Ero, lapset 3v ja 5v. Mitäs nyt?

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli ero vajaa vuosi sitten ja lapset olivat saman ikäiset kun ap:lla. Heti lähdettiin menemään viikko-viikko systeemillä ja on toiminut hyvin. Asutaan kahden kilometrin päässä toisistamme, joten päiväkoti jne. pysyivät samana. Välillä tehdään vloppuisin koko sakki yhdessä jotain, jotta voimme näyttää lapsille, että äiti ja isä ovat edelleen kavereita vaikka erillään asutaan.

Lapset ovat tottuneet tosi hyvin, rytmi löytyi nopeasti. Välillä tietenkin ikävöidään, mutta sitten soitellaan puolin ja toisin.

Minusta viikko-viikko-järjestely on hyvä. Molemmat vanhemmat ovat tasapuolisesti lasten elämässä, eikä toinen jää etäiseksi. Vanhempien tehtävä on olla läsnä lapsilleen.

Mies haluaisi myös viikko-viikko, mutta minusta se ei ole hyvä idea ainakaan ennen kouluikää miehen työvuorojen vuoksi. Tosin, esikoisen kouluikään ei ole enää kuin 1,5 vuotta. Tosin alakoululainen on aika pieni olemaan yksin iltoja tai vkl jos mies on töissä. Eli ei ehkä toimi silloinkaan..

muuten ei minulla sitäkään vastaan mitään ole.

Vierailija kirjoitti:

aloittaja. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi lastakin väännetty ja hups, mihin se parisuhde hävisi. Vielä muutama vuosi sitten sitä on ollut, kun on hässitty niin, että pari lastakin on saatu aikaiseksi.

Meinaatko ettei ihminen voi hässiä ilman parisuhdetta? 😂

No luulisi sitä, että jokin parisuhde on ollut, kun pari kakaraa on tehty. Ensimäinen voisi olla vahinko, mutta toinen parin vuoden päästä, osoittaa, että yhdessä niitä on suunniteltu parisuhteessa. Vai onko kyse suhteesta, missä naisella on biologinen kello tikittänyt ja iskenyt miehen ja vääntänyt pari mukulaa ja sitten huomannutkin, että mies on kilttimies, eikä tarpeeksi jännä ja elämä on tylsää.

Mun lapset on lapsia, ei kakaroita tai mukuloita. Eikä ne minun hässimisetkään itseasiassa sulle kuulu. Mitään vastauksia ainakaan turha odottaa tuolla kielenkäytöllä, haaskaat aikaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli ero vajaa vuosi sitten ja lapset olivat saman ikäiset kun ap:lla. Heti lähdettiin menemään viikko-viikko systeemillä ja on toiminut hyvin. Asutaan kahden kilometrin päässä toisistamme, joten päiväkoti jne. pysyivät samana. Välillä tehdään vloppuisin koko sakki yhdessä jotain, jotta voimme näyttää lapsille, että äiti ja isä ovat edelleen kavereita vaikka erillään asutaan.

Lapset ovat tottuneet tosi hyvin, rytmi löytyi nopeasti. Välillä tietenkin ikävöidään, mutta sitten soitellaan puolin ja toisin.

Minusta viikko-viikko-järjestely on hyvä. Molemmat vanhemmat ovat tasapuolisesti lasten elämässä, eikä toinen jää etäiseksi. Vanhempien tehtävä on olla läsnä lapsilleen.

Parasta tässä on, että saa elämänsä takaisin joka toinen viikko ja vapaata itselleen, kun lapset on isällään

Tätähän ei tietenkään saisi ääneen sanoa :D

Tosin, kyllä lapsetkin on silmin nähden tyytyväisiä kun viikon lapsivapaata arkea viettänyt vanhempi jaksaa ihan erilailla touhuta ja nauttia lapsista. Kaikki tuntuu nykyään jopa epäilyttävän harmoniselta.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa lapset tietenkin jäävät nykyiseen kotiin äidin luokse. Isälle lapset kun on vapaa viikonloppu.

