Ei huvita mennä vanhemmille jouluksi, kun lapsenlapsia saatuaan eivät enää kiinnostu meistä lapsettomista aikuisista lapsistaan
Nyt viimeisimpänä niittinä äiti soitti ja ilmoitusasiana totesi, että ei sitten osteta aikuisille lahjoja, kun on jo tuota pikkuväkeäkin taas. No mikäpä siinä sitten, enhän minä voi pakottaa ketään ostamaan lahjaa itselleni, mutta olisihan se nyt ihan kiva saada vaikka pyjama tai joku kirja.
Meitä on siis kolme lasta, isosiskolla on kolme lasta itselleen ja minä ja pikkuveli ollaan +20-vuotiaita lapsettomia nuoria aikuisia. Jo pari viime joulua ovat olleet sitä, että kaikki meille aiemmin tärkeät jouluperinteet on muutettu sellaisiksi, että ne sopivat pikkulapsille. Ei enää käydä hautausmaalla myöhään illasta kun se on kauneimmillaan, ruoka syödään joskus yhdeltä että lapset pääsevät avaamaan pakettejaan kahdelta ja sitten pitää jaksaa koko loppuilta ihastella, miten nyt on niin lysti katsoa lasten iloa. Ei voi katsoa telkkarista minkään ihanan sarjan jouluspesiaalia kun ne eivät sovi lapsille ja niin edelleen. Ei siinä mitään, siskon lapset ovat kivoja, mutta jotenkin tosta joulusta huokuu niin se, että millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lapsilla on kivaa. Joulu on tosiaan lasten juhla, ja vain ja ainoastaan lasten tässä perheessä...
Melkein mietin että mitä jos jäisi vain kotiin, mutta sitäkin saa sitten selitellä eikä kehtaa sosiaalisen paineen vuoksi töissä kertoa, että jouluna makasin yksin omalla sohvallani käsi Julia-rasiassa ja katsoin romanttisia komedioita. Ja koska junaliikennöinti lakkaa jouluaattona, ei voi myöskään mennä vain jouluillaksi käymään, kun välimatkaa on kuitenkin melkolailla. Autoa ei ole käytettävissä.
Onko muilla tällaisia tuntemuksia, vai olenko minä vaan jotenkin hirveän inhottava ja itsekäs ihmisp*rse kun tällaisia kehtaan edes ajatella?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin ärsyttää, kun omat vanhempani ovat laittaneet joulurutiinit uusiksi lastenlasten myötä. Joulupukki tulee jo päivällä, joten mitään ei ehdi tehdä, kun ilta menee lahjoilla leikkiessä. Ja olen sentään itsekin äiti. Ollaan aatto mieluummin anoppilassa, jossa pääsee joulusaunaankin, kun pukki tulee vasta illalla. Anoppilan joulu on minulle se lapsuuden joulu ja sen perinteen haluan välittää myös omille lapsilleni.
Minusta oli kauheaa pienenä aina vain jaksaa odottaa myöhään iltaan, että pukki lahjoineen tulisi. Minulle oli selvää, että omat lapset eivät joudu kokemaan samaa. Meillä pukki tulee jo klo 13-14, jotta lapset ehtivät leikkiä leluillaan. Ai niin, minä myös kustannan talossani jouluruuista lähtien kaiken. Jos joulupukin saapuminen ja jouluruoka-aika ei lapsettomille/lapsellisille sisaruksille sovi niin syököön maksalaatikkoa sinkkukodissaan. Ihan hirveen vaikee uskoa, että olisit äiti/synnyttänyt tuollaisella ajattelutavalla. Ei kai kukaan halua nykyään, että lapsi kärsii lahjoja odotellesaan iltaan asti. Sinähän ehdit aikuisena käydä saunassa illallakin.
Ymmärrän tavallaan ap:ta. Minä ja serkkuni jouduimme kokemaan saman, kun minulle syntyi pari nuorempaa sisarusta siinä kymmenen korvilla ollessani. Kun sisarukset tulivat taaperoikään, heitä lahjottiin parillakymmenellä paketilla per naama, minä ja serkkuni (10-12-vuotiaat) saimme tyytyä muutamaan pakettiin. Kyllä tuntui pahalta ala-asteikäisestä, usein itkua nieleskelimme serkkuni kanssa. Nykyäänkin kieltämättä vähän häiritsee, kun meillä jatkuu edelleen tuo parin paketin linja, ja nuoremmat sisarukseni ovat nyt sen ikäisiä kun me olimme silloin kun lahjat alkoivat vähentyä, mutta saavat edelleen noin 10-15 pakettia. No, onneksi olen aikuinen ja voin ostaa itselleni omilla rahoillani mitä haluan, joten yritän olla välittämättä.
