Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto vai Amk?
28.11.2017 |
Kummassa olet itse opiskellut? Mitä tykkäsit? Millaisia vinkkejä antaisit nuorelle, joka pohtii kumpaan haluaisi?
Nimim. Abin äiti
Kommentit (32)
No, mikä on se ala, jolle haluaa. Yliopisto-opinnot on arvostetumpia, mutta ei nekään ole avain onneen. Tavallaan yliopiston kautta on paremmin "taivas auki", mutta todellisuudessa voi olla työtön/pätkätyöläinen maisterina, jota valitsee työpaikkaan joku amk:sta valmistunut. Sanotaan näin, että jos tähtää huipulle jollain alalla/tehtävässä, niin ehdottomasti yliopisto. Jos taas etsii semmoista tavallista uraa ja elämää, niin se on sama, kumpaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite valitsisin amk:n. Pääsee helpommalla. Nykyään ei kai lähiopetusta ole juuri ollenkaan vaan verkkokursseilla ja heppoisilla esseillä läpäisee tutkinnon? Koulu haluaa, että kaikki valmistuvat. Focus on tulevassa työelämään sijoittumisessa; tutkintoon sisältyy pakolliset pitkät harkat joiden aikana asiat opitaan käytännössä, saadaan kokemusta ja luodaan kontakteja työelämään. Teoriaa on vain minimi.
Yliopistoa suosittelen huippu-uraa tavoitteleville (diplomaatit, poliitikot ja ylin yritysjohto), tiettyyn suojattuun ammattiin (lääkäri, juristi ym) tai tutkijoiksi (ei mitään järkeä taloudellisessa mielessä) haluaville. Muuten ei syytä kiusata tai "haastaa" itseään.
Tässä tiivistyy hyvin amk-ajattelu. Pääsee helpommalla ja ei tarvitse haastaa itseään. Kukin voi sitten itse punnita haluaako elää noin
Niin itsehän valitSIN yliopiston, amk:ssa en ole opiskellut päivääkään... vaikka tällä hetkellä valitSISIN sen edellä esitetyistä syistä. Että haluatko sittenkin lukita nerokkaan kuittisi? En vaan ymmärrä mitä hyötyä valtavasta vaivannäöstä loppupeleissä on, jos tarkoitus on vain elää tylsää taviselämää.
Ymmärtää paremmin maailmaa. Ainakin mulle opiskelu itsessään on arvokasta eikä vain keino saada töitä ja elättää itseni. Lisäksi haluan haastaa itseäni eri tavoin ja matematiikka sopii siihen erinomaisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta pidän hyvin hämmentävänä iskulausetta, jota usein olen kuullut toisteltavan, joka kuuluu seuraavasti: Amkk:t kouluttaa (ns.) käytännön tekijät ja yliopistot teoreetikot.
Joitain harvoja käytännön ammatteja kuten lääkäri tai luokanopettaja lukuun ottamatta yliopistokoulutuksen tavoite on nimenomaan syvällisessä teorian hallinnassa, ei sen käytännön soveltamisessa tai työelämävalmennuksessa. Yliopisto ei ole ammattikoulu. Maisteriksi voi valmistua ilman minkäänlaista kosketusta todelliseen työhön.
Mutta valmistuttuaan valta osa maisteriksi valmistuneista -viimeistään- joutuu "todelliseen työhön." - Jos yliopiston tarkoitus olisi kouluttaa vain "syvällisä teoreetikoita" , kuten tutkijoita ja (ns.) tieteen tekijöitä, niin nykyisistä yliopistoille valittavasta opiskelijamäärästä voitaiin karsia hyvin suuret määrät. -Toki tämä on ongelmallista, koska nykyiset -Suomessa tehtävät- työt ovat sisällöltäään entistä "teoreettisempia" ja abstraktimpia. Toisaalta vihlaisee aikaajoin korvassa sekin, että tuntuu, että niin ongelmaan kuin mihin tahansa vaivaan tarjotaan lähes poikkeuksetta vaihtoehtona koulutusta ja eikun vielä lisää koulutusta, niin saadaan Suomi nousuun!
