Miksi monet haluavat "rakastua"? Siitä aiheutuu vain surua ja harmia,

Olet väärässä. Rakastan miestäni, mutten en sukulaisiani. Niitä on pakko sietää välillä valitettavasti.

Katsos ap  sä et tajua että se että joutuu olosuhteiden pakosta viettämään aikaa epämiellyttävien ihmisten seurassa ei mitenkään lisää rakkautta niihin. Puolison saa valita itse joten se rakkaus on aitoa ja vapaaehtoista.

Ihan sama, mitä se on sinun mielestäsi, minulle se on tunne, joka antaa mielettömästi energiaa, vapauttaa hyvän olon hormoneja ja kaiken kaikkiaan parantaa elämänlaatua. Samanlaisena se ei tietenkään loputtomiin pysy, mutta hyvältä tuntuu myös rakastumisen tilalle tuleva rakastaminen.

Juu, onhan se aluksi ihanaa, mutta pieleen mennessä niin kamalaa, että kun siitä selviää hengissä saa olla iloinen. Ei enää koskaan, kiitos!

Mä olen kokenut samassa paketissa rakkautta, kunnioitusta, kumppanuutta. Rakkaus auttoi jaksamaan, kun oli vaikeaa. Totta kai siinä on sitä biologiaa, huumaa, jotain, joka liimaa ihmiset yhteen. Mutta ei suklaakaan maistu vähemmän huonolle, vaikka tiedät, mistä se koostuu.

Sit olen myös kokenut ystävyyttä ja kiintymystä vailla rakkautta. Sen vuoksi haluankin sen paketin, jossa on mukana rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Olet väärässä. Rakastan miestäni, mutten en sukulaisiani. Niitä on pakko sietää välillä valitettavasti.

Katsos ap  sä et tajua että se että joutuu olosuhteiden pakosta viettämään aikaa epämiellyttävien ihmisten seurassa ei mitenkään lisää rakkautta niihin. Puolison saa valita itse joten se rakkaus on aitoa ja vapaaehtoista.

Mä tarkotankin perheenjäseniä, siis niitä joita rakastaa, jotka on samaa verta. 

Et sä puolisoasi kohtaa tunne aitoa rakkautta, se "rakkaus" voi loppua yhtä nopeasti kuin alkoikin, koska se ei rakkautta edes ole, se on ihastumista  ja seksisuhde joka jatkuu sen ajan kun päätetään sitä jatkaa, mutta perhe on ikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Oikeaa rakkautta voi kokea vain perheeseen (suku).

Sitä perheenperustamista edeltää useimmilla rakastuminen.

Näinhän se on, turhaan ei ole keksitty sanontaa "veri on vettä sakeampaa". Se on aitoa rakkautta, ei parisuhteet tai ystävyydet pääse lähellekään.

Ap sitten tietää minua paremmin, mitä tunnen puolisoani kohtaan. Besserwisseriyden huippu, jopa tämän palstan mittapuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeaa rakkautta voi kokea vain perheeseen (suku).

Sitä perheenperustamista edeltää useimmilla rakastuminen.

en tarkota ydinperhettä, vaan vanhempia, sisaruksia, niiden lapsia, serkkuja, ketkä nyt omaan lähipiiriin eli perheeseen kuuluu. Aika ankea näkemys perheestä että se on vain lapset ja nainen ja mies, minulle perhe tarkottaa paljon muuta.

Vierailija kirjoitti:

Ap sitten tietää minua paremmin, mitä tunnen puolisoani kohtaan. Besserwisseriyden huippu, jopa tämän palstan mittapuulla.

En ainakaan kutsuisi sitä samalla nimellä kuin oikeaa rakkautta, joka ei koskaan kuole,  pariuhde on enemmänkin jotain muuta. se voi loppua noin vaan, toisin kuin perhesuhteet, jotka on ikuisia, vaikka tulisi riitaa ja kuolemaakin, se rakkaus on pysyvää oikeaa rakkautta.

Parisuhdetunteelle voisi keksiä jonkun toisen termin, koska se ei ole rakkausrakkautta.

Ihan totta. Parisuhteet tulee ja menee. Jotkut niihin uskoo mutta useimmat suhteet päättyy eroon viimeistään sitten kun lapset on tehty. Miksi? Rakkaus pysyy mutta kohteet vaihtuu. Aika tuulella käyvää hommaa.

