••• Elämme vuoden pimeintä aikaa. Väsyttääkö? •••

Minä ajattelen koko ajan talvipäivän seisausta ja sitä, että ihan pian päivä alkaa jo pidentyä. Minua pimeys ei kauheasti haittaa, eikä väsytä, mutta odotan kyllä kevään tuloa ja valon lisääntymistä.

Touhuan aamusta iltaan, mutta muistan kuitenkin aina välillä vähän rauhoittua. Ruuan syön kaikessa rauhassa, pureskelen huolella ja nautin sen mausta. Joka aamu joogan puolisen tuntia ja päivittäin ulkoilen ainakin pari tuntia. Iltaisin luen ja menen nukkumaan klo 22, herään viideltä. Töitä teen kotona.

Ruuan pitää olla ravitsevaa, ei mitään mikrossa lämmitettyä einesmössöä, vaan ravintorikasta, yksinkertaista ruokaa. Aamulla jauhan puurojauhot ja haudutan rauhassa puuron, syön marjojen kanssa. Lounaaksi keittoa ja itsetehtyä leipää + iso annos kasviksia, porkkanaa, punajuurta, lanttua, kaalta raasteena, ituja ja versoja. Päivälliseksi kasvisten lisäksi esim. papupataa. Iltapalaksi turkkilaista tai rahkaa + marjoja. Kahvia en juo, se kuluttaa elimistön energiavarastoja, ei sokeria, ei lihaa, kalaa joskus, omien kanojen munia vähän.

Fyysistä työtä muutama tunti päivässä, niin illalla nukuttaa kunnolla ja saa nukuttua heräämättä ja aamulla on heti virkeänä. Teen luovaa työtä ja siitäkin saan voimaa. 

Terveyttä hoidan mahdollisimman luonnonmukaisesti, käyn vyöhyketerapiassa ja energiahoidossa. Kotona käytän aromaöljyjä, esim. mandariini piristää, laventeli rentouttaa. Saunon usein pihasaunassa ja otan joskus aromakylvyn. 

Ensimmäistä kertaa elämässäni kaamos ei ole vaikuttanut mielialaani tai vireystilaani millään tavalla.

Ihan peruskooma menossa. Sinnittelen päivästä toiseen. Odotan että huhtikuussa herään. Ehkä jo maaliskuun lopulla jos aurinko paistaa.

Ei tuo pimeys mitään haittaa mutta voi jukolauta tätä kuukauden kestänyttä muta-vesirallia. Tulisipa lumet tai edes pakkanen.