Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita alkoholisteja?

Vierailija
03.12.2017 |

Mä olen ainakin taas humalassa. On vaan tapahtunut liikaa. En tiedä, mitä tekisin. En ole löytänyt sopivaa AA-ryhmääkään. Olen menettänyt kaksi läheistä tänä vuonna, olen työtön, velkainen, mt-ongelmainen, eikä mulla juuri ole tulevaisuutta. Mitä ihmettä tässä tekisi?

Olin jonkin aikaa selvin päin, kunnes menneisyys tuli takaisin painajaisten myötä ja tuntui siltä, etten voi hengittää edes.

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sulla on ollut huonoksi onneksesi tunnekylmät vanhemmat. Mun hyvä ystävä on yrittänyt lukuisia kertoja itsaria + ollut osastolla hoidettavana juurikin siksi, että vanhemmat antoivat kaiken paskan tapahtua. Eivät suojelleet, auttaneet, tukeneet, kuten vanhempien kuuluu.

Näinhän se on, että ilman lapsuuden traumoja ei olis psykiatreilla töitä. Meidän mieli rakennetaan lapsena ja kun se järkkyy ja tapahtuu pahoja asioita ja jätetään selviytymään niistä yksin, niin mitä voi olettaa? Elät elämääsi rikkinäisenä aikuisena. Mutta, jos löytäisit hyvän auttavan tahon, voisit aloittaa mielen rakentamisen uudestaan ja elää jossain vaiheessa kokonaista elämää. Se on mahdollista vaikka onkin rankka tie.

Voimia sulla ja ystävällesi! Itse olen koittanut itsemurhaa kahdesti, mutta olen luvannut eräälle ihmiselle, etten tapa itseäni. Mä en petä lupauksia, mutta tuskallisen usein olen miettinyt, miten pääsisin pois "vahingossa". Mitään en kuitenkaan ole tehnyt. Enkä tee. Lupauksien on pidettävä.

On järkyttävää todeta, ettei pärjää yksin oman päänsä kanssa.

ap

Vierailija
22/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP, minäkin olen haaveillut tuollaisesta vihanpurkuhuoneesta. Tänäkin viikonloppuna olen fantasioinut, että ottaisin rautakangen ja riehuisin sen kanssa purkaen silmitöntä raivoani. Hajottaisin vaikka jonkun autiotalon maantasalle ja karjuisin eläimellisesti. Helpottaisikohan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

AP, minäkin olen haaveillut tuollaisesta vihanpurkuhuoneesta. Tänäkin viikonloppuna olen fantasioinut, että ottaisin rautakangen ja riehuisin sen kanssa purkaen silmitöntä raivoani. Hajottaisin vaikka jonkun autiotalon maantasalle ja karjuisin eläimellisesti. Helpottaisikohan?

Helpottaisi se varmaan hetkellisesti. Joskus mietin, miltä se edes kuulostaa, kun aikuinen ihminen oikeasti huutaa tuskaansa vaikka jonnekin metsään. Välillä olen pohtinut, menestyisikö semmoinen yritys. Joku huutohuone. Sinne mentäisiin yksin ja äänieristetyssä tilassa saisi vaan huutaa ja karjua. Voisi hakata tyynyjä tai säkkejä. Itse ehkä vaan seisoisin siellä ja huutaisin.

Jossain dokumentissa näin lapsia, joita oli käytetty hyväksi. Heitä kannustettiin huutamaan ja purkamaan sitä vihaa, ja he tosiaan huusi ja karjui. Mäkin tahtoisin. Lapsena en koskaan suuttunut edes, kun en saanut.

ap

Vierailija
24/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä kans. Kai se on myönnettävä. Nyt loppui 10 päivän ryyppyputki, huipennuksena eilen tuli vedettyä kolme sikspäkkiä ja puoli pulloa viiniä ja tänään olo on sen verran hutera että nyt menee kyllä vähäksi aikaa korkki kiinni. Tänään oon juonut pelkkää kokista ja vihreää teetä.

Mulla on kuitenkin moni asia hyvin - ei suurempia rahahuolia, olen perusterve ainakin vielä, kumppani löytyy (asuu tosin toisella puolella Eurooppaa) ja opiskelen mieleistä alaa. Mutta kun on mt-ongelmat (ainakin masennus ja syömishäiriö) ja yksinäisyys ja menneet vastoinkäymiset. Ei pieni ihminen kestä tätä elämää yksin. Alkoholi turruttaa. Ja jotenkin sitä tulee sokeaksi ongelmalle kun kuitenkin käyn ongelmitta koulua, ja sosiaaliseen elämäänhän tämä ei vaikuta kun ei sitä ole.

Vierailija
25/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun löydät netistä kavereita joilla on mys alkoholi ongelma, niin sitten alat puhumaan alkosta heidän kanssaan harvase päivä ja ensi hörpystä j siitä "tunteesta", sitten jatkuukin yleensä JUOMINEN ei mikään raittius

on vain "kaveri" jonka kanssa höpöttä ja jakaa hyviä musalinkkejä

kaikki nettikaverini ovat tulleet jostain hellareiden keskustelufoorumilta ja kristillisestä eitistä kavereiksi, koska jotekin juoppo juopon tuntee.....nyt tosin kävi niin että kaveri jonka kanssa joka päivä juttelin facebookissa, kuoli alkoon tai sitten teki itsarin

mietin joka päivä, että niin se oli mun ainoo kaveri, 43 v mies joka vain joi ja istui netissä, nyt ei ole kaveria, miksi edes istun vain netissä kaikki päivät?? no en mä jaksa mennä uloskaan enkä mihinkään AA ryhmään vanhojen pierujen ja tupakalta haisevien viiksivallujen kansa puhumaan paskaa

itselleni juominen on lääkinyt tyhjyttä ja tuonut hyvän valheellisen tunteen ja oon nauttinut kun saa kuunnella musaa ja juoda bissee, en vaan se toimi kun aina menee korillinen

ja usein, ja kaiken lisäksi lopputulos on helvetti

Vierailija
26/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ole alkoholisti. Tykkään vaan juomisesta ja kun on tylsää, mutta voin lopettaa kun haöuan.