Meillä ovat muuten isovanhemmat aina ostaneet kaikille lapsilleen ja lapsenlapsilleen lahjat, vaikka osalla lapsistaan ei ollut lapsia ja osalla oli.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista mustasukkaisuutta, kasva aikuiseksi.
Tai kuules sitten aivan sitä oikeaa käsitystä suomalaisesta sairaudesta nimeltään kiusanhenkisyys ja huomiotta jättäminen. Lapsenlapset eivät todellakaan ole syy jättää perheettömiä lapsia huomioimatta, vaan olla erityisen hienotunteinen. Jos mennään vain ja AINOASTAAN sen perheellisen lapsen ehdoilla, eihän se ole mikään ihme, jos tästä sisaruksesta kehkeytyy oikea kusipää sille perheettömälle sisarukselleen. Näkee, että lastensa kautta voi manipuloida vanhempaansa miten haluaa. Kipeä Suomi. Ei ihme, että maa voi pahoin, koska sinunkaltaisesi kokevat tällaisen jäytöksen normaalina.
Minustaki olisi ihana saada lahjoja (ja ostan niitä todella paljon, kaikille sukulaisteni lapsillle). Kun annan sukulaisille tai heidän lapsilleen lahjoja 500 euron edestä, haluaisin että minulle annetaan edes oma lahja, mutta lapsiperheiltä unohtuu tällaiset asiat. Heidän mielestään kaikki on OK, kun aikuiset eivät anna aikuisille lahjoja. Ei ole väliä niillä aikuisilla, joilla ei ole lapsia joille voisi antaa lahjoja.
Lapsettomana aikuisena joulu on todella ankeaa aikaa. Se kertoo, että sinun pitää antaa, mutta kukaan ei halua antaa sinulle.
Enpä muista saaneeni ainuttakaan lahjaa vuosikymmeniin lastenlasten saavuttua. Ja kyllä. Muistin näitä toisen sisaruksen lapsia säännölisesti vuosikausia. Kunnes kyllästyin täydelliseen kiittämättömyyteen konkreettisesti. Toivottavasti kokevat saman kitkeryyden tulevissa polvissaan, miten yksi sisaruss nostetaan yli muiden ja yksi voidaan jättää kokonaan huomiotta. Ja näinhän se jatkuu. Vttumaiset miniät useinmiten laittavat nämä perinteet vtuiksi ja poikiaan palvovat nössöäidit tekecät kaiken, kuten poika tahtoo.
Noh, vahinko kiertää.. Sen tiedän jo etukäteen. Suku on pahin.
Jos koulu vietettäisiin vanhojen tapojen mukaan, lapset kiukuttelisivat ja riitelisivät koko aaton nälkäisinä ja kyllästyneinä odottamaan. Olisiko ap silloin tyytyväinen vai tulisiko ehkä tänne valittamaan?
Vierailija kirjoitti:
Minustaki olisi ihana saada lahjoja (ja ostan niitä todella paljon, kaikille sukulaisteni lapsillle). Kun annan sukulaisille tai heidän lapsilleen lahjoja 500 euron edestä, haluaisin että minulle annetaan edes oma lahja, mutta lapsiperheiltä unohtuu tällaiset asiat. Heidän mielestään kaikki on OK, kun aikuiset eivät anna aikuisille lahjoja. Ei ole väliä niillä aikuisilla, joilla ei ole lapsia joille voisi antaa lahjoja.
Lapsettomana aikuisena joulu on todella ankeaa aikaa. Se kertoo, että sinun pitää antaa, mutta kukaan ei halua antaa sinulle.
Hyvin sanottu siellä. Tiivistit kaiken sen, miten sinkkulapset kokevat "joulun hengen" - kun vain lapsiperheet merkitsevät
Ja toki. Kiusaahan se on. Ja äärimmäisen julmaa sellaista. Palkinnon saavat hekin lopulta.
