Mikä on älyttömin kuulemasi tai todistamasi "Tein itse ja säästin" -tapaus?

Eräs vanhempi sukulaistäti oli leikannut rikki menneen sateen varjon kankaasta puseroiden kainaloihin hikilappuja. Hän oli ommellut niitä kainaloiden kohdille sisäpuolelle, etenkin sellaisiin puseroihin jotka kestävät huonommin pesua kuten villa esim. Kuulin jälkeenpäin että sota ajalla olisi ollut ihan myynnissä sellaisia hikilappuja, en sitten tiedä onko oikeasti ollut.

Vierailija kirjoitti:

Eräs vanhempi sukulaistäti oli leikannut rikki menneen sateen varjon kankaasta puseroiden kainaloihin hikilappuja. Hän oli ommellut niitä kainaloiden kohdille sisäpuolelle, etenkin sellaisiin puseroihin jotka kestävät huonommin pesua kuten villa esim. Kuulin jälkeenpäin että sota ajalla olisi ollut ihan myynnissä sellaisia hikilappuja, en sitten tiedä onko oikeasti ollut.

Käsittääkseni noita on edelleen saatavissa. Moni käyttää hikilappuina pikkuhousunsuojia.

Mutta ei siis ole mitään äärimmäisen erikoista, tosin nykyään harvineisempaa kuin aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Amispoitsu osti halvalla rupuauton, että saa laitella.

Teki sitten jarrurempan vasemmalla kädellä, koska halusi ite tehä, ettei tartte elättää korjaamoita. Teki jarrurempan ja lähti kruisailee. No, jarrut petti sitten kesken lenkin, joten mutka suoraksi ja aidan läpi pihakoivuun. Sillä autolla ei sitten enää pitkälle ajettu. Hinausauto paikalle ja kärry romikselle. Uutta autoa tilalle sitten "vähän syssymmällä".

Sattuuhan noita ja tekemällä oppii. Tai no, tuo olis pätenyt vielä ehkä muutama vuoskymmen sitten mutta tänä päivänä ei oikein voi korjata mitään muita autoja itse kuin noita ikivanhoja romuja.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni halusi korjata pyöräni. Sanoi useamman kerran, että voin viedä sen huoltoon. Pyöräni on hieman kallimpi ja sitä ei todellakaan kannata viedä minnekään perus pyörähuoltoon. Kokemusta on ja vaihtajaan laitettu esim. väärän mallisen vaihtajan varaosia.

Eka virhe oli se, ettei mieheni uskonut minua missä se vika oli. Ajattelin mieheni tietävän paremmin ja kuulemma helppo homma. Ostin 100 varaosia. Mies kiroili pyöräni kanssa kaksi päivää, pilasi lopulta vaijerit, pari muuta osaa väänsi rikki ja se viikonloppu oli ihan hanurista.

Mieheni lopulta totesi pyöräni olevan niin erikoinen, että se vaatii ammittilaisen korjausta.

Nyt sit pitää viedä pyörä huolton ja se on enemmän rikki kuin mitä se oli ennen korjausta. Eli joudun maksamaan ainaki 200 ylimääräistä.

Kalliimpi pyörä on helpompi korjata kuin halpa koska komponentit ovat parempilaatuisia ja niissä on kunnollinen mekaniikka ja toimivat säädöt. Myös vaijerit, niiden kuoret ja kaikki muukin on parempaa ja helpompaa. 

Vaihdevaijerin voi ostaa Prismasta, se maksaa siellä muistaakseni 4,99€. Omassa 4000€ Trekissä se on toiminut pari vuotta erinomaisesti, vaihteet napsuu paikalleen kesät talvet. Vaihtaja on Shimanon XT

Juuri muuta varasosia vaihtajaan ei voi vaihtaa kuin ketjurissat ja niiden häkin. Hyvin yksinkertaisia osia nämäkin, kunhan vaan häkki on oikeanmittainen ja osat ylipäätään ovat yhteensopivia niin varmasti toimii hyvin.

