Lue keskustelun säännöt.
En vain ymmärrä miten romaanin voi lukea päivässä kokonaan
Mulle menee varmaan joku viikko helposti siihen. Saako noin nopeasti luettuna mitään tunnetta siitä irti vai vain yhden "päänahan" taas lisää?
Kommentit (55)
Helposti, ei vaan kuuntele yhtään mitä sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostava kirja menee kyllä päivässä, jos vain on vapaapäivä ja mehuja lukemiseen.
Omasta mielestäni juonesta ei saa kiinni kunnolla, jos romaania lukee kauan. Asiat ja pienet nyanssit unohtuvat. Romaani kuuluu hotkaista niin kerralla kuin suinkin. Silloin tarinaan eläytyy parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Luin Lumen tajun putkeen. Siihen meni päivä ja osa yötäkin.
Sitä ei voinut jättää kesken.
Sama juttu oli minulla.
Katsot vaan hellästi silmiin, niin sielunsa on luettavissa kuin avoin kirja. Sanot pehmesti, että nyt Allan/Dimitri/Veija luen sua ja sun heimoas romanin päivässä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnissa lukee rauhallisella tahdilla noin 60 sivua, jos kysymys on tavallisesta romaanista eikä mistään vaikeatajuisesta tajunnanvirtasepustuksesta. Esim. 300-sivuisen romaanin lukemiseen menee 5 tuntia, joten kyllä sen hyvin voi lukea saman päivän aikana, jos on paljon vapaa-aikaa.
Yksilöllistä, lukunopeus.
Ihan kehittyy kirjoja lukemalla. Monet lukee niin vähän että voi mennä sivunkin lukemisessa puolituntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Romaaneja on erilaisia. Toiset on sellaisia, ettei millään malta jättää lukemista kesken, ja niin se sitten sujahtavatkin päivässä läpi. Toisia pitää sulatella ja lukea hitaammin.
Voihan sen nopeasti lukemansa lukea sitten uudelleen. Yksi tuollainen nopealukuinen romaani minulle oli Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi. Joo, en malttanut ennen päivänlaskua laskea käsistäni, enkä heti sen jälkeenkään. Piti lukea kerralla.
Vetää viinipullon kuin imuri, haistelematta, maistelematta, mietiskelemättä. Kunhan vaan juo himosta äkkiä. Sama kirjojen kanssa, kyllä työstäminen ja maisteleminen ja ajattelu, nautinto, ne vievät aikaa. Eihän se kruunu sillä tule, et kuluttaa vaan äkkiä 700 sivua et voi sanoo, joo on luettu, tosi nopeesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin Lumen tajun putkeen. Siihen meni päivä ja osa yötäkin.
Sitä ei voinut jättää kesken.
Se on kyllä hyvä kirja.
Toisinään sitä tulee ikään kuin imaistuksi kirjan sisään ja lukuvauhti on nopea, sitä kirjaa elää ja hengittää ja siitä tulee sun todellisuutesi. Tuskin muistaa syödä välillä.
Tällöin menee kyllä monta sataa sivua kerralla. Itse mieluiten jaan tuollaisen kokemuksen kahdelle päivälle, mutta sitä pienemmissä pätkissä tuota imaisua ei pääse täysillä hyödyntämään.
Ilmiö toki koskee vain sellaisia kirjoja, joista pidän - voivat olla joko vaikeita tai helppoja tyyliltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näillä ihmisillä on lievä autismi tai aspergerin syndrooma, se tarkoittaa että he ovat jollain alueella lahjakkaita (lukemisessa) mutta toisilla alueilla heikkoja (sosiaaliset taidot).
Höpöhöpö. Aikaa ja hyvä kirja, niin sehän menee 3-4 tunnissa läpi. Olen sitä sukupolvea eli 70-luvulla syntynyt, että lähes kaikki oppivat lapsena jo lukemaan sujuvasti kirjoja. Satoja lasten-/nuortenkirjoja meni ala-asteiässä. Yläasteella siirryttiin näihin Victoria Holteihin ja Cooksoneihin yms. Siitä sitten seuraavaan luokkaan jne. Aikuisiällä olen ennen lapsia lukenut jopa kolme romaania (noin 300+ sivuisia) päivässä, kun oli kesäloma ja ei ollut tekemistä. Joku 200-300 kirjaa meni helposti vuodessa. Kun lapset oli pieniä, luin ehkä 10-20 kirjaa vuodessa. Nykyään ehkä 50 kirjaa tai sitä luokkaa, koska puuhailen muutakin kuin luen ja on pihatöitä ja kuuntelen paljon podeja.
Enkä todellakaan ole mikään autisti vaan sosiaalisesti aktiivinen ihminen, joka pärjää erinomaisesti ammatissa, jossa juuri vaaditaan sosiaalisten tilanteiden hallintaa. Tarkkaavaisuus ei minulla ole huippua, mutta autismin piirteitä ei ole kukaan koskaan havainnut. Tunnen monta muutakin kirjan kepeästi päivässä lukevia ja yhdestäkään ei tule mieleen autisti. Se on se, mihin aikansa käyttää. Lukeminenhan on mekaanista ja nopea lukija todellakin lukee normimittaisin kirjan muutamassa tunnissa.
En minäkään ennen ymmärtänyt, ennen kuin olin 13 tunnin lennolla. Siinä koneessa ollessa olisi mennyt toinenkin romaani kevyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopea lukija näkee rivin kerrallaan, ei tarvitse kuin siirtää katsetta sivun keskilinlalla ylhäältä alas. Itsekin tähän kykenen, mutta luen silti mieluummin hieman hitaammin, sillä haluan ehtiä ajattelemaan lumemaani mielikuvin, jää paremmin mieleen.
En ikinä lue iltaisin sängyssä ennen nukkumaanmenoa mitään romaania tms. On ikävä jättää kesken sellainen kirja, jossa on joku juoni. Tietokirjoja voi kyllä lukea palan silloin, toisen tällöin, illalla tai aamulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nopea lukija näkee rivin kerrallaan, ei tarvitse kuin siirtää katsetta sivun keskilinlalla ylhäältä alas. Itsekin tähän kykenen, mutta luen silti mieluummin hieman hitaammin, sillä haluan ehtiä ajattelemaan lumemaani mielikuvin, jää paremmin mieleen.
Voisin näköjään myös kirjoittaa hieman hitaammin, tulisi vähemmän kirjoitusvirheitä.
pitää olla keskinkertainen kirja ettei siinä oo mitään pureskeltavaa. tai sitten saa olla lukenut samanlaisia kirjoja jo niin paljon ettei ne tarjoa mitään uutta