Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: Italialaisystävälläni on kaksi lasta, toimiva ura ja silti hyvä parisuhde, koska kotona odottaa aina ”pieni vipinä”
01.12.2017 |
”Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme siitä, miten kummankin päivä on mennyt.”
Mitä ajatuksia herättää?
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Parisuhteeseen on hyvä panostaa ja itsestään huolehtiminen (miehet tykkäävät katsella kivan näköisiä naisia) on myös toisen huomiointia. En usko, että "rakkaus voittaa kaiken" ja miehellä on hyvä mieli, kun kotona makaa nainen pieruverkkareissa, koska tarjolla on aina parempaa.
Se ei ole tietenkään 50-lukulaista. Jos nainen ei ole sitonut koko talouttaan mieheen, on tietysti naisellekin parempaa tarjolla, jos mies ei tee mitään.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan.
Olemme ihan suomalainen pariskunta ulkomailla. Onhan se kaikin puolin miellyttävämpää itsellekin, kun ei kotona raahusta jossain lökäpöksyissä kulahtunut t-paita päällä ja panostaa vähän kotiin ja puolisoon.
Tänään esimerkiksi minulla on vapaapäivä ja aion koristella joulua kotiin, mutta en verkkareissa. Minulla on ylläni musta siisti neulemekko ja mustat sukkikset sekä värikäs huivi kaulassa, korvikset, kaulaketju ja rannekorut paikoillaan, meikki kasvoilla ja hiukset laitettu. Nousin yhdessä mieheni kanssa jo 6:45 ja söimme aamiaisen, jonka olin laittanut: Munia ja kalkkunpekonia, vasta puristettua vihannes-hedelmämehua ja café lattet. Ja todellakin odotan miestä kotiin illalla, laitan 3 ruokalajin illallisen ja mies korkkaa viinipullon. Pöydän katan aina kauniisti, aamiaisellakin, ja sytytän kynttilät.
Uskokaa tai älkää, niin meillä on mukava ja leppoisa tunnelma enkä missään nimessä tunne, että teen tämän kaiken vain mieheni vuoksi, teen sen meidän kaikkien vuoksi. Ei minun tarvitse naama punaisena riidellä roskapussin viemisestä tai kaupassa käymisestä, teen sen itse ihan mielelläni, mies tekee jotain muuta vastapainoksi tai sitten ei, ei se minua hetkauta, jos jonain päivänä teen itse kaiken, koska hän kohtelee minua kuitenkin kuin prinsessaa.
Kyllä tuo mullekin kelpaisi, mutta en kuuna päivänä ottaisi suomalaista naista tuommoiseen tehtävään, ellei kyse olisi jostakusta, joka ei tosiaan osaa tehdä muuta kuin ruokaa.
t. Mies.
Nyt en ymmärrä. Mitä yrität sanoa? Siis suomalainen nainen kelpaa vain, jos ei osaa tehdä muuta kuin laittaa ruokaa? Jos suomalainen nainen käy töissä, ja silti laittaa ruokaa, hoitaa kodin ja itsensä, ei kelpaa? Mutta joku aasialainen kelpaisi?
Kulttuuriero, ja jos suomalainen nainen käy töissä, hän ei ole kotona odottamassa pekonit pystyssä.
Lisään vielä, että esim. keskieurooppalaisen naisen on mielestäni paljon helpompaa olla tyytyväinen kotirouvan elämään kuin suomalaisen. Siksi. Ihan oman tyytyväisyyden vuoksi.
Se on joko kotona tai ilman lapsia, ellei ole isovanhemmat vieressä auttamassa tai rahaa maksaa jollekin. Esimerkiksi Italiassa vielä 11 vuotias on haettava koulusta. Hän ei siis voi yksin kävellä edes 100 metriä kotiin. Ei siksi, että noita avoimia työpaikkoja nyt kauheasti olisi tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme siitä, miten kummankin päivä on mennyt.”
Mitä ajatuksia herättää?
