Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisitkö lapsen tässä tilanteessa vai tekisitkö abortin?
29.11.2017 |
Eli tilanne on se, että olen raskaana ja lapsi ei ollut suunniteltu. (Ehkäisy petti)
Olen 23v, seurustellut lapsen isän kanssa melkein 4vuotta, asumme yhdessä ja suhde on tosi hyvä. :) Olen itse työtön, valmistuin koulusta vasta pari viikkoa sitten ja vielä en ole onnistunut saamaan töitä. Mies osa-aikaisessa työssä.
Olemme miehen kanssa puhuneet että lapsien aika ei ole vielä, mutta nyt kun vahinko tapahtui en ole enää varma. Mies on sitä mieltä, että pidetään lapsi, koska olisimme joka tapauksessa muutamien vuosien päästä yrittämässä lasta.
Mulla mieli heittelee tästä asiasta paljon, toisaalta ajattelen että haluan pitää lapsen, tiedän että olisin hyvä äiti ja rakastaisin lasta yli kaiken. Mutta sitten toisaalta ajatus ahdistaa, olen kuitenkin vielä näin nuori, mitä jos yhtäkkiä haluankin matkustella ym mikä ei onnistu yhtä helposti lasten kanssa. Ajattelin myös aina ennen, että ennenkuin saan lapsia haluan asua omakotitalossa, olla naimisissa ja että olisin ehtinyt tehdä oman alan töitä pari vuotta.
Kysymys kuuluukin, mitä te tekisitte tällaisessa tilanteessa / olette tehneet, pitäisittekö lapsen vai tekisitkö abortin? Tiedän ettei kukaan voi päättää sitä puolestani, mutta lähinnä jotain tukea ja keskustelua kaipaisin.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei rahat riitä kerta mieskin on vain osa-aikatyössä ja sinäkin työtön. Suosittelen miettimään tarkkaan voitteko tarjota lapselle kaiken mitä se tarvitsee.
Ei se pieni lapsi paljonkaan tarvitse. Valtaosa rahanmenosta on äitien turhamaista kilpailuvarustelua.
Lapsen lisäksi pitää maksaa muitakin elämän kuluja, mitä tulee asumisesta, vakuutuksista, autosta jne. Pienituloisille siitä tulee helposti tosi paljon rahanmenoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei rahat riitä kerta mieskin on vain osa-aikatyössä ja sinäkin työtön. Suosittelen miettimään tarkkaan voitteko tarjota lapselle kaiken mitä se tarvitsee.
Ei se pieni lapsi paljonkaan tarvitse. Valtaosa rahanmenosta on äitien turhamaista kilpailuvarustelua.
Lapsen lisäksi pitää maksaa muitakin elämän kuluja, mitä tulee asumisesta, vakuutuksista, autosta jne. Pienituloisille siitä tulee helposti tosi paljon rahanmenoa.
Ei kai kaikkien tarvitse mitään vakuutuksia ottaa tai autoa hankkia?! Minä ainakin tulin yh:na toimeen ilman sellaisia yksin lapsen kanssa. (Mies nosti kytkintä kun ei saanut pakotettua ja lahjottua minua aborttiin.)
Etsi töitä nyt vähäksi aikaa nostaaksesi äitiyspäivärahaasi, sitten lapsen ollessa puolivuotias, aloita työnhaku uudelleen ja jos saat kokoaikaisen työn, mies jää hoitamaan lasta vähäksi aikaa, varsinkin jos tekee silloinkin osa-aikaista.
Onko sinulla ja miehelläsi varaa elättää lapsi? Riittääkö miehen tulot elättämään sinut ja lapsen? Asutteko alueella jossa on työpaikkoja? Onko alasi josta valmistuit sellainen joka työllistää helposti? Pidätte lapsen tai ette, ymmärrä että se on valtava sitoutuminen loppuelämäksi sekä lapseen että mieheen. Sitä ei voi ottaa takaisin ja lasta ei voi antaa jollekin muulle siksi aikaa kun haluaa tehdä jotain muuta.
Olen 30v ja raskaana, odotan esikoista. Raha-asiat on kunnossa, minulla ja miehelleni on vakituiset hyväpalkkaiset työpaikat ja oma asunto. En olisi tässä jos olisin saanut lapsen 23-vuotiaana, se on vaan fakta.
Se lapsi on jo olemassa. Et voi miettiä otatko vai et kun hän elää jo. Esim rv 6 sydän sykkii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin.
Sain oman ainokaiseni 25-vuotiaana, kun opiskeluni oli kesken. Tiesin vieläpä, etten tule tuota yliopistotutkintoa ikinä tekemään loppuun, koska ala tuntui täysin väärältä. Mieskin opiskeli silloin, joten aika pienillä tuloilla kitkutelimme lapsen ensimmäiset vuodet. Silti en kadu hetkeäkään. Pieni lapsi ei onneksi osaa kaivata niin paljon mitään, joten vähemmälläkin selviää. Lisäksi meillä on hyvä tukiverkosto, joka on auttanut taloudellisesti ja hoitanut lastakin.