Pyöränkorjauksessa on paljon humpuukia ja täysin tarpeettomia osien vaihtamisia. Jos ei ymmärrä mitkä asiat esim. vaihtajan toimintaan vaikuttaa voihan sitä vaihtaa vaikka kaikki osat ja sitten toivoa että jospa se nyt pelaisi LOL

Jostain vaihderempasta 50€ on jo kova hinta, ellei nyt sitten osat ole rikottu niin että ne joutuu vaihtamaan. Uuden vaihtajan ja vaijerin asennus on pikkutyö. Tavalliselle pyöräilijälle on melko lailla sama onko vaihtaja Alivio, Deore tai vielä kalliimpaa tasoa. Vasta markettipyöristä alkaa löytyä sellaisia osasarjoja jotka ovat niin huonoja että niistä on parempi pysyä erossa

Vierailija kirjoitti:

Sattuuhan noita ja tekemällä oppii. Tai no, tuo olis pätenyt vielä ehkä muutama vuoskymmen sitten mutta tänä päivänä ei oikein voi korjata mitään muita autoja itse kuin noita ikivanhoja romuja.

Joo sattuu LOL Kerran remppasin päällä jumivia jarruja sillä tietyllä tapaa, eli pusketaan palat sisään ja painetaan ulos moneen kertaan, ts. herkistellään jarrumännän liike siten että ne eivät jää päälle laahaamaan. Rempan jälkeen pitää vaan muistaa polkea jarrut kiinni....

Tämän kyseisen rempan jälkeen em asia unohtui ja ekaan valoristeykseen tullessani jarrupoljin humpsahti pohjaan eikä vauhti hidastunut yhtään. Sydän hyppäsi kurkkuun ja aika nopeasti tuli polkaistua muutama kerta jarrua että palat oli taas kiinni levyssä...

Ihan 2000-luvun auto kyseessä siis. Jarrut ja moni muukin asia on nykyautoissa ihan vastaavia kuin niissä vanhoissa romuissa ja ne korjataan ihan samalla tapaa

Ärsyttävä ja ylimielinen pappani hehkutti kahvipöydässä (johon olin tullut puoliväkisin), että oli säästänyt, kun teki itse voileipäkakun. Oli käynyt kysymässä kahvilasta tarjousta ja todennut sen olevan liian hintava kakuksi. No tämä hänen itse tekemä voileipäkakku oli ensinnäkin ihan todella epämuodostunut, vinossa oleva ja oudon makuinen, kuiva kakku.

(Olen 17v.)

Ex vaimoni päätti koristella häälahjaksi saamamme Iittala Teema astiaston jollain k kaupasta ostetulla "lisävärillä" joka poltettiin kiinni uunissa. Astiastosta tuli aivan järkyttävän näköinen.

Hän oli myös sitä mieltä että oli natural born kampaaja. Pari kertaa leikkasi hiukseni minun istuessa kylpyammeessa. Erinäinen vääntö oli kun mahdollisimman pehmein sanakääntein kerroin käyväni parturissa.

Sinänsä itseluottamus on hyvä asia mutta tolkku mukaan.

Jonkinlainen sukuvika.

Pikkuveljensä teki biisejä eikä oikein ymmärtänyt jos niitä ei maasta taivaaseen kehunut. "Kohta mennään Lontooseen ja saadaan levytyssopimus" ei ikinä toteutunut...

Kotiviiniä Keskuspuiston pihlajanmarjoista! Ihan kamalaa litkua, eikä edes pulloon ehtinyt kun jatkoilla piti maistella. Tynnyri keskellä kämppää ja kauhalla suuhun! Joskus 90-luvulla nuorena siis... vieläkin muistan pistävän ja hiivaisen maun "viinissäni" :D

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävä ja ylimielinen pappani hehkutti kahvipöydässä (johon olin tullut puoliväkisin), että oli säästänyt, kun teki itse voileipäkakun. Oli käynyt kysymässä kahvilasta tarjousta ja todennut sen olevan liian hintava kakuksi. No tämä hänen itse tekemä voileipäkakku oli ensinnäkin ihan todella epämuodostunut, vinossa oleva ja oudon makuinen, kuiva kakku.