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Parisuhteeseen on hyvä panostaa ja itsestään huolehtiminen (miehet tykkäävät katsella kivan näköisiä naisia) on myös toisen huomiointia. En usko, että "rakkaus voittaa kaiken" ja miehellä on hyvä mieli, kun kotona makaa nainen pieruverkkareissa, koska tarjolla on aina parempaa.
Se ei ole tietenkään 50-lukulaista. Jos nainen ei ole sitonut koko talouttaan mieheen, on tietysti naisellekin parempaa tarjolla, jos mies ei tee mitään.
Harva suomalainen nainen ihailee, saati palvoo ja huomioi miestään. Mies on enemmänkin eräänlainen yhtiökumppani.
Minä palvon miestäni, mutta hän on myös kumppani hoitaessamme talouttamme ja perhettämme eli eräänlainen yhtiökumppani. Minusta se on ihan hyvä asia, onhan se miehellekin mukava, kun kotona on kumppani, johon voi luottaa elämän myrskyissä.
Vierailija kirjoitti:
Kiva tarina mutta ei todellista. Italialaisella naisella muka kaksi lasta :D
Niinpä! Ja sen yhdenkin hoitaa isovanhemmat joten mikäs siinä tälläytyessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan laittautua. Siitä tulee hyvä olo ja se kohottaa itsetuntoa, kun peilistä katsoo meikatut kivat kasvot (en ole mikään missi, joten ihmeitä ei saa meikillä aikaan, mutta kuitenkin). Kotona pukeudun aina mahdollisimman mukavasti, joten olen ostanut ihan intersportista pari laadukasta ja yhteensopivaa oloasua. Maksoi vähän enemmän, mutta toisaalta yksikin asu on 2 vuotta ollut TODELLA paljon käytössä, jatkuvasti pesussa ja edelleen todella siisti ja hyväkuntoinen.
Vapaapäivänä laitan hiukset, meikkaan ja pukeudun tällaiseen istuvaan laadukkaaseen oloasuun. En omista mitään rimppa-alusvaatteita muutenkaan, koska ostan mieluummin laadukasta, joka kestää. Ennen ostin halpaa HM ja Lindex kamaa, mutta käytin silti vaatteisiin enemmän rahaa, koska ne eivät kestäneet. Siihenhän se Fast fashion liiketoimintamalli nimenomaan perustuu - ihmiset kuluttavat enemmän, koska vaatteet ovat niin laaduttomia.
Sehän on tietysti ihan itsestä kiinni, jos ulkonäkö ei vaikuta ollenkaan omaan hyvinvointiin niin mikäs siinä. On vain kiva näyttää nätiltä omiinkin silmiin. Kampaajalla käyn 2 kertaa vuodessa - enempää ei tarvita, kun ei koske kotiväreihin ja hommaa värikypärää eikä pidä hiuksia liian lyhyinä.
Oivoi, sana oloasu jo paljastaa, että verkkarimammoihin sinäkin kuulut. Sinulla pitäisi olla minihame tai vähintään kotelomekko, mitkään urheilukaupan vaatteet nyt eivät käy. Urheiluvaatteet kuuluvat urheiluun, ei kotiin.
En ole tuo kirjoittaja, mutta pakko kommentoida. Et taida olla ihan kartalla muodista? Kannattaa tutustua esimerkiksi stella mccartneyn Adidas mallistoon, vaikka se onkin jo vanha juttu. Urheilullista muotia - joissa ei kuulu urheilla - myydään kyllä erittäin laajasti ja juuri esimerkiksi intersportissa. Urheiluvaatteet ja verkkarit nyt on täysin eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 20 vuotta täällä Italiassa asuneena en jaksa enää oikein ymmärtää kuinka on mahdollista, että "yhden"italialaisen ihmisen juttujen perusteella selitetään kuinka kaikki italialaiset ovat jotain määrättyä.
