Mistä kertoo laulu "Aleksille taikinaa"?

Vanhat piirileikkilaulut eivät olleet lastenlauluja vaan nuorten aikuisten kosiskelumenoja.[/quote kirjoitti:

Totta, mutta monet vanhat aikuisten piirileikkilaulut ovat nykyisin lastenlauluja

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin vanhalta maatillta, ja meillä oli tuvassa io vanha pirtinpöytä( sellinen kääntöpöytä, jonka toišella puolen leivottiin). Ihmettelin miksi pöydän reunat oli täynnä koloja, jossa oli jotain valkoista kittiä. Isäni selitti, että ennen aikaan Savossa kosija tai siis talon tyttärestä kiinnostunut kiversi kuopan, siten että tyttö näki. Seuraavalla kerralla kosija tarkasti kuopan. Jos oli täytetty taikinlla, niin sai unohtaa tytön, tämä ei ollut kiinnostunut.

Tämä selittää järkevästi Aleksin taikinan, mutta miten se Juliuksen voi?

Minulle tulee mieleen että äiti leipoessaan laulaa kehtolaulua vauvalle että saisi taikinan rauhassa vaivattua. Isommat sisarukset tulevat pyytämään että saisi maistaa taikinaa, toinen haluaa voita. Nämä tapahtumat äiti sisällyttää kehtolauluun ettei vauvan nukutus häiriinny.

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin vanhalta maatillta, ja meillä oli tuvassa io vanha pirtinpöytä( sellinen kääntöpöytä, jonka toišella puolen leivottiin). Ihmettelin miksi pöydän reunat oli täynnä koloja, jossa oli jotain valkoista kittiä. Isäni selitti, että ennen aikaan Savossa kosija tai siis talon tyttärestä kiinnostunut kiversi kuopan, siten että tyttö näki. Seuraavalla kerralla kosija tarkasti kuopan. Jos oli täytetty taikinlla, niin sai unohtaa tytön, tämä ei ollut kiinnostunut.

Joku vastaava tapa olisi hyvä olla nykyaikanakin niin ahdistelusyytökset vähenisivät. Tosin baarinomistajat eivät varmaankaan ilahtuisi baaritiskiin vuolluista kuopista.

Eiku siinä äiti leipoo pullaa ja Aleksi haluaa maistaa taikinaa. Äiti laulaa, että Aleksille taikinaa. Sitten äiti muistaa, että Julius on perso voille, joten rallatteree perään, että Juliukselle voita. Ja Julius on Aleksin veli joka seisoo leivontapöydän ääressä kärkkymässä äidin pullantekoa yhdessä Aleksin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ja kun laulu on vanha, Aleksi ei taikinan kanssa missään leivontapuuhissa ole voinut olla. Sellainen ei pojille ole kuulunut.

Kyllä on kuulunut. Astrid Lindgrenin vanhaan aikaan sijoittuvissa Marikki-kirjoissakin naapurin poika seisoi tuntitolkulla keittiössä leipomassa rinkeleitä jotka perhe sitten myi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin vanhalta maatillta, ja meillä oli tuvassa io vanha pirtinpöytä( sellinen kääntöpöytä, jonka toišella puolen leivottiin). Ihmettelin miksi pöydän reunat oli täynnä koloja, jossa oli jotain valkoista kittiä. Isäni selitti, että ennen aikaan Savossa kosija tai siis talon tyttärestä kiinnostunut kiversi kuopan, siten että tyttö näki. Seuraavalla kerralla kosija tarkasti kuopan. Jos oli täytetty taikinlla, niin sai unohtaa tytön, tämä ei ollut kiinnostunut.

Tämä selittää järkevästi Aleksin taikinan, mutta miten se Juliuksen voi?

Niin. Aleksi sai taikinaa mutta kyllä se Juliuskin tulla saa:)

Vierailija kirjoitti:

Minulle tulee mieleen että äiti leipoessaan laulaa kehtolaulua vauvalle että saisi taikinan rauhassa vaivattua. Isommat sisarukset tulevat pyytämään että saisi maistaa taikinaa, toinen haluaa voita. Nämä tapahtumat äiti sisällyttää kehtolauluun ettei vauvan nukutus häiriinny.

