Nykyfeminismi on oire feminiinisyyden kriisistä
Nuoret feministitytöt on ihan hukassa itsensä kanssa ja kiukuttelee päättömästi kun ei ole enää miehiä jotka laittaisi kiukuttelulle rajat. Nykymies vain kuuntelee vakavana kun feministi kiukuttelee ja miettii että miten voisi vielä vähemmän kieltää oman mieheytensä, jotta feministinaisilla ei olisi niin paha olla.
Tosiasiassa feministillä on kuitenkin niin paha olo juuri siksi ettei miehetkään enää uskalla olla miehiä.
Feministinainen on vähän kuin lemmikkieläin joka on vapautettu luontoon. Sen sijaan että koittaisi vapauden mukana riemu ja onni, tuleekin vapauden mukana vastuu omasta elämästä ja omasta onnesta. Eksistentialistitkin jo tiesi että vapauden seuraus on vääjäämättä ahdistus. Ihmiset kaipaa ohjaavaa kättä. Feministi ei ole tässä asiassa poikkeus.
Feministi kaipaa vahvaa miestä, joka kertoo hänelle miten pitää olla. Feministi kaipaa eniten sitä, mitä väittää eniten vihaavansa. Patriarkaattia. Miesten lempeää ohjastusta.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Nykyfeminismin ongelma on sama kuin kaikissa muissa nykyideologioissa. Ne ovat muodostuneet yhteiskunnassa, jossa liian monella asiat ovat liian hyvin ja siksi ideologiat vaativat järjettömyyksiä kun mitään oikeasti korjausta vaativia konkreettisia epäkohtia ei juuri ole.
Tai ehkä asiat ole joiltain osin jopa paremmin aiemmin kuin nykyään kun on vapaus valita sadasta eri identiteetistä se itseään eniten miellyttävä. Ei ihmekään jos ahdistaa, kun ei ihmiset enää tiedä keitä he ovat.
Nykyfeminismin ongelma on sama kuin kaikissa muissa nykyideologioissa. Ne ovat muodostuneet yhteiskunnassa, jossa liian monella asiat ovat liian hyvin ja siksi ideologiat vaativat järjettömyyksiä kun mitään oikeasti korjausta vaativia konkreettisia epäkohtia ei juuri ole.