Pitäisitkö lapsen tässä tilanteessa vai tekisitkö abortin?
Eli tilanne on se, että olen raskaana ja lapsi ei ollut suunniteltu. (Ehkäisy petti)
Olen 23v, seurustellut lapsen isän kanssa melkein 4vuotta, asumme yhdessä ja suhde on tosi hyvä. :) Olen itse työtön, valmistuin koulusta vasta pari viikkoa sitten ja vielä en ole onnistunut saamaan töitä. Mies osa-aikaisessa työssä.
Olemme miehen kanssa puhuneet että lapsien aika ei ole vielä, mutta nyt kun vahinko tapahtui en ole enää varma. Mies on sitä mieltä, että pidetään lapsi, koska olisimme joka tapauksessa muutamien vuosien päästä yrittämässä lasta.
Mulla mieli heittelee tästä asiasta paljon, toisaalta ajattelen että haluan pitää lapsen, tiedän että olisin hyvä äiti ja rakastaisin lasta yli kaiken. Mutta sitten toisaalta ajatus ahdistaa, olen kuitenkin vielä näin nuori, mitä jos yhtäkkiä haluankin matkustella ym mikä ei onnistu yhtä helposti lasten kanssa. Ajattelin myös aina ennen, että ennenkuin saan lapsia haluan asua omakotitalossa, olla naimisissa ja että olisin ehtinyt tehdä oman alan töitä pari vuotta.
Kysymys kuuluukin, mitä te tekisitte tällaisessa tilanteessa / olette tehneet, pitäisittekö lapsen vai tekisitkö abortin? Tiedän ettei kukaan voi päättää sitä puolestani, mutta lähinnä jotain tukea ja keskustelua kaipaisin.
Kommentit (57)
Pitäisin, koulutkin jo käyty. Töihin ehtii myöhemminkin. Jos odottaa sitä täydellistä hetkeä niin sitä ei välttämättä koskaan tule.
Jos on jotain tukiverkostoa esim. sukulaisia niin myöhemmin pääsee varmasti matkustamaankin, jopa ilman lapsia. (Vaikka lasten kanssa reissaaminenkin on ihanaa.)
Jos keskinäinen suhteenne on hyvä, ja vakaa, niin pitäisin lapsen. Elämä voi yllättää, ja voihan olla, ettei sitä vauvamahdollisuutta niin vain suodakaan enää myöhemmin. Paljosta tavallaan joutuu luopumaan, tai ehkei luopumaan, vaan kaikki muuttaa muotoaan kun lapsi tulee taloon. Kuitenkin, lapsi myös antaa paljon.
En oikeasti tiedä, mitä tekisin. Sun ikäisenä olisin varmasti pitänyt, vaikka asia olisikin pohdituttanut kovasti. Tässä iässä ajattelen toisin, eli oletettavasti en pitäisikään. Puhtaasti järkisyistä, teillä kummallakaan ei ole kaksisia tuloja ja kyllä, lapsen pitäminen maksaa.
Tilanteennehan on ihan ”hyvä”
Pitäisin vauvan
Ilman muuta pitäisin.
T. Nainen 41v.
Mielestäni tilanteenne saada lapsi on varsin hyvä. 30 vuotiaana tilanne ei olisi yhtään parempi. Lapsi ei kysy sinulta sitä milloin on valmis syntymään. Ennalta arvaamattomuus on siis yksi suola elämässä. Pyrkisin sopeutumaan tilanteeseen. Hakisin edelleen töitä ja jos saisin, niin ehdottaisin itse 6 kk määräaikaista suhdetta, Palkka korottaisi äitiys- ja vanhempainpäivärahoja, mutta välttämätöntä se ei olisi. Myös kun lapsi on alle 3 v ja hoidetaan kotona, voi saada lisätuloja esim osa-aikatöistä, jos mies ehtii hoitamaan vauvaa ja puuttuvaa palkan osaa korvaa sitten esim kotihoidontuki. Lapsen voi laittaa toki myös päivähoitoon. Moni yllättyy miten hyvin uuden perheen toimeentulo on yhteiskunnan taholta järjestetty, kun vain itse on vastuullinen vanhempi.
Onnea hyvän suhteen ja raskauden johdosta!
En tekisi tuossa tilanteessa aborttia vaan sopeutuisin tilanteeseen ja eläisin sen mukaan.
Jos seksiä harrastaa niin aina on ehkäisystä huolimatta riski että voi tulla raskaaksi.
Ei se lapsi sitä omatkotitaloa tarvitse.
Ja varsinkin jos kuitenkin haluatte lapsen parin vuoden päästä niin olisi aika kamalaa heittää tämä vauva roskiin.
Elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee mutta kyllä te pärjäätte.
Pitää muistaa ettei se abortti ole mikään pikku juttu henkisestikään ja moni katuu aborttia vaikka oli todelliset syyt tehdä abortti. Teillä kuitenkin syy on "vain" väärä aika.
Miten hyvä teidän suhde olisi sen jälkeen jos vasten miehen tahtoa teet abortin?! Voi olla vaikea päästä sen yli, varsinkin jos et myöhemmin tulisikaan raskaaksi.
Jos olet vasta valmistunut, saumahan on ihan hyvä. Ja osaat yhdyssanat ja pystyt kirjoittamaan normaalisti, se on enemmän kuin monista vastaavista voi sanoa tällä palstalla. Erittäin vankka syy puolesta.