Minusta ihan luonnollista, että hamaan aikuisikään ei säilytetä pakettiperinnettä.
Ei se mikään arvostuksen mittari ole. Totta kai lapset saavat lahjansa ja aikuiset löytävät joulun tunnelman muista tekijöistä.
Ap:n aika kasvaa aikuiseksi on koittanut.
Suomalainen vanhemmuus on jotenkin niin irvokasta. Ja teeskenneltyä. Yhtäkkiä vain lspset keskiössä. Ei ihme, että eroja tapahtuu niin paljon. Lapset ovat kilpinä aikuisten suhteessa.
Kyllä, monen on helppo lässyttää empaattisesti lapsille, koska nämä eivät ole uhka, mutta aikuiset peilaavat kaikkia omia puutteita ja häiriöitä joten taannutaan pyörimään lasten ympärillä ja leikitään Aikuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin ärsyttää, kun omat vanhempani ovat laittaneet joulurutiinit uusiksi lastenlasten myötä. Joulupukki tulee jo päivällä, joten mitään ei ehdi tehdä, kun ilta menee lahjoilla leikkiessä. Ja olen sentään itsekin äiti. Ollaan aatto mieluummin anoppilassa, jossa pääsee joulusaunaankin, kun pukki tulee vasta illalla. Anoppilan joulu on minulle se lapsuuden joulu ja sen perinteen haluan välittää myös omille lapsilleni.
Minusta oli kauheaa pienenä aina vain jaksaa odottaa myöhään iltaan, että pukki lahjoineen tulisi. Minulle oli selvää, että omat lapset eivät joudu kokemaan samaa. Meillä pukki tulee jo klo 13-14, jotta lapset ehtivät leikkiä leluillaan. Ai niin, minä myös kustannan talossani jouluruuista lähtien kaiken. Jos joulupukin saapuminen ja jouluruoka-aika ei lapsettomille/lapsellisille sisaruksille sovi niin syököön maksalaatikkoa sinkkukodissaan. Ihan hirveen vaikee uskoa, että olisit äiti/synnyttänyt tuollaisella ajattelutavalla. Ei kai kukaan halua nykyään, että lapsi kärsii lahjoja odotellesaan iltaan asti. Sinähän ehdit aikuisena käydä saunassa illallakin.
Lapseni eivät kärsi, koska arvostavat joulussa muitakin asioita kuin niitä lahjoja. Meidän perheessä muutenkin tärkeämpiä muut kuin kaupalliset arvot. Sinun on varmasti mahdotonta sitä ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pitäisi automaattisesti saada enemmän huomiota? Eihän ne tee mitään sen kummempaa kuin aikuisetkaan. Joistakin lapset on tietty söpöjä jne, mutta ei ulkonäön pitäisi ratkaista arvoasemaa.
Voi jeesus tätä ajatusmaailmaa.
Aikuinen on lähtökohtaisesti jo rakentanut identiteettinsä, joka ei ole riippuvainen muiden huomiosta.
Lapsi sen sijaan tarvitsee sitä saavuttaakseen omanarvontunnon ja itseluottamuksen. Ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.
Mieti joulua, jossa aikuiset saisivat lahjoja, mutta lapsi ei yhtä ainutta? Ei varmaan missään suvussa.
Sen sijaan on aivan tavallista, että aikuisten kesken ei ole paketteja, mutta lapsille on.
Minä en ainakaan halua yhtäkään patalappua tai villasukkaa vain "antamisen ilosta".
Meillä sovittiin jo kauan sitten, että aikuisten kesken ei vaihdeta lahjoja. Paras lahja joulun aikaan on se, että kaikki järjestävät aikaa kiireettömälle ja mukavalle yhdessäololle. Itse olen monesti ollut siinä ns. saamapuolella, koska olen ollut monta joulua töissä ja läheiseni ovat silti löytäneet aikaa minullekin - yleensä välipäivinä.