Todella harva italialaisnainen juo viinilasillisen joka ilta. Kauniisti pukeutuminen on enemmän sosiaalinen paine kun puolisosta johtuva asia. Ja kyllä italomiehetkin valittavat kuinka vaimot pihtaa. Ei, eikä suurin osa miehistä Italiassa ole gigoloita. Enkä ole kertaakaan onnistunut näkemään jonkun miehen viheltävän kenenkään naisen perään. Vaikka usein tuolla kaupungilla tulee liikuttua.
Sen lisäksi ihmiset pääsevät myöhään töistä, koska suurimalla osalla on vähintään 1,5 tunnin lounastauko ja kun joskus kuuden seitsemän jälkeen tullaan kotiin, niin ihan lasten läksyjä katsotaan, syödään, peseydytään ja mennään nukkumaan. Sinkut ja lapsettomat ehkä käyvät ulkona syömässä enemmän, mutta harvalla alkaa olemaan siihen enää varaa kovinkaan usein. Ainakin siltä vaikuttaa kun noita puolityhjiä ravintoloita katselee.
Italia on paljon muuta kuin Rooman, Milano tai Venetsian keskusta baareineen. Puhumatta jostain Riministä. Jotenkin tämä outo kuvitelma kuinka italialaset miettivät vain seksiä ja viinin juomista on outoa. Kuten kaiken lopullinen motiivi olisi ne. Pukeutuminen, yhteinen aika jne. Saada tai estää toista seksin suhteen ja muuta ei suostuttaisi juomaan kun viiniä. Jopa raskaana.
Myös Italiassa on miehiä, jotka eivät petä vaikka vaimo ei illalla näytäisi huippumallilta eikä nenän edessä ole viiniä. Se vaan suomalaista jostain kumman syystä tuntuu aivan mahdottomalta uskoa. Mutta ehkä jos italot lukisivat näitä pikkujoulujuttuja hekin ajattelisivat, kuinka yksikään suomalainen ei osaa olla uskollinen firman pikkujouluissa.Itse asiassa suomalaisenakin ajattelin nuorempana ainoastaan seksiä ja kaljan juomista. Ei se outoa ollut.
Se kuuluu toisten kehitykaareen, mutta menee ohi. Mikä on outoa on se kuinka Suomessa vissiin luullaan,kuinka italialaiset ovat ikuisia kakskymppisiä. Ainakin henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva tarina mutta ei todellista. Italialaisella naisella muka kaksi lasta :D
Niinpä! Ja sen yhdenkin hoitaa isovanhemmat joten mikäs siinä tälläytyessä.
Italialainen nainen tälläytyy siksi, ettei muut mammat arvostelisi kovinkaan pahoin, kun odottelee joka päivä sitä lastaan siinä koulun pihalla, jotta pääsisi koulusta. Toisilla on jopa kolme lasta, mutta se vaatikin jo rikkaan miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme siitä, miten kummankin päivä on mennyt.”
Mitä ajatuksia herättää?
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Parisuhteeseen on hyvä panostaa ja itsestään huolehtiminen (miehet tykkäävät katsella kivan näköisiä naisia) on myös toisen huomiointia. En usko, että "rakkaus voittaa kaiken" ja miehellä on hyvä mieli, kun kotona makaa nainen pieruverkkareissa, koska tarjolla on aina parempaa.
Se ei ole tietenkään 50-lukulaista. Jos nainen ei ole sitonut koko talouttaan mieheen, on tietysti naisellekin parempaa tarjolla, jos mies ei tee mitään.
Harva suomalainen nainen ihailee, saati palvoo ja huomioi miestään. Mies on enemmänkin eräänlainen yhtiökumppani.
Minä palvon miestäni, mutta hän on myös kumppani hoitaessamme talouttamme ja perhettämme eli eräänlainen yhtiökumppani. Minusta se on ihan hyvä asia, onhan se miehellekin mukava, kun kotona on kumppani, johon voi luottaa elämän myrskyissä.