(Olen 17v.)

Mutta olipahan papalla kakku, jollaista ei saanut mistään kahvilasta ostettua - ei edes rahalla.

Tänään iltassanomissa: mies teki itse salaojat netin ja bauhausin ohjeilla. Pieleen meni, lasku 160000€.

Isäni piti maalata keittiön seinät. Maalausajankohta viivästyi kunnes oli pakko toimia: toimintapäivä oli siskoni ylioppilasjuhlia edeltävä päivä.

Isä päätti säästää maalisävyn sekoittamisessa. Sillä oli perusvalkoista maalia ja pigmenttijauhetta, helpostihan maalista saa haluamaansa sävyä (haha!!!). Laittoi maalin ja pigmenttijauheen lasiastiaan ja teki sitten porasta "vispilän" eli sitoi rautalankaa poranterään. Ei muuta kuin töpseli seinään, pora lasikulhoon ja "vispilä" käyntiin.

Ei tarvinut surauttaa poralla kuin kerran, kun poranterä osui vahingossa lasiastian pohjaan, lasiastia hajosi sirpaleiksi. Poran terä ei lakannut heti pyörimästä, vaan maali pigmentteineen tietysti levisi seinille poranterään sidotun rautalangan edelleen pyöriessä.

Maalauskeikasta tuli isompi kuin oli ajatellutkaan, myös kaapit piti maalata (koska roiskeet ympäri keittiötä).

Pari perkelettä kuulin isäni lausuvan ennen kuin lähti pihalle jäähdyttämään tunteitaan.

Kätevän isän tytär kirjoitti:

Isäni piti maalata keittiön seinät. Maalausajankohta viivästyi kunnes oli pakko toimia: toimintapäivä oli siskoni ylioppilasjuhlia edeltävä päivä.

Isä päätti säästää maalisävyn sekoittamisessa. Sillä oli perusvalkoista maalia ja pigmenttijauhetta, helpostihan maalista saa haluamaansa sävyä (haha!!!). Laittoi maalin ja pigmenttijauheen lasiastiaan ja teki sitten porasta "vispilän" eli sitoi rautalankaa poranterään. Ei muuta kuin töpseli seinään, pora lasikulhoon ja "vispilä" käyntiin.

Ei tarvinut surauttaa poralla kuin kerran, kun poranterä osui vahingossa lasiastian pohjaan, lasiastia hajosi sirpaleiksi. Poran terä ei lakannut heti pyörimästä, vaan maali pigmentteineen tietysti levisi seinille poranterään sidotun rautalangan edelleen pyöriessä.

Maalauskeikasta tuli isompi kuin oli ajatellutkaan, myös kaapit piti maalata (koska roiskeet ympäri keittiötä).

Pari perkelettä kuulin isäni lausuvan ennen kuin lähti pihalle jäähdyttämään tunteitaan.

Onko tämä tositarina? Voi herranjestas.

Isäni rakensi omakotitalon omin käsin, kuten kunnon miehet tekeekin. Mikään ei olisi saanut maksaa mitään, kaikenlaista haalittiin mistä milloin roskalavoilta ja kierrätuskeskuksista löytyi.

Kuten myös wc-pönttö. Se valutti ja lirutti vettä 24/7 ja erikoisilla ravistamis-täristämis-runkkauksilla sen sai ehkä hetkeksi pysähtymään.

Vuosikymmenien aikana se valutti vettä viemäriin varmasti moninkertaisesti yhden uuden, ehjän ja kunnollisen pytyn verran.

Uudellamaalla asuva kaverini ajeli pitkin poikin pohjanmaata etsiessään halpoja ikkunantekijöitä. Löysikin sitten hyvän ja edullisen.