Niin lapset ovat tosiaan se kilpi siinä perheriitojen ja selvittämättömien asioiden keskellä. Toki lapset aistii, ettö jotain feikkiä meneillään ja eiku lisää lahjavuorta mukuloille ja pakkovalokuvia, miten meillä nyt onkaan hauskaa - ja jos ei jaksa lapset olla ylettömän kiitollisia kaikesta leluvuoresta, alkaa se poru.. Jos aikuisten aito vuorovaikutus ja huolenpito sen KAIKKIA jäseniä kohtaan ei toteudu, on se lahjahördelli ja joulupäivälliset yhtä ulkoista kolkkoa kolinaa. Kumisevaa tyhjyyttä.
Suomainen joulu on ahdistava. Lapsia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen vanhemmuus on jotenkin niin irvokasta. Ja teeskenneltyä. Yhtäkkiä vain lspset keskiössä. Ei ihme, että eroja tapahtuu niin paljon. Lapset ovat kilpinä aikuisten suhteessa.
Aikuiset lapset vai pienet lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pitäisi automaattisesti saada enemmän huomiota? Eihän ne tee mitään sen kummempaa kuin aikuisetkaan. Joistakin lapset on tietty söpöjä jne, mutta ei ulkonäön pitäisi ratkaista arvoasemaa.
Voi jeesus tätä ajatusmaailmaa.
Aikuinen on lähtökohtaisesti jo rakentanut identiteettinsä, joka ei ole riippuvainen muiden huomiosta.
Lapsi sen sijaan tarvitsee sitä saavuttaakseen omanarvontunnon ja itseluottamuksen. Ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.
Mieti joulua, jossa aikuiset saisivat lahjoja, mutta lapsi ei yhtä ainutta? Ei varmaan missään suvussa.
Sen sijaan on aivan tavallista, että aikuisten kesken ei ole paketteja, mutta lapsille on.
Minä en ainakaan halua yhtäkään patalappua tai villasukkaa vain "antamisen ilosta".
Entäs jos ei itse ole saanut lapsena huomiota eikä ole tullut omanarvontuntoa ja identiteettiä? Jos vastaus on tyly "no mene terapiaan" niin samanhan voi sanoa sitten niille nykyisille lapsille kun nämä ovat aikuisia eivätkä tarvitse myötätuntoa tai muutakaan, ja lapsuus on helppo kuitata pikaisella terapialla.
Tässä ketjussa kristallisoituu ihana aikuisuus ilman lapsia, eiku... ollaan itse edelleen lapsi lapsen tarpeineen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kristallisoituu ihana aikuisuus ilman lapsia, eiku... ollaan itse edelleen lapsi lapsen tarpeineen.
Ja äitien tunnekylmyys ja välinpitämättömyys..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pitäisi automaattisesti saada enemmän huomiota? Eihän ne tee mitään sen kummempaa kuin aikuisetkaan. Joistakin lapset on tietty söpöjä jne, mutta ei ulkonäön pitäisi ratkaista arvoasemaa.
Voi jeesus tätä ajatusmaailmaa.
Aikuinen on lähtökohtaisesti jo rakentanut identiteettinsä, joka ei ole riippuvainen muiden huomiosta.
Lapsi sen sijaan tarvitsee sitä saavuttaakseen omanarvontunnon ja itseluottamuksen. Ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.
Mieti joulua, jossa aikuiset saisivat lahjoja, mutta lapsi ei yhtä ainutta? Ei varmaan missään suvussa.
Sen sijaan on aivan tavallista, että aikuisten kesken ei ole paketteja, mutta lapsille on.
Minä en ainakaan halua yhtäkään patalappua tai villasukkaa vain "antamisen ilosta".
Entäs jos ei itse ole saanut lapsena huomiota eikä ole tullut omanarvontuntoa ja identiteettiä? Jos vastaus on tyly "no mene terapiaan" niin samanhan voi sanoa sitten niille nykyisille lapsille kun nämä ovat aikuisia eivätkä tarvitse myötätuntoa tai muutakaan, ja lapsuus on helppo kuitata pikaisella terapialla.
Terapialla se hoituu, haittaa varmaan arkea muutenkin.
Joulu- tai perintöriidoilla se ei hoidu.
Minulla on aikuisia lapsia, en voisi kuvitellakaan joulua, ettenkö ostaisi heille jotain lahjaa. Aivan sama onko lapsenlapsia vai ei. Kyllä omat lapset on aina muistettava jouluna, edes pienellä lahjalla!