Pitäisitkö lapsen tässä tilanteessa vai tekisitkö abortin?

Todennäköisesti mies jättää jos teet abortin ja se olisi sinulle ihan oikein. Ajattele nyt. Mies haluaa pitää lapsen ja sinä mietit sen tappamista.

Pohjustan seuraavan sillä, että rn todellakaan ole ns. aborttivastainen. Mulle on tehty nuorena kaksi keskeytystä (16- ja 22-vuotiaana). Ensimmäinen raskaus oli teini-idiotismia, toinen pilleriehkäisyn pettäminen. Kokemuksista ei ole jäänyt traumaa, vaikka isoja asioita ne ovat olleet.

Mutta mielestäni on siis ok tehdä keskeytys ”sosiaalisista syistä” kun ei vaan ole valmis.

Sun/teidän kohdalla tilanteessa ratkaisevaa on, että olisitte joka tapauksessa toivomasssa lapsia muutaman vuoden päästä, ja parisuhteenne on hyvä.

Tuohon saumaan ottaisin lapsen, vaikkei se tietenkään helppoa ole. Alle kaksivuotias on varsin pieni menoerä, eli siitä se ei saisi olla kiinni. Se kuulostaa materialistiselta syyltä.

Samoin musta kuulostaa vähän pahalta, jos ”pitäisi” olla omakotitalo ja muutama vuosi oman alan töitä. Ne ovat oikeasti vain materiaa. Työn tai terveyden voi koska vaan menettää, ei tuollaisen varaan voi elämäänsä rakentaa. Joku voi kuollakin, kukaan ei tarjoa suojaa sellaista vastaan.

Jos susta tuntuu, että katuisit, älä keskeytä raskautta. Vaativaa lapsen kanssa on jossain vaiheessa aina. Oli mullakin, reilusti päälle kolmekymppisenä, ja ihan hyvissä varoissa.

Rakkaus ja huolenpito perheen sisällä, se, että asioiden eteen tehdään yhdessä töitä, ne on ainoat jutut, joilla on merkitystä.

N 43

Abortti on murha

Sen kun saisi ihmiset tajuamaan että abortti ei ole mikään nipsnaps luomenpoisto. Siinä päätetään saako pienokainen elää vai kuolla. Ap:llä ei ole mitään syytä tehdä aborttia.

Et sinä nyt kovin nuori enää ole ja koulutkin käytynä, monet tekevät lapset opiskelujen lomassa. Yhden lapsen kanssa pärjää aina, on helppo saada hoitoon ja helppo ottaa mukaan lähes mihin vaan. Tehkää tämä yksi, mutta se toinen vasta sitten kun olet ollut töissä ym. Ei missään nimessä siinä huumassa kun lapsi on yksivuotias aleta miettiä sille "kaveria" sitten olette kusessa. Jokaiselle tulee se vauvakuume siinä kohtaa kun esikoinen on "iso vauva" ja tulee mieleen että ei tää nyt niin vaikeaa ole, tuossa se menisi toinenkin samoilla äitiyslomilla ym. vaivalla, ja sitten söpösti leikkisivät yhdessä. Totuus on kuitenkin se, että kahden vaippapyllyn kanssa jotka ovat eri kehitysvaiheessa on erittäin raskasta, esikoinen on mustasukkainen kun lapsuus loppuu kesken ja tappeluja on aina. Naisen kroppa on suunniteltu että lasten välillä olisi ainakin kolme vuotta että ehtisi toipua, ja se mikä pahiten kärsii on parisuhde. 

Olin 23v kun sain ensimmäisen lapsen. Opiskeluja oli vielä 3 vuotta jäljellä. Saatiin vielä toinenkin lapsi 1,5 vuoden ikäerolla. Ei edes mietitty että pärjäätäänkö. Hyvin on pärjätty ja reissattukkin. Lapset tuo mielekästä sisältöä elämään vaikka välillä on vaikeampia aikoja. Abortti voi jättää syyllisyyden tunteen joka vie pahimmillaan mielenterveyden. Pidän aborttia kuoleman tuottamusta vastaavana tekona.

Mies 30v

No eipä se matkustelu nyt NIIN hankalaa ole lapsen kanssa, ja silloin varmasti haluat matkustaa lapsen kanssa.

Olen itse sitä koulukuntaa, että kannatan lasten tekemistä nuorena. Kun ajattelen taaksepäin omaa elämääni parikymppisenä ja vähän sen jälkeen, ei siinä ajassa ollut mitään niin erikoista jonka olisi voinut pilata. Opiskelin, rahaa oli vähän, vietin paljon aikaa kotona jne. Ei se ollut mitään suurta glamouria shampanjalaseineen ja ulkomaanmatkoineen. Ja sellaisesta on ihan turha haaveilla, jos ei elämä oikeasti ole sellaista. Ts. kun pähkäilet sitä, että jos haluat matkustaa, niin et sinä yhtään sen enempää matkusta ilman lasta kuin sen kanssakaan. Elämäsi on sellaista kuin se on ja samanlaisena se pysyy sen lapsen jälkeenkin. Omasta persoonasta se on kiinni millaiseksi se lapsiperhearki muodostuu.