Aika monella ei ole miestä jota voisi palvoa. Ei palvonta edes kuulosta terveeltä. Arvostaminen riittää mutta kun senkin tulisi olla vastavuoroista ja näkyä käyttäytymisessä ja itsestään huolehtimisessa - myös miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan laittautua. Siitä tulee hyvä olo ja se kohottaa itsetuntoa, kun peilistä katsoo meikatut kivat kasvot (en ole mikään missi, joten ihmeitä ei saa meikillä aikaan, mutta kuitenkin). Kotona pukeudun aina mahdollisimman mukavasti, joten olen ostanut ihan intersportista pari laadukasta ja yhteensopivaa oloasua. Maksoi vähän enemmän, mutta toisaalta yksikin asu on 2 vuotta ollut TODELLA paljon käytössä, jatkuvasti pesussa ja edelleen todella siisti ja hyväkuntoinen.
Vapaapäivänä laitan hiukset, meikkaan ja pukeudun tällaiseen istuvaan laadukkaaseen oloasuun. En omista mitään rimppa-alusvaatteita muutenkaan, koska ostan mieluummin laadukasta, joka kestää. Ennen ostin halpaa HM ja Lindex kamaa, mutta käytin silti vaatteisiin enemmän rahaa, koska ne eivät kestäneet. Siihenhän se Fast fashion liiketoimintamalli nimenomaan perustuu - ihmiset kuluttavat enemmän, koska vaatteet ovat niin laaduttomia.
Sehän on tietysti ihan itsestä kiinni, jos ulkonäkö ei vaikuta ollenkaan omaan hyvinvointiin niin mikäs siinä. On vain kiva näyttää nätiltä omiinkin silmiin. Kampaajalla käyn 2 kertaa vuodessa - enempää ei tarvita, kun ei koske kotiväreihin ja hommaa värikypärää eikä pidä hiuksia liian lyhyinä.
Oivoi, sana oloasu jo paljastaa, että verkkarimammoihin sinäkin kuulut. Sinulla pitäisi olla minihame tai vähintään kotelomekko, mitkään urheilukaupan vaatteet nyt eivät käy. Urheiluvaatteet kuuluvat urheiluun, ei kotiin.
En ole tuo kirjoittaja, mutta pakko kommentoida. Et taida olla ihan kartalla muodista? Kannattaa tutustua esimerkiksi stella mccartneyn Adidas mallistoon, vaikka se onkin jo vanha juttu. Urheilullista muotia - joissa ei kuulu urheilla - myydään kyllä erittäin laajasti ja juuri esimerkiksi intersportissa. Urheiluvaatteet ja verkkarit nyt on täysin eri asia.
Oli pakko googlettaa ja siis nuo ovat sinusta ne tyylikkäät oloasut?! Värien sekamelska ja pikkusortsit vedetty värikkäiden trikoiden päälle :,D kyllä siinä mies saisi hieraista silmiään kun tuollaisissa olisin joskus kotona xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme siitä, miten kummankin päivä on mennyt.”
Mitä ajatuksia herättää?
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Parisuhteeseen on hyvä panostaa ja itsestään huolehtiminen (miehet tykkäävät katsella kivan näköisiä naisia) on myös toisen huomiointia. En usko, että "rakkaus voittaa kaiken" ja miehellä on hyvä mieli, kun kotona makaa nainen pieruverkkareissa, koska tarjolla on aina parempaa.
Se ei ole tietenkään 50-lukulaista. Jos nainen ei ole sitonut koko talouttaan mieheen, on tietysti naisellekin parempaa tarjolla, jos mies ei tee mitään.
Harva suomalainen nainen ihailee, saati palvoo ja huomioi miestään. Mies on enemmänkin eräänlainen yhtiökumppani.
Minä palvon miestäni, mutta hän on myös kumppani hoitaessamme talouttamme ja perhettämme eli eräänlainen yhtiökumppani. Minusta se on ihan hyvä asia, onhan se miehellekin mukava, kun kotona on kumppani, johon voi luottaa elämän myrskyissä.