Meillä tuli ero tuossa samassa vaiheessa ja lapset jäivät asumaan siihen kotiinsa, jossa olivat siihen asti asuneet mutta isänsä kanssa. Tapaamisista ei sovittu mitään kiinteää tapaamistahtia vaan lapset voivat tulla minulle silloin kun haluavat tai isällään on muuta menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli ero vajaa vuosi sitten ja lapset olivat saman ikäiset kun ap:lla. Heti lähdettiin menemään viikko-viikko systeemillä ja on toiminut hyvin. Asutaan kahden kilometrin päässä toisistamme, joten päiväkoti jne. pysyivät samana. Välillä tehdään vloppuisin koko sakki yhdessä jotain, jotta voimme näyttää lapsille, että äiti ja isä ovat edelleen kavereita vaikka erillään asutaan.

Lapset ovat tottuneet tosi hyvin, rytmi löytyi nopeasti. Välillä tietenkin ikävöidään, mutta sitten soitellaan puolin ja toisin.

Minusta viikko-viikko-järjestely on hyvä. Molemmat vanhemmat ovat tasapuolisesti lasten elämässä, eikä toinen jää etäiseksi. Vanhempien tehtävä on olla läsnä lapsilleen.

Parasta tässä on, että saa elämänsä takaisin joka toinen viikko ja vapaata itselleen, kun lapset on isällään

Luulen että olisin aika surkeana nuo viikot. Lapset on vielä niin pieniäkin ja napanuora tiukalla. Toki ei se isällekkään helppoa ole.

aloittaja. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aloittaja. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi lastakin väännetty ja hups, mihin se parisuhde hävisi. Vielä muutama vuosi sitten sitä on ollut, kun on hässitty niin, että pari lastakin on saatu aikaiseksi.

Meinaatko ettei ihminen voi hässiä ilman parisuhdetta? 😂

No luulisi sitä, että jokin parisuhde on ollut, kun pari kakaraa on tehty. Ensimäinen voisi olla vahinko, mutta toinen parin vuoden päästä, osoittaa, että yhdessä niitä on suunniteltu parisuhteessa. Vai onko kyse suhteesta, missä naisella on biologinen kello tikittänyt ja iskenyt miehen ja vääntänyt pari mukulaa ja sitten huomannutkin, että mies on kilttimies, eikä tarpeeksi jännä ja elämä on tylsää.

Mun lapset on lapsia, ei kakaroita tai mukuloita. Eikä ne minun hässimisetkään itseasiassa sulle kuulu. Mitään vastauksia ainakaan turha odottaa tuolla kielenkäytöllä, haaskaat aikaasi.

Tämä miljoona kertaa 👍

joo  naisel varmaa se liian kiltti mies ni pittääpi erota juu ja nykyään helppoo ku kaik avustukset juoksee ja isä joutuu maksaan suuret elarit , että sillai  !!   Lapsiparat   LUKEKAA  JARI SINKKOSTA !!! ja viisastukaaa  lasten takia.   Itsekkyys pois!

Mun veli erosi joku aika sitten ja lapset tuon ikäisiä. Heillä viikko-viikko - systeemi. Asuvat lähekkäin joten lasten hoitopaikka pysyi samana. Ero saatu hoidettua siististi, ilman riitoja. Ex-puolisot ovat hyvissä ja asiallisissa väleissä.

naiset haluuvat olla vapaita ja mennä bilettään ,siks ne eroo ja jättää kilttimiehen

Jätä se narsisti¡

Meillä oli sama tilanne reilu pari vuotta sitten. Lapset 3v ja 5v. Molemmat teki vuorotyötä. Lapset vuoropäiväkodissa. Lapset asui isällä joka toinen viikko 4 pv, käytännössä aina viikonloppuna päiväkodissa isän työvuorojen vuoksi silloin kun olivat isällä, arkivapaita välillä. Hullun hommaa oli elämä vuorotyöläisenä pienten lasten kanssa. Nyt tilanne Se, että ovat isällä enää joka toinen vkl. Ei noilla työvuoroilla ja olemattomilla tukiverkoilla voi lapset olla isällä yhtä paljon kuin ennen. Ei ekaluokkalainen voi olla iltoja yksin ja vkl kun isä töissä. Itse nykyään päivä töissä. Minun kontolla kaikki lapsiin liittyvä. Käyvät vaan isällä kylässä enää.