Täällä taas kehoitetaan tekemään lapsi eli ollaan niin tuhatnaamaisia.
Ei mene kuin hetki kun päästään haukkumaam yh-aptä ja sitä että mitäs teit lapsen niin makaa kuin petaa hyvä äiti ajattelee vain lastaan ja mitäs teit lapsen vastoin miehen tahtoa ja elätäpä se persehedelmäsi ilman miehen rahoja ja yksikään mies ei huoli yh:tä ja töihin ei oteta kun on koko ajan sairaan lapsen kanssa kotona ja kuluttaa *aatana yrittäjän rahoja yhteiskunnan pummi....
Eli en tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etsi töitä nyt vähäksi aikaa nostaaksesi äitiyspäivärahaasi, sitten lapsen ollessa puolivuotias, aloita työnhaku uudelleen ja jos saat kokoaikaisen työn, mies jää hoitamaan lasta vähäksi aikaa, varsinkin jos tekee silloinkin osa-aikaista.
No ei se paljon auta kun ekan 6 raskauskuukauden kohdalta lasketaan äitiyspäiväraha. Minimi tulee hanttihonmilla.
Teet itse parhaimman ratkaisun tähän asiaan, etkä kysy neuvoa muilta. Keskustele puolisosi kanssa asiasta ja teette päätöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pitäisi lasta. Itse olen 24, opiskelut loppuvaiheessa, teen töitä samalla, ja poikaystäväni valmistui juuri ja aloitti työt. Paperilla kaikki kuulostaa hyvältä, mutta jos nyt tulisin raskaaksi ja pitäisin lapsen, niin luultavasti katuisin sitä ja myöhemmin syyttäisin lasta siitä, että en ole saanut nauttia yhtään omasta ajasta ilman opiskeluja, ja haluaisin myös olla työelämässä edes hetken ilman lasta. Mut tää onki vaa mun mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas kehoitetaan tekemään lapsi eli ollaan niin tuhatnaamaisia.
Ei mene kuin hetki kun päästään haukkumaam yh-aptä ja sitä että mitäs teit lapsen niin makaa kuin petaa hyvä äiti ajattelee vain lastaan ja mitäs teit lapsen vastoin miehen tahtoa ja elätäpä se persehedelmäsi ilman miehen rahoja ja yksikään mies ei huoli yh:tä ja töihin ei oteta kun on koko ajan sairaan lapsen kanssa kotona ja kuluttaa *aatana yrittäjän rahoja yhteiskunnan pummi....
Eli en tekisi.
Sokea puusilmä lapsensa abortoija ei osannut lukea että tässä tapauksessa mies haluaa pitää lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin huomaa kuinka abortin tekijät ovat pahoja ja sairaita.
Minulla oli sama tilanne 12 vuotta sitten. Tein abortin, edelleen olen saman miehen kanssa. Olemme naimisissa ja uuteen kotiin pääsimme muuttamaan 4-vuotta sitten jouluna. Siis sinne omakotitaloon. Hyvät työpaikat molemmilla ja hyvät palkat. Onneksi on, että rahamme riittävät lapsettomuushoitoihin. Näin ironista voi elämä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin. Katuisit myöhemmin kun et pitänyt. Miettisit aina että olis nyt sen ja sen ikäinen jne..
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sama tilanne 12 vuotta sitten. Tein abortin, edelleen olen saman miehen kanssa. Olemme naimisissa ja uuteen kotiin pääsimme muuttamaan 4-vuotta sitten jouluna. Siis sinne omakotitaloon. Hyvät työpaikat molemmilla ja hyvät palkat. Onneksi on, että rahamme riittävät lapsettomuushoitoihin. Näin ironista voi elämä olla.
Niinpä.
puhuisin miehen kanssa, kummasta tahansa päätöksestä tulee tod näk aika pitkäaikaiset seuraukset. Ite en pitäis/haluis, etenkään oi nuorena…! Tääl peukutetaa näköjää kaikki ”pidä se” kommentit, mut ajattele oikeesti sitä kuinka paljo vaivaa siit lapsest tulee, eikä siit enää isompana pääse eroonkaan vaikka kuinka haluais omaa aikaa. Millases elämäntilantees se mies sitten on, ja mieti miksi hän sitten haluais pitää sen. Jos syyt ei matchais omiin ollenkaan, niin ajattele siitä eteenpäin.
Alue: Aihe vapaa
Työnantajan näkökulmasta katsottuna lapsi/lapset tehtynä on erittäin hyvä aika siirtyä työelämään --> ei tule "hukkarekrytointia". Tutkitusti pienten lasten vanhemmat ovat myös motivoituneita työntekijöitä :-)
Entäs jos nyt et työllistykään, mutta päädyt aborttiin --> tuleeko katumus, koska aikaa olisi ollut työttömyyden sijaan lapselle?
Onko miehelläsi mahdollisuuksia työllistyä osapäiväisestä kokopäiväiseksi?