Jos et missään tapauksessa halua lasta, tilanne on eri. Mutta jos kuitenkin olette puhuneet, että lapsen jossain vaiheessa hankitte, niin hankkikaa sitten. Olet nuori, mutta et mikään teiniäiti. Kun olet vähän yli neljäkymmentä, lapsi on jo aikuinen. Sitten ehdit matkustella. Mikäs siinä.
Omakotitaloon älkää muuttako, siinä ei ole mitään järkeä. Asukaa kerrostalossa, se on ainoa järkevä asumismuoto.
Pitäisin lapsen. Vaikkei hänestä tulisikaan tiedeneroa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä hän tulee elämään vähintäänkin melko onnellisen elämän ja hänen ympärillään on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä maailma on hieman parempi paikka jo siksi että hän on olemassa.
Elintasoabortti ei ole koskaan hyvä juttu ja moraalisesti täysin kestämätön teko. Aborttia tuli harkita ainoastaan tilanteessa jossa se on lääketieteellisesti perusteltua.
Ehdottomasti pitäisin.
Toivon, että teet päätöksen, joka sinulle tuntuu oikealta.
Tilanteesi vaikuttaa hyvältä: koulut käyty ja hyvä parisuhde.
Onneksi olkoon :)
Jos jää odottamaan sitä, että elämäntilanne on kaikin puolin suunniteltu ja ideaali lapsen saamiselle (vakityö, omakotitalo tms.), niin sitä todennäköisesti ei koskaan tule. Elämä on epävarmaa, aina voi tulla työttömyyttä, sairauksia tms. Teidän tilanteenne kuulostaa ihan hyvältä, eikä se lapsi muuten estä esim. tulevaa matkustelua, se vain muuttaa hieman niitä kriteerejä joilla matkustelu toteutetaan. Eli kärjistettynä ette ehkä voi ex tempore bilettää kokonaista viikonloppua tai lähteä muutamaksi kuukaudeksi reppureissaamaan Aasiaan, mutta aivan hyvin saatte jatkossakin järjestettyä kahdenkeskistä/aikuisten kaverien välistä aikaa ja juhlia sekä tekemään vaikka pitempiä viikonloppureissuja Euroopan suurkaupunkeihin. Ne esteet jotka lapsen saaminen muodostaa muulle elämälle ovat 95% vain siellä omassa päässä.
Vauva päättikin tulla jo nyt, ei kysynyt lupaasi ;-)
Olen kuitenkin halunnut vauvaa, joten tietysti pidät hänet.
Tänä maailmanaikana ei välttämättä ole helppoa saada työtä tai omakotitaloa ihan heti. Ei vauva näitä unelmia pois sulje, ehkä vähän hidastaa. Vauvan kanssa voi matkustella kun vähän siitä kasvaa. Ja voihan vauvalle hakea hoitopaikan jos haluaa viettää pidennetyn viikonlopun puolison kanssa jossain matkalla (mikä tekee ihan hyvääkin parisuhteelle).
Vastavalmistuneena on hyvä sauma lapselle. Ellet ihan vaikituista paikkaa ehdi saamaan, niin ehdit ehkä hetken tehdä töitä ennen äippälomaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet vasta valmistunut, saumahan on ihan hyvä. Ja osaat yhdyssanat ja pystyt kirjoittamaan normaalisti, se on enemmän kuin monista vastaavista voi sanoa tällä palstalla. Erittäin vankka syy puolesta.
Jos et missään tapauksessa halua lasta, tilanne on eri. Mutta jos kuitenkin olette puhuneet, että lapsen jossain vaiheessa hankitte, niin hankkikaa sitten. Olet nuori, mutta et mikään teiniäiti. Kun olet vähän yli neljäkymmentä, lapsi on jo aikuinen. Sitten ehdit matkustella. Mikäs siinä.
Omakotitaloon älkää muuttako, siinä ei ole mitään järkeä. Asukaa kerrostalossa, se on ainoa järkevä asumismuoto.
OT, mutta miten niin kerrostalo on ainoa järkevä asumismuoto? Itse olen asunut niin rivitalossa, kerrostalossa kuin omakotitalossa. Kerrostaloon en muuta enää ikinä, jos ei ole pakko, rivitalokin on siinä rajoilla. Toki jos ei osaa/tykkää tehdä mitään pihatöitä tms., silloin kerrostalo on hyvä vaihtoehto. Mutta henkilökohtaisesti en viihdy yhtään.
Jos haluat lapsen ylipäätään niin pitäisin. Voihan olla tämä voi olla ainoa tilaisuutesi saada lapsi. Voi käydä kuin Annika Metsäkedolla ja monella muulla että nuorena tekivät abortin kun aika ei ollut sopiva ja sitten myöhemmin kärsivät lapsettomuudesta.
Et voi tietää tulevaa miten käy, voi tulla tulehduksia tms komplikastioita ja jäät hedelmättömäksi.
Ehdottomasti pitäisin, jos lapsi joka tapauksessa olisi toiveissa ja parisuhde kunnossa. Ite varmaan miettisin etten ikinä antas itelleni anteeks sitä, jos tekisin abortin ja myöhemmin en syystä tai toisesta pystyiskään lasta saamaan. Matkustella ym kerkee vanhempanakin, ite oon lapseni saanut vähän reilu 20-vuotiaana ja nyt 30-veenä matkustelen ja on aikaa omille harratuksille ym. kun lapset on jo niin isoja :)
En koskaan tekisi aborttia, en vaan pystyisi siihen.