Tein aikoinani koska tilanne oli aivan katasrofaalinen ja en oo katunut. Sain lapsen ja toivotun vuosia myöhemmin. 

Ehdottomasti pitäisin lapsen. Jos teet nyt abortin, ei ole mitään takuita siitä että tulisit raskaaksi uudestaan kun on se toivottu aika. Kyllä niinkin joskus käy, että abortin jälkeen ei sitten vaan sitä toivottua raskautta kuulukaan.

Ehdottomasti pitäisin lapsen. En pystyisi ikinä lopettamaan jo alkanutta ihmiselämää, varsinkaan oman lapsen elämää ja varsinkaan noin pikkumaisista syistä kuin mitä aloituksessa mainitsit (esim. se omakotitalo).

Täytyy muistaa että lapset ovat lahja joita ei kaikille suoda.

Ainoat esteet siis olisivat ikä ja se ettei ole vielä hyviä tuloja? Kuitenkin olet aikuien, vakaassa suhteessa ja koulutettu. Katuisit aborttia varmasti tulevaisuudessa, varsinkin silloin jos saat sen toivotun lapsen, ja tajuat että vauva on ihan oikea ihminen eikä lemmikki, ja ymmärtäisit tehneesi abortin ns. Turhaan, heppoisin perustein. Puhut kuin odottaisit koiranpentua. ”. ottaisko sen vai ei”. lapsi on hiukan eri asia.

Teillä ei rahat riitä kerta mieskin on vain osa-aikatyössä ja sinäkin työtön. Suosittelen miettimään tarkkaan voitteko tarjota lapselle kaiken mitä se tarvitsee.

Mietityttää tuo, että puhut lapsista jo monikossa, vaikka ensimmäinen on vasta tulossa. Ei yksi lapsi vie elämää ihan raiteiltaan ja sitä mahdollista toista ei kannata ainakaan heti perään tehdä. Yhden lapsen kanssa voi ihan hyvin matkustellakin, kunhan ette hairahdu ylihintaiseen omakotitaloon. Jos asutte nyt kaksiossa, se menee hyvin ensimmäiset vuodet. Turha lähteä mihinkään isoon omakotitaloon ennen kuin sille on todellinen tarve ja maksukyky kohdillaan.

Kaks vuotta niin monella sun kavereillakin on lapsia. Naimisiin kerkeette vauvan syntymän jälkeen ja reissuillekin pääsee. Ei ehkä kolmen kuukauden reppureissulle, mutta viikon loma lämpimässä onnistuu jo hyvin :)

T.25v

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei rahat riitä kerta mieskin on vain osa-aikatyössä ja sinäkin työtön. Suosittelen miettimään tarkkaan voitteko tarjota lapselle kaiken mitä se tarvitsee.

Ei se pieni lapsi paljonkaan tarvitse. Valtaosa rahanmenosta on äitien turhamaista kilpailuvarustelua. 

En tekisi aborttia. Voit saada kenties myöhemmin lisää lapsia, mutta et koskaan voi saada tätä tiettyä lasta uudestaan.

Jos teet abortin, saatat myöhempinä vuosina katua päätöstä katkerasti ja miettiä jatkuvasti minkä ikäinen lapsi olisi kulloinkin ja millainen tämä olisi, jos olisit synnyttänyt hänet. 

Lapsenkin kanssa voi matkustaa ja lähteä maailmalle, jos suhtautuu elämään vähän epäsovinnaisemmin eikä ole tarvetta uraputkessa ja oravanpyörässä pyörimiseen.

Voit myös antaa lapsen adoptioon, jos et itse tunne kykeneväsi häntä nyt vastaanottamaan.

Tai anna miehesi hoitaa hänet ja mene itse töihin.

Pitäisin ehdottomasti. Et välttämättä saa lapsia myöhemmin. Tyhmää tehdä abortti vain siksi, että kaikki ei ole aivan viimeisen päälle täydellistä.

Voit tulevaisuudessa ostaa talon, voit rahalla järjestää häät, voit rahalla reissailla. Lasta et välttämättä enää saa, vaikka rahaa olisi kuinka paljon.

Kuvittele se päivä kun lapsesi katsoo sinua silmiin ja ensimmäisen kerran sanoo: "äiti!" Siis tämän mielestäni maailman kauneimman sanan. Mitä luulet, puntaroitko vielä oliko päätös hyvä vai huono?

T. Viisinkertanen iskä