaikutus).

Uskovaisen elämä on mm. rukousta, Raamatun lukemista, evankeliointia, antamista, palvelemista, seurakunnassa käyntiä. Uskoontullessa saa voiman kaikkeen tähän. Ja tämän maailman kotkotukset alkavat maistua tylsiltä ja mitättömiltä.

Kristityksi tullaan herätyksen kautta. Tämä on Uuden Testamentin selkeä linja.

Vierailija
6/10 |
12.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

lupicaia:

Saanko kysyä aloittajalta ja ensimmäiseltä vastaajalta, että oletteko helluntailaisia?

Kuulostaa näet jotenkin tutulle, anoppi tilasi meille jonkun helluntalaisten lehden ja olen sitä selaillut mutta aika kaukanahan nuo jutut on minun ajatusmaailmastani.

MITÄS EROA AJATTELET OLEVAN HELLUNTAILAISUUDELLA JA ESIM. LUTERILAISUUDELLA? AINOA ASIAOPILLISESTI NIMITTÄIN ON SE, ETTÄ HELLUNTAILAISET EIVÄT KASTA LAPSIAAN. MARSSIJÄRJESTYS RAAMATUN MUKAAN ON 1.USKO JA 2.KASTE. JA TÄTÄ TOTEUTETAAN HELLUNTAISEURAKUNNISSA JEESUKSEN ESIMERKIN MUKAISESTI.

Miksi haluaisin antaa elämäni n. 2000 vuotta sitten eläneelle raadolle, ja miksi te pidätte Jeesusta Jumalana?

RAADOLLE? JEESUS ELÄÄ TÄNÄÄNKIN!!! HÄN KUOLI, HAUDATTIIN JA NOUSI KOLMANTENA PÄIVÄNÄ YLÖS KUOLLEISTA. HÄN KANTOI MEIDÄN SYNTIMME JA SAIRAUTEMME, JA SEKÄ JOKA SUULLANSA TUNNUSTAA JA SYDÄMESSÄÄN USKOO TÄMÄN, SE PELASTUU JA SAA IANKAIKKISEN ELÄMÄN!!!

SUURIN ERO KRISTITTYJEN JA MUIDEN USKONTOJEN VÄLILLÄ ONKIN SE, ETTÄ ME KRISTITYT PALVOMME ELÄVÄÄ JUMALAA, JOKA ON JO TEHNYT KAIKEN MEIDÄN PUOLESTA. MUISSA USKONNOISSA TAAS PALVOTAAN KUOLLUTTA JUMALAA/JUMALIA, JA ASIOITA TEHDÄÄN HÄNELLE.

Enkä halua loukata näillä kysymyksilläni, kiinnostaa vaan kun olen tällaisen kuvan vähän saanut että Jeesus on se kaiken keskipiste eikä Jumalaa näytä koko uskonnossa olevan olemassakaan, jos ei sitten se Jeesus ole se Jumala?

ISÄ, POIKA JA PYHÄ HENKI. PYHÄ KOLMINAISUUS, OLET VARMASTI KUULLUT JOSTAIN:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
12.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

försti:


AllisenAsi:


Otat Jeesuksen Herraksesi ja alat elämään reilusti uskovaisen elämää.

Mitä tarkoitat tarkalleen tuolla " uskovaisen elämällä" ? i]

Kysyit kyllä AllisenAsilta, mutta jotenkin vaan mun täytyy laittaa tähän yksi Raamatunpaikka:)

" Mutta kaikille jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä."

Joh 1:12

Kenenkään ei siis omassa voimassaan tarvitse ryhtyä mihinkään:)

Vierailija
8/10 |
12.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

lupicaia:


Saanko kysyä aloittajalta ja ensimmäiseltä vastaajalta, että oletteko helluntailaisia?

Kyllä. Olen helluntailainen.

Kuulostaa näet jotenkin tutulle, anoppi tilasi meille jonkun helluntalaisten lehden ja olen sitä selaillut mutta aika kaukanahan nuo jutut on minun ajatusmaailmastani.

Kaukana oli minunkin ajatusmaailmastani ennen. Silloin elämä tuntui aika tylsältä. Samaa rutiinia vaan vuodesta toiseen ilman merkityksellisyyttä. Nytkin on rutiinia, mutta nyt on myös merkityksellisyyttä.

Miksi haluaisin antaa elämäni n. 2000 vuotta sitten eläneelle raadolle, ja miksi te pidätte Jeesusta Jumalana?

Raamatun mukaan Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan nousi ylös. Hän elää siis tänä päivänäkin. Jokainen uskoontulo on osoitus siitä. Miksi pidämme Jeesusta Jumalana? Raamattu sanoo näin. Kristinusko ei perustu mielikuvitukseen, vaan Jumalan Sanaan.

Enkä halua loukata näillä kysymyksilläni, kiinnostaa vaan kun olen tällaisen kuvan vähän saanut että Jeesus on se kaiken keskipiste eikä Jumalaa näytä koko uskonnossa olevan olemassakaan, jos ei sitten se Jeesus ole se Jumala?

Et loukkaa millään tavalla. Saahan sitä olla toistakin mieltä. Kysymyksesi viimeinen lause oli merkityksellinen. Jeesus on Jumala. Niin on myös Isä ja Pyhä Henki. Eli kolminaisuus. Jeesus on siksi keskipiste, että ilman hänen sovitustyötään ja sen vastaanottamista omaan elämään ei olisi pääsyä taivaaseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
13.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Minusta luterilaisuus ja helluntalaisuus on kaksi aivan eri asiaa, olen käynyt kummankin lahkon tilaisuuksissa ja kyllä niissä ei paljon samaa ollut!

Kummastakaan uskosta en löytänyt yhtään mitään " omaa" .



Helluntalaiset ei kokouksessaan myöskään sanallakaan maininneet Jumalaa, mutta Jeesusta hoettiin siitäkin edestä, minusta se oli outoa ja on kaivanut mieltä.

Vierailija
10/10 |
13.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

lupicaia:


Helluntalaiset ei kokouksessaan myöskään sanallakaan maininneet Jumalaa, mutta Jeesusta hoettiin siitäkin edestä, minusta se oli outoa ja on kaivanut mieltä.

Hengellisiä kokouksia on eri tyyppisiä. Ylistystyyppisissä saatetaan painotetaan enemmän Jeesuksen osuutta, kun taas opetustyyppisissä Jumala eri persoonissa tulee tasaisesti esille. Riippuu varmaan myös saarnan tai illan aineesta.

Mutta jos puhutaan vain Jumalasta, niin silloin Jeesus jää syrjään. Sekään ei ole oikein.

Helluntaiseurakunnissa on tietysti paikkakuntaisia eroja ja saarnaajat ovat yksilöllisiä. Monet asiat vaikuttavat. Omassa seurakunnassani on kyllä puhuttu Jumalasta kiitettävästi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi yhdeksän