Olen miettinyt ihan samaa. Eikös se "piupali paupali" ole samantapainen höpötys, jossa yritetään vaan selittää jotain asiaa laulamalla tasaisesti, jottei vauva herää... Hassua, että näistä on sitten tullut jotain "perinnelauluja".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin vanhalta maatillta, ja meillä oli tuvassa io vanha pirtinpöytä( sellinen kääntöpöytä, jonka toišella puolen leivottiin). Ihmettelin miksi pöydän reunat oli täynnä koloja, jossa oli jotain valkoista kittiä. Isäni selitti, että ennen aikaan Savossa kosija tai siis talon tyttärestä kiinnostunut kiversi kuopan, siten että tyttö näki. Seuraavalla kerralla kosija tarkasti kuopan. Jos oli täytetty taikinlla, niin sai unohtaa tytön, tämä ei ollut kiinnostunut.

Tämä selittää järkevästi Aleksin taikinan, mutta miten se Juliuksen voi?

Niin. Aleksi sai taikinaa mutta kyllä se Juliuskin tulla saa:)

No Aleksin kovertamaan koloon laitettiin takinaa torjumisen merkiksi mutta Juliuksen kovertamaan koloon voita mikä suli pois/imeytyi koska nätti-Julius oli kiinnostava kosija. Ja Julius sai tulla tapaamaan tytärtä.

Muistan kouluajoilta, kun tätä lauleltiin, että opettaja selitti meille laulun sanoja juurikin noilla perinteisillä kosiomenoilla. Eli mies kävi talossa kosioretkellä ja sen jälkeen tytöllä oli harkinta-aika. Kun mies sitten palasi määräajan päästä tarkistamaan menestystään, jos hänelle oli jätetty taikinaa, oli se merkki rukkasista, mutta jos voita, oli se merkki siitä, että kosinta oli hyväksytty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ja kun laulu on vanha, Aleksi ei taikinan kanssa missään leivontapuuhissa ole voinut olla. Sellainen ei pojille ole kuulunut.

Kyllä on kuulunut. Astrid Lindgrenin vanhaan aikaan sijoittuvissa Marikki-kirjoissakin naapurin poika seisoi tuntitolkulla keittiössä leipomassa rinkeleitä jotka perhe sitten myi.

Abbe Nilsson. Mutta perhe oli hirveän köyhä, koska isä oli alkoholisti. Ei ollut normaalia, että poikaparka joutui leipomaan.

Vierailija kirjoitti:

Aleksi tarvitsee taikinaa leipoakseen leipää ja Julius voita, että sitä voi laittaa leivän päälle kun Aleksi on ensin paistanut sen. Sitten he syövät leipää ja voita yhdessä. He ovat miespari joka asuu keskenään. Pitäähän homojenkin syödä.

Arvasin tämän: seuraavassa säkeistössä lauletaan, että Julius on ns. nätti poika.

Apua, hämärästi tunnistan muiston laulusta, mutta selkeästi muista, että lapsena lempinukkeni nimet olivat Aleksi ja Julius, itse olin ne nimennyt. Enpä koskaan ole laulun sanomaa miettinyt. :D

(Ja nyt mietin myös, miksi minulla, tyttölapsella, oli kiinnostus kiintyä vain poikanukkeihin, ei tyttömallisiin, vaikka niitäkin oli tarjolla.)

Nätit pojat saa tulla aina

Vierailija kirjoitti:

Aleksi tarvitsee taikinaa leipoakseen leipää ja Julius voita, että sitä voi laittaa leivän päälle kun Aleksi on ensin paistanut sen. Sitten he syövät leipää ja voita yhdessä. He ovat miespari joka asuu keskenään. Pitäähän homojenkin syödä.

Ja Julius saa tulla kesken leivonnan takaapäin.

Vai tuleeko hän sittenkin taikinatiinuun?

Tulee kunnon hapanleipää;)

Veikkaan, että kertoo Aleksista ja taikinasta. Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Tuon laulun opetus on juuri se että nainen valitsee miehen pääasiassa ulkonäön perusteella. Vaikka kuinka mahtailisi varakkuudella ja viisaudella, niin nätimpi poika vie aina voiton. Saa teemaa käsitellään myös Kalevalan Aino-taruissa.

Inhosin jo lapsensa syvästi tätä jollotusta.

Aiempi kuvaus kosiomenoista on totuus tämän viisun suhteen, muu on kuvitelmaa.

Menin antamaan pojalleni laulussa annetun nimen ja voi että siitä oli molemmille savolaismummoilleni hupia. Nyt poika on jo aikuinen, eikä mummot enää laula. Mutta kiitos kun muistutitte mukavasta muistosta. 

Mä veikkaan kanssa että kyse on kosiomenoista, Juliuksen heilastelu on mieluisaa mutta Aleksin ei.

Ehkä Juliuksella on laatikkoleuka ja hän on kirurgikalsarimallilentäjä? Aleksi taas kilttimiehenä vain kylmän oluttölkin reunaa suutelee.