Aika monella ei ole miestä jota voisi palvoa. Ei palvonta edes kuulosta terveeltä. Arvostaminen riittää mutta kun senkin tulisi olla vastavuoroista ja näkyä käyttäytymisessä ja itsestään huolehtimisessa - myös miehillä.
"arvostaminen riittää" niin suomalaista.. Kyllä minä haluan miehen joka palvoo minua ja minä häntä, koska rakastamme toisiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme siitä, miten kummankin päivä on mennyt.”
Mitä ajatuksia herättää?
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Parisuhteeseen on hyvä panostaa ja itsestään huolehtiminen (miehet tykkäävät katsella kivan näköisiä naisia) on myös toisen huomiointia. En usko, että "rakkaus voittaa kaiken" ja miehellä on hyvä mieli, kun kotona makaa nainen pieruverkkareissa, koska tarjolla on aina parempaa.
Se ei ole tietenkään 50-lukulaista. Jos nainen ei ole sitonut koko talouttaan mieheen, on tietysti naisellekin parempaa tarjolla, jos mies ei tee mitään.
Harva suomalainen nainen ihailee, saati palvoo ja huomioi miestään. Mies on enemmänkin eräänlainen yhtiökumppani.
Minä palvon miestäni, mutta hän on myös kumppani hoitaessamme talouttamme ja perhettämme eli eräänlainen yhtiökumppani. Minusta se on ihan hyvä asia, onhan se miehellekin mukava, kun kotona on kumppani, johon voi luottaa elämän myrskyissä.
Aika monella ei ole miestä jota voisi palvoa. Ei palvonta edes kuulosta terveeltä. Arvostaminen riittää mutta kun senkin tulisi olla vastavuoroista ja näkyä käyttäytymisessä ja itsestään huolehtimisessa - myös miehillä.
"arvostaminen riittää" niin suomalaista.. Kyllä minä haluan miehen joka palvoo minua ja minä häntä, koska rakastamme toisiamme.
Okei😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi minä kelpaan miehelleni niissä pieruverkkareissanikin ja hän minulle.
Koti on rento paikka ja "turvapesä" eikä meillä tarvitse esittää mitään roolia tai pönöttää.
Välillä on taas kiva laittautua viimeisen päälle jos on juhlat ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme siitä, miten kummankin päivä on mennyt.”
Mitä ajatuksia herättää?
Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Parisuhteeseen on hyvä panostaa ja itsestään huolehtiminen (miehet tykkäävät katsella kivan näköisiä naisia) on myös toisen huomiointia. En usko, että "rakkaus voittaa kaiken" ja miehellä on hyvä mieli, kun kotona makaa nainen pieruverkkareissa, koska tarjolla on aina parempaa.
Se ei ole tietenkään 50-lukulaista. Jos nainen ei ole sitonut koko talouttaan mieheen, on tietysti naisellekin parempaa tarjolla, jos mies ei tee mitään.
Harva suomalainen nainen ihailee, saati palvoo ja huomioi miestään. Mies on enemmänkin eräänlainen yhtiökumppani.
Minä palvon miestäni, mutta hän on myös kumppani hoitaessamme talouttamme ja perhettämme eli eräänlainen yhtiökumppani. Minusta se on ihan hyvä asia, onhan se miehellekin mukava, kun kotona on kumppani, johon voi luottaa elämän myrskyissä.
Aika monella ei ole miestä jota voisi palvoa. Ei palvonta edes kuulosta terveeltä. Arvostaminen riittää mutta kun senkin tulisi olla vastavuoroista ja näkyä käyttäytymisessä ja itsestään huolehtimisessa - myös miehillä.
Palvominen kuulostaa tietenkin joltain "vaarallinen suhde" hommalta, mutta parempaakaan sanaa en tiedä. Enkä ole koskaan hävennyt tämän tunteen sanomista ja näyttämistä. Mieheni kohtelee myös minua kuin kuningatarta, olen hänen maailmassaan aina ensimmäisellä sijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme olleet yhdessä 26 vuotta ja ihan kauhealta kuullostaa tuollainen "palvominen".