Aloitin muutama kuukausi sitten AMK ja päätös oli kyllä mulle aivan oikea. Teorian lisäksi keskitytään paljon työelämään, siinä pärjäämiseen ja käytännön opetukseen. Lisäksi alallani on työllisesti hyvät tulevaisuuden näkymät, joka ei ole ikinä pahitteeksi. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto tietysti
- Vaikka itse opiskelen yliopistolla, niin en pitäisi tai suosittelisi tätä kenelle tahansa, - En esimerkiksi usko, että fysioterapeuttini olisi yhtään parempi "fysioterapeuttina" jos hän olisi opiskellut yliopistolla. Myös kondiittorimestari, jolta jonkun kerran olen tilannut tarjottavaa tuskin hirmuisesti olisi päässyt hiomaan ja hyötymään opinnoista yliopistolla niin, että olsi voinut soveltaa oppimaansa suoraan kondiittoritoimessaan. (- Voin toki olla väärässä, koska itsellän on kovin pinnallinen kuva kondiittorien työnkuvasta).
Kummeksun myös heitä, jotka pitävät sairaanhoitajia tai teveydenhoitajia vastaavan koulutukseltaan "puolta lääkäri opinnoista." - Tai mitenkähän mahtaisi parturini hyötyä ammattikorkea tai yliopisto-opinnoista? - Kuulen jo kun minua huomautetaan, ettei kondiittorikaan, kuten ei parturi tutkinnoista kumpikaan ole sen paremmin ammattikorkea kuin yliopisto-opikselu paikka (/"tutkinto-ohjelma/-linja).
Ei olekaan ei. Mutta kysymys kuuluukin, miksi ihmeesä yliopisto olisi sellainen paikka opiskella, johon meidän kaikkien oletetaan haluavan päästä opiskelemaan? - Tai ainakin kaikkein fiksuimpien tai älyltään parempien.
Melkein väittäisin fysioterapeuttisi olevan parempi, jos hän olisi lisäksi lukenut lääkärin tutkinnon. Nuo muut, kuten itsekin totesit, taas ovat suorittavia amisammatteja (eli eivät yliopisto tai amk) eivätkä kuulu tähän keskusteluun
Minusta ne kuuluvat siinä mielessä tähän keskusteluun, että kyse on siitä, mitä nuori haluaisi mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan käsittääkseni sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Mutta onko niin, että jos on aikanaan valinnut opiskelupaikakseen lukion, niin ei saisi jatkaa opintojaan enää ammattikoulussa ja lukion jälkeen tietoisesti tähdätä vaikka sitten jo mainituksi kondiittoriksi tai parturiksi? - Vai halutaanko tällainen mieltäää kenties alisuoriutumisena? - Tuskin kuitenkaan niin vaativana, että niihin olisi pitänyt pyrkiä lukion sijasta, koska lukion käymällä olisi antanut jo niin paljon etumatkaa kondiittoripuolen tai parturiksi opiskelun (vain satunnaisina esimekkinä ammattikoulun -koulutusohjelmista) valinneille, ettei enää voisi saavuttaa niiden vaativaa pätevyyttä kuin aiemmin aloittaneet ja lukion sijasta ammattikoulun valinneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite valitsisin amk:n. Pääsee helpommalla. Nykyään ei kai lähiopetusta ole juuri ollenkaan vaan verkkokursseilla ja heppoisilla esseillä läpäisee tutkinnon? Koulu haluaa, että kaikki valmistuvat. Focus on tulevassa työelämään sijoittumisessa; tutkintoon sisältyy pakolliset pitkät harkat joiden aikana asiat opitaan käytännössä, saadaan kokemusta ja luodaan kontakteja työelämään. Teoriaa on vain minimi.
Yliopistoa suosittelen huippu-uraa tavoitteleville (diplomaatit, poliitikot ja ylin yritysjohto), tiettyyn suojattuun ammattiin (lääkäri, juristi ym) tai tutkijoiksi (ei mitään järkeä taloudellisessa mielessä) haluaville. Muuten ei syytä kiusata tai "haastaa" itseään.
Tässä tiivistyy hyvin amk-ajattelu. Pääsee helpommalla ja ei tarvitse haastaa itseään. Kukin voi sitten itse punnita haluaako elää noin
Niin itsehän valitSIN yliopiston, amk:ssa en ole opiskellut päivääkään... vaikka tällä hetkellä valitSISIN sen edellä esitetyistä syistä. Että haluatko sittenkin lukita nerokkaan kuittisi? En vaan ymmärrä mitä hyötyä valtavasta vaivannäöstä loppupeleissä on, jos tarkoitus on vain elää tylsää taviselämää.
Ymmärtää paremmin maailmaa. Ainakin mulle opiskelu itsessään on arvokasta eikä vain keino saada töitä ja elättää itseni. Lisäksi haluan haastaa itseäni eri tavoin ja matematiikka sopii siihen erinomaisesti
Ymmärrät varmaan, että kaikki yliopisto-opiskelijat(kaan) eivät ajattele opiskelusta noin. Joillekin merkitsee vain määränpää, matkasta viis kunhan perille päästään. Kutsu tätä vaikka typeryydeksi, minä sanon että kyse on suunnitelmallisuudesta ja kosketuksesta realiteetteihin. Pelkän kokemuksen takia lukisin varmaan taidehistoriaa...
Vierailija kirjoitti:
Aloitin muutama kuukausi sitten AMK ja päätös oli kyllä mulle aivan oikea. Teorian lisäksi keskitytään paljon työelämään, siinä pärjäämiseen ja käytännön opetukseen. Lisäksi alallani on työllisesti hyvät tulevaisuuden näkymät, joka ei ole ikinä pahitteeksi. :)
Millä alalla olet? Mietin itsekin AMK:hon hakemista keväällä, mutta en vielä tiedä mille linjalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin muutama kuukausi sitten AMK ja päätös oli kyllä mulle aivan oikea. Teorian lisäksi keskitytään paljon työelämään, siinä pärjäämiseen ja käytännön opetukseen. Lisäksi alallani on työllisesti hyvät tulevaisuuden näkymät, joka ei ole ikinä pahitteeksi. :)
Millä alalla olet? Mietin itsekin AMK:hon hakemista keväällä, mutta en vielä tiedä mille linjalle.
Energiatekniikan insinööriksi.
AMKin käyneenä sanon, että jos rahkeet riittää niin yliopistoon AINA! Se saman alan homma löytyy yliopistosta kuitenkin ja palkka tulee olemaan enemmän, mutta alussa työtehtävät täysin samoja. DI.n ja inssin aloituspalkassa 600-800e ero siitä, että istuit vuoden pitempään koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto tietysti
- Vaikka itse opiskelen yliopistolla, niin en pitäisi tai suosittelisi tätä kenelle tahansa, - En esimerkiksi usko, että fysioterapeuttini olisi yhtään parempi "fysioterapeuttina" jos hän olisi opiskellut yliopistolla. Myös kondiittorimestari, jolta jonkun kerran olen tilannut tarjottavaa tuskin hirmuisesti olisi päässyt hiomaan ja hyötymään opinnoista yliopistolla niin, että olsi voinut soveltaa oppimaansa suoraan kondiittoritoimessaan. (- Voin toki olla väärässä, koska itsellän on kovin pinnallinen kuva kondiittorien työnkuvasta).
Kummeksun myös heitä, jotka pitävät sairaanhoitajia tai teveydenhoitajia vastaavan koulutukseltaan "puolta lääkäri opinnoista." - Tai mitenkähän mahtaisi parturini hyötyä ammattikorkea tai yliopisto-opinnoista? - Kuulen jo kun minua huomautetaan, ettei kondiittorikaan, kuten ei parturi tutkinnoista kumpikaan ole sen paremmin ammattikorkea kuin yliopisto-opikselu paikka (/"tutkinto-ohjelma/-linja).
Ei olekaan ei. Mutta kysymys kuuluukin, miksi ihmeesä yliopisto olisi sellainen paikka opiskella, johon meidän kaikkien oletetaan haluavan päästä opiskelemaan? - Tai ainakin kaikkein fiksuimpien tai älyltään parempien.
Melkein väittäisin fysioterapeuttisi olevan parempi, jos hän olisi lisäksi lukenut lääkärin tutkinnon. Nuo muut, kuten itsekin totesit, taas ovat suorittavia amisammatteja (eli eivät yliopisto tai amk) eivätkä kuulu tähän keskusteluun
Minusta ne kuuluvat siinä mielessä tähän keskusteluun, että kyse on siitä, mitä nuori haluaisi mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan käsittääkseni sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Mutta onko niin, että jos on aikanaan valinnut opiskelupaikakseen lukion, niin ei saisi jatkaa opintojaan enää ammattikoulussa ja lukion jälkeen tietoisesti tähdätä vaikka sitten jo mainituksi kondiittoriksi tai parturiksi? - Vai halutaanko tällainen mieltäää kenties alisuoriutumisena? - Tuskin kuitenkaan niin vaativana, että niihin olisi pitänyt pyrkiä lukion sijasta, koska lukion käymällä olisi antanut jo niin paljon etumatkaa kondiittoripuolen tai parturiksi opiskelun (vain satunnaisina esimekkinä ammattikoulun -koulutusohjelmista) valinneille, ettei enää voisi saavuttaa niiden vaativaa pätevyyttä kuin aiemmin aloittaneet ja lukion sijasta ammattikoulun valinneet.
Voi jessus mitä joutavaa jossittelua ja jaarittelua. Ylioppilas voi mennä suorittamaan ammattitutkintoa, kyllä, pidetäänkö sitä alisuoriutumisena, en tiedä ja onko sillä väliäkään? "Kondiittorimestari" taitaa kuitenkin olla erityisammattitutkinto, johon ei ilman alan pohjakoulutusta ja riittävää työkokemusta taida olla mitään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ite valitsisin amk:n. Pääsee helpommalla. Nykyään ei kai lähiopetusta ole juuri ollenkaan vaan verkkokursseilla ja heppoisilla esseillä läpäisee tutkinnon? Koulu haluaa, että kaikki valmistuvat. Focus on tulevassa työelämään sijoittumisessa; tutkintoon sisältyy pakolliset pitkät harkat joiden aikana asiat opitaan käytännössä, saadaan kokemusta ja luodaan kontakteja työelämään. Teoriaa on vain minimi.
Yliopistoa suosittelen huippu-uraa tavoitteleville (diplomaatit, poliitikot ja ylin yritysjohto), tiettyyn suojattuun ammattiin (lääkäri, juristi ym) tai tutkijoiksi (ei mitään järkeä taloudellisessa mielessä) haluaville. Muuten ei syytä kiusata tai "haastaa" itseään.
No ei ainakaan JAMKissa ja TAMKissa onnistu verkkokursseilla ja esseillä läpäsemään. Toki on eroa oletko restonomi joka käy jouluisin ja keväisin vaan tenttimässä vaiko inssiopiskelija joka saa tottua tulevaan työelämään jo koulussakin, että töihin ei riitä se 7,5h mitenkään päivässä. TAMKissa on ihan älyön läsnäolopakko. Itekkin vei/vien joltain opiskelupaikan, kun ajattelin, että voisin hoitaa rakennusarkkitehdin kursseja etänä, niin paskat jokaisessa on joku helvetin läsnäolopakko asteikolla 40-80%
Melkein väittäisin fysioterapeuttisi olevan parempi, jos hän olisi lisäksi lukenut lääkärin tutkinnon. Nuo muut, kuten itsekin totesit, taas ovat suorittavia amisammatteja (eli eivät yliopisto tai amk) eivätkä kuulu tähän keskusteluun