Tätä eroa on muuten monen vaikea tajuta. Mullekin lääkäri oli kirjannut "Alkoholiongelma, sanoo ettei pysty lopettamaan" vaikka sanoin että en HALUA lopettaa, kun oli niin vittumainen elämäntilanne. Halusin juoda. Ihan oma valinta. Lopetin kun halusin, piste. Koko elämäni olen juonut kun huvittaa, kun ei huvita, voi viinipullo pysyä kaapissa kuukausia. Ei vaan tee mieli.

Vierailija
28/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, minä en ole alkoholisti, mutta mieheni on, kuten myös äitini. Toivon, että miettisit läheisiäsi. On todella raskasta rakastaa ihmistä, jolle viina on se ykkönen. Ja kaikki ne turhat lupaukset...

Toivon, että löytäisit elämääsi muuta sisältöä. On se sitten harrastus, lemmikki tai mikä vaan. Yritän auttaa miestäni siihen, on nyt ollut juomatta peräti tämän päivän. Katsotaan kestääkö. Viimeksi jaksoi kaksi päivää ilman, hikoili ja tärisi koko sen ajan. Maailmassa on niin paljon koettavaa ap! Älä heitä sitä kaikkea hukkaan olemalla kännissä. Usko mua ❤

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ainakin taas humalassa. On vaan tapahtunut liikaa. En tiedä, mitä tekisin. En ole löytänyt sopivaa AA-ryhmääkään. Olen menettänyt kaksi läheistä tänä vuonna, olen työtön, velkainen, mt-ongelmainen, eikä mulla juuri ole tulevaisuutta. Mitä ihmettä tässä tekisi?

Olin jonkin aikaa selvin päin, kunnes menneisyys tuli takaisin painajaisten myötä ja tuntui siltä, etten voi hengittää edes.

Mulla ois varmaan elämäntilanteen näkökulmasta paljon "kannusteita" joiden seurauksena voisin olla helposti alkoholisti.

Mutta kun ei toi alkoholi vain oikein oo koskaan silleen maistunut, toki joskus otan mutta eipähän ole alkoholi enää vanhemmiten vaikuttanutkaan samalla tavoin kuin se nuorempana vielä teki. Vähän voi ottaa joskus, mutta suurempia määriä ei edes jaksa juoda, ennemmin tekee mieli mennä sit jo nukkumaan.

Kaipa nää alkoholismit ja muut riippuvaisuusjutut on sitten enemmän henkilöstä kiinni kuin niinkään elämäntilanteesta, on varmaan jotakin geeneihin pohjautuvia juttuja niissä jotka altistaa toiset enemmän kuin toiset?

Vierailija
30/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei, minä en ole alkoholisti, mutta mieheni on, kuten myös äitini. Toivon, että miettisit läheisiäsi. On todella raskasta rakastaa ihmistä, jolle viina on se ykkönen. Ja kaikki ne turhat lupaukset...

Toivon, että löytäisit elämääsi muuta sisältöä. On se sitten harrastus, lemmikki tai mikä vaan. Yritän auttaa miestäni siihen, on nyt ollut juomatta peräti tämän päivän. Katsotaan kestääkö. Viimeksi jaksoi kaksi päivää ilman, hikoili ja tärisi koko sen ajan. Maailmassa on niin paljon koettavaa ap! Älä heitä sitä kaikkea hukkaan olemalla kännissä. Usko mua ❤

Sairaalaan katkaisuun & lääkitykselle. Jos hän haluaa raitistua, se tapahtuu hänen omasta tahdonvoimastaan käsin. Voit tukea, muttet raitistua hänen puolestaan. On surkeaa, jos elämä menee jonkun juomisen tarkkailuun. Mieti kannattaako jatkaa vai annatko toisen ottaa vastuu itsestään ja juomisestaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
03.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä auttaako tämä yhtään, mutta luin hiljattain asiantuntijan kommentin, jonka mukaan myös alkoholistin muilla elämäntavoilla on väliä. Artikkelin mukaan nykyään helposti ajatellaan niin, että jos on suurkuluttaja, hänen kaikki muut elämäntapansa ikäänkuin nollaantuvat, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. On myös sellaisia suurkuluttajia, jotka syövät erittäin terveellisesti, harrastavat liikuntaa, sekä ovat muutenkin aktiivisia ja mahdollisesti pärjäävät hyvin myös työelämässä. Näillä ihmisillä menee tietenkin paremmin kuin niillä, jotka elävät kaljalla ja pikaruoalla. Alkoholiongelmaiset ovat kaikki yksilöitä samalla tavoin kuin muutkin, vaikkei sitä tällä hetkellä terveydenhuollossa tunnuta otettavan huomioon. Siksi en näe estettä sille, miksei kirjoittaja voisi halutessaan hakeutua traumojensa vuoksi hoitoon jo nyt, vaikkei päihdeongelma olisikaan vielä täysin hallinnassa. Luultavasti siinä tapauksessa kuitenkin pitäisin asian omana tietonani, koska voi olla ettei kunnollista hoitoa silloin tarjottaisi. Just my two cents.  Tsemppiä!