Sehän tarkoittaa että toisen pitäisi olla joku jumalallinen ja täydellinen olento ja hänet nostetaan jaslustalle. Meillä hyväksytään toisemme sellaisena kuin olemme, kunnioitamme ja arvostamme toisiamme ja yhä rakastetaan.
Pitää muistaa että italialaisessa ja ranskalaisessa kulttuurissa nainen ei ole yhtä tasa-arvoisessa asemassa miehen kanssa kuin pohjoismaissa. Ja on normaalia että miehellä on rakastajatar niin vaimon on pakko esittää tiettyä roolia vaikka huvittaisi lösähtää verkkareissa soffalle.
Itse nautin juuri siitä että olemme yhdessä "tiimi" ja suhteessa saa olla oma itsensä. Vähän mustaa huumoria vielä lisäksi ja arki ja juhla toimii ilman turhia venkuroita.
Muistuttaisin tähän nyt, että H. P on itse vanhapiika, eikä ymmärrä, mitä kaikkea lapsiperheen iltaan töiden jälkeen voi mahtua. Myös sitä pientä vipinää, mutta ei tuollaiseen ole päivättäin mahdollisuutta.
Suurelle enemmistölle tuo olisi teennäistä, herrojen metkuja. Suomalainen nainen, joka alkaa ihailemaan ukkoaan jonain muita hienompana miehenä ja puunaamaan itseään tälle on suunnilleen yhtä outo ilmestys kuin Härski Hartikainen smokissa hienossa ravintolassa. Yhtälö ei vaan toimi.
Me suomalaiset pieremme ja elelemme yhtenä massana eikä jumalina.
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa että italialaisessa ja ranskalaisessa kulttuurissa nainen ei ole yhtä tasa-arvoisessa asemassa miehen kanssa kuin pohjoismaissa. Ja on normaalia että miehellä on rakastajatar niin vaimon on pakko esittää tiettyä roolia vaikka huvittaisi lösähtää verkkareissa soffalle.
Itse nautin juuri siitä että olemme yhdessä "tiimi" ja suhteessa saa olla oma itsensä. Vähän mustaa huumoria vielä lisäksi ja arki ja juhla toimii ilman turhia venkuroita.
Miltä vuosituhannelta nämä käsitykset oikein ovat? Tunnetko yhtään italiaiasta tai ranskalaista paria? Työskentelen Ranskassa ja en kyllä voi mitenkään allekirjoittaa tätä. Väittäisin jopa, että Suomessa on vähemmän tasa-arvoa, koska kaikki arjen pyörittäminen kaatuu usein naisen harteille. Ystäväpariskunnissa tuntuu jakaantuvan tasaisemmin. Suhtautuminen ykisvioisuuteen ei ole yhtä tiukka kuin Suomessa, mutta samalla tavalla sekä miehillä että naisilla voi olla suhteita - ihan tilastollisestikin.
Jotenkin huvittaa välillä, kun tällaisia kuulopuheita kerrotaan totisena totena täällä, vaikka ihan oikeasti ei olisi asiasta mitään käsitystä.
Ei suomi ole oikeasti mitenkään erityisen tasa-arvoinen.
Tutustuin kielikurssilla nuoreen naiseen roomasta. Kertoi että itailialaisessa perheessä isoäiti/anoppi on toisaalta iso riesa puuttuessaan melkein jokaiseen aspektiin pariskunnan elämässä ja taloudessa, mutta silti niin välttämätön kodinhengettärenä, lastenhoitajana, ruuanlaittajana ja siivoajana.
Tällainen ääneenlausumaton reunaehto yleensä varmistaa sen, että vaimolla on aikaa ja energiaa tällätä itseään ja omistautua aviomiehelle.
Alue: Aihe vapaa
Lähinnä joo. Perus argumentit "nokun ei ehdi, kuka hoitaa lapset, ai minihameessa oltava kotona??" ja joku lassukka välissä huutamassa miten thaimaalaiset kyllä tekee hymyssä suin :D