Itse haluaisin kokea sen kun sitä niin paljon hehkutetaan. Ja miksi niin moni ihminen on parisuhteessa? Kai siinä joku juttu on. Itse en tiedä rakkaudesta ja parisuhteesta mitään. Olen ruma ja tissitön nainen niin en tule tuollaista kokemaan. Silti haaveilen siitä. N29

Niinpä. Tosin ei kaikilla ole rakastettavaa perhettä, vaan jotain ihan muuta. Mutta jos hyvät kortit jaetaan elämän alussa, voi välittäminen perheestä olla paljon kestävämpää, aidompaa ja hyväksyvämpää kuin parisuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sitten tietää minua paremmin, mitä tunnen puolisoani kohtaan. Besserwisseriyden huippu, jopa tämän palstan mittapuulla.

En ainakaan kutsuisi sitä samalla nimellä kuin oikeaa rakkautta, joka ei koskaan kuole,  pariuhde on enemmänkin jotain muuta. se voi loppua noin vaan, toisin kuin perhesuhteet, jotka on ikuisia, vaikka tulisi riitaa ja kuolemaakin, se rakkaus on pysyvää oikeaa rakkautta.

Parisuhdetunteelle voisi keksiä jonkun toisen termin, koska se ei ole rakkausrakkautta.

En kai ole ainoa, joka tunnistaa tämän kirjoittajan ja näkee jo, mihin hän tällä trollilla pyrkii? Älkää hyvät ihmiset ruokkiko sitä taas yli viittäkymmentä sivua. Sairas piruparka.

Pyypyytikun dippaaminen salaiseen solaan on ihkumpaa kun on rakkaudessa.

Totta. Vaikka kumppania rakastankin, ei se ole mitään verrattuna lapsiini. Ihan erilaista.

Jos kumppani pettäisi minua ja se tulisi tietooni, päättyisi suhde siihen. Muuten joutuisin häpeämään itseäni ja katumaan suhteen jatkumista. Lapsia taas en lakkaisi rakastamasta mistään syystä.

Ainahan ihmiset ovat halunneet päihtyä. Sitähän se rakastuminenkin on.

Vierailija kirjoitti:

Olet väärässä. Rakastan miestäni, mutten en sukulaisiani. Niitä on pakko sietää välillä valitettavasti.

Katsos ap  sä et tajua että se että joutuu olosuhteiden pakosta viettämään aikaa epämiellyttävien ihmisten seurassa ei mitenkään lisää rakkautta niihin. Puolison saa valita itse joten se rakkaus on aitoa ja vapaaehtoista.

taisi ap osua ja upota, viestisi oli niin nokkava että selvästi loukkaannuit koska näinhän se on mitä ap sanoo.

ymmärrät sen vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sitten tietää minua paremmin, mitä tunnen puolisoani kohtaan. Besserwisseriyden huippu, jopa tämän palstan mittapuulla.

En ainakaan kutsuisi sitä samalla nimellä kuin oikeaa rakkautta, joka ei koskaan kuole,  pariuhde on enemmänkin jotain muuta. se voi loppua noin vaan, toisin kuin perhesuhteet, jotka on ikuisia, vaikka tulisi riitaa ja kuolemaakin, se rakkaus on pysyvää oikeaa rakkautta.

Parisuhdetunteelle voisi keksiä jonkun toisen termin, koska se ei ole rakkausrakkautta.

En kai ole ainoa, joka tunnistaa tämän kirjoittajan ja näkee jo, mihin hän tällä trollilla pyrkii? Älkää hyvät ihmiset ruokkiko sitä taas yli viittäkymmentä sivua. Sairas piruparka.

Sä taidat olla niitä sherlokkeja jotka huutelee useammassakin ketjussa tuota mantraa "samasta trollista". Sellaset on ärsyttäviä. Haluavat pilata kejun jos ovat jonkun kans eri mieltä ja loukkaantuvat mielipiteistä, sit alkaa heti tuo harhainen trollihuutelu. Se jos mikä vaikuttaa trollailulta- kerran nääs tuollanen sun kaltanen sherlokki kävi munkin kimppuun väittäen tietämäkseen "sairaaksi trolliksi" jonka hän tunnistaa, aivan sekolta vaikutti syytös sillä kommenttini ei edes ollut mitenkään kummallinen tai edes provosoiva, esitin vain mielipiteeni. Te sherlokit ootte trolleja ja pahantahtosia.

 

En ole koskaan ollut niin onneton kuin ihastuessani, en käytä nyt rakastuminen sanaa, koska se ei munkaan mielestä liity rakkauteen.

Jotkut väittävät että se pitkässä parisuhteessa muuttuu rakkaudeksi,  mutta en vertais mäkään siihen rakkauteen mitä tunnen perheenjäseniä kohtaan. Ei se ole sama, parisuhde on kaverisuhde.