Naapurissa olisi ollut ikkunatehdas, hintava ja hyvä. Kaikki matka- ja ravintolakulut yhteenlaskien olisi ollut järkevämpää ostaa ne akkunat naapurista. Jo ajan säätön vuoksi.

Erään kerran kun tein itse simaa, niin ajatuksissani ravistin pulloa enenn avaamista, se oli lasipullo, niin pullo räjähti käsiin. Keittiö täynnä sirpaleita ja simaa ympäriinsä.  Onneksi yksikään sirpale ei osunut minuun.

En ole sen jälkeen simaa itse tehnyt, jos simaa tekee mieli, ostan kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokeiluni kesältä: Tomaattien kasvatus

Kasvihuone 88e

Turpeet ja mullat 50e

Helmikuussa taimet kasvamaan ja jokapäiväistä hoitoa syyskuulle asti, eli puoli vuotta työtä.

Tulos: Tomaatteja n. 4 kg.

Aikamoinen kilohinta ja työhinta tomaateille. Mukavaa kylläkin oli, mutta ensi vuonna ostan tomaattini kaupasta.

Joskus nuorenaparina päätettiin tuttavapariskunnan kanssa vuokrata yhteinen palsta siirtolapuutarhasta.  Eräs meistä kävi oikein jonottamassa yötä myöten oven takana palstojen jakoa. Saatiin palsta, raivattiin ja rehkittiin, kylvettiin siemenet. Etukäteen hekumoitiin tulevan sadon suuruudella; valkosipuleistakin tulee varmasti monta lettiä jokaiselle. No, sitten tuli kesäloma ja kesälomamatkat kullekin. Takaisin tultua palstalla oli metrin korkuinen tiheä rikkaruohosto. Sitä taivuteltiin kaksin käsin sivulle ja löydettiin vielä hengissä yhteensä 3 kpl valkosipulin kynsiä, joihin oli kuhunkin kasvanut ohut varsi. Ne saatiin juuri ja juuri jonkunlaiselle letille! 

Typerin ja hölmöin ns.säästö oli eräällä joka osti kaupasta paristokäyttöisiä kynttilöitä joita polttaa ja saaden valoa niillä kotiin. Sähkönhinta nousi niin luuli oikeasti tämän olevan hyvä tapa säästää sähkölaskussa ja turvallisesti.

Hautajaisiin nyt ei kannata paljoa rahaa panostaa. Mikä voisi olla ohimenevämpää kuin hautajaiset?

Sen verran haluan vainajaa kunnioittaa (olkoon kuka hyvänsä) tuttu tai vähemmän tuttu) sekä omaisia että en voisi viedä itse värkättyä kukkakammotusta hautajaisiin. Aika vähällä rahalla saa kukkakaupasta kauniin asetelman. Kun ei ota kalliita kukkia tai osta kovin suurta asetelmaa. Sekin on parempi kuin itse väsätty läjä, varsinkaan jos ei sidonta taitoja ole.

Taloyhtiö päätti osata itse. Homeasuntoa rempattiin. Aiheutettiin vakava lattiavaurio, hinta n 10000e. Homeeseen se ei vaikuttanut. Nyt on satsattu asiantuntijan ohjeilla ehkä toiset 10000e ja lopputarkastus edessä. Saa nähdä kuinka käy.

Näin käy kun uskoo harhoihinsa. Onnea vaan! Tuli muillekin osakkaille kalliiksi ja aiotut hankkeet jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Hankkeina älykkäästi mm sähkötolpat kaikille, hinta n 50000e. Bensakoneita valmistetaan 2035 asti ja niitä saa käyttää edelleen senkin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs uusi kumppani päätti, että kyllä samaa kondomia voi käyttää kaksikin kertaa peräkkäin. Oli sitten kiva onkia sitä painosta venähtänyttä kumia sisältään.

Voi sen käyttää uudestaan, kun kääntää toisinpäin...

(En minä, mutta kaverit kertoneet.)

Olen kuullut tyypistä joka pesee kortsut ja kuivaa ne sitten narulla.