Voi apua tätä morkkista.. Firman pikkujoulut
Tuli sitten säädettyä oikein kunnolla viime lauantain pikkujouluissa. Minä joka olen aina hyvin käyttäytyvä, vedin sitten sellaiset kännit , että oksat pois. Tietty tein klassiset temput eli haukuin puolet työkavereista ja yritin vikitellä yhtä. Voi apua tätä häpeän määrää!! Naama punaisena töissä toista päivää ja yritän parhaani mukaan piiloutua työpöydän alle. Miten ihmeessä tästä nolouden multihuipentumasta pääsee yli?
Kommentit (18)
Ainakin jatkossa kannattaa rajoittaa alkoholinkäyttö minimiin. Et selvästikään hallitse omaa käytöstäsi päihtyneenä.
Vaihda työpaikkaa ja uudessa paikassa taas uusiksi pikkujoulusekoilut.
Ootkohan mun työkaveri. Itse suht selvänä katselin menoasi silmät pyöreänä järkytyksestä. Ehkä oon liian nuori ja kokematon firman juhliin, kun luulin että vanhempieni ikäisten örvellykset ja ylilyönnit pikkujouluissa on urbaanilegendaa. Ei hätää, myötähäpeän määrä on vähintäänkin yhtä suuri.
Kaiken lisäks ikävintä on se, että ihminen paljastaa todellisen luonteensa - humalassa!
No, et sentään pannut kenenkään kanssa vessassa. Tai pöydän alla.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken lisäks ikävintä on se, että ihminen paljastaa todellisen luonteensa - humalassa!
Totta.
Jos pääsit omin jaloin taksiin, et telonut itseäsi, et hukannut tavaroitasi ja nukuit ilman pikkujouluseuraa omassa sängyssäsi, niin bileet menivät ihan hyvin. Ei huolta häpeään.
Ja maltoit tiistaihin saakka olla tekemättä aloitusta...
Nokka pystyyn vain ja eteenpäin! Häpeä on vain yksi tunne muiden joukossa. Vähitellen tulee taas uusia asioita jotka vievät huomion ja vähitellen pikkujoulun tapahtumat eivät enää ole lähelläkään päälimmäisinä ihmisten mielissä. Tietysti kannattaa ottaa opikseen, mutta eihän se aina janoisena ja ahdistuneena helppoa ole.
Itse mokasin eräissä karkeloissa sillä tavalla, että kerroin eräälle hyvin, hyvin komealle mieshenkilölle vähintään kymmeniä kertoja miten ihana hän on. Emme tunteneet millään tavalla ja tismalleen sama toistui seuraavissa juhlissa. Mitä kävi? -Tämä henkilö on usein pyytänyt minua lähtemään kanssaan milloin mihinkin. Tilanne ei aina ole niin paha miltä alkuun näyttää. Joskus voi tietysti olla, mutta älä mieti sitä. Välillä noloista tapahtumista voi kuitenkin seurata jotain hyvää. Minä en esimerkiksi olisi selvinpäin ikinä uskaltanut lähestyä tuota yhtä. Voin kiittää vain ja ainoastaan alkoholia kaveruudestamme.
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoa kuka ei ole koskaan ollut firman pikkujouluissa :D ei voisi vähempääkää kiinnostaa nähdä näitä juntteja yhtään enempää kuin pakko, mulla on oikeitakin kavereita
Kyllä juntti juntin tuntee.
Viime pikkujouluissa mun naispuolinen keski-ikäinen pomo kyllä todella nolasi itsensä olemalla kaatokännissä ja mm. kaulailemalla miespuolisten kollegojen kanssa. En olisi ikinä uskonut. Hän ei varmaan itse kyllä muista onnekseen kaikkea. Ei se alkoholi vaan sovi kaikille.
Eikö tuo ole vähän itsekästä luulla, että kaikki nyt pöyriin sinun mokailusi ympärillä? Pikkujoulut meni jo ja nyt odotetaan seuraavia.
Älä huoli, itse tunnen ainakin myötätuntoa, jos huomaan, että jollain on lähtenyt juhliminen vähän käsistä. Uskon, että sinunkin työkavereissasi on ihmisiä, jotka tuntevat myötätuntoa, noinhan voi sattua kenelle vaan. Tuskinpa ne sinun työkaverisi siellä juhlissa ovat selvin päin olleet myöskään. Tsemppiä vaan, yritä vaan keskittyä nyt töihin ja olla normaalisti. Jos tulee aihe puheeksi, niin mikä estää sinua sanomasta ja pyytämästä anteeksi, että joit ihan liikaa ja käyttäydyit tyhmästi.
Et sitten erottanut ketään? Multahan sekin onnistui, kun piti suuressa viisaudessa mennä selittämään talon tj:lle, kuinka perseestä yksi talon ylinpään johtoon kuuluva hoitaa hommansa. Erotin hänen lisäksi muutaman muunkin niin huonon työntekijän.
Olin varma, että joudun jälkeenpäin puhutteluun. Kaikki meni kuitenkin ok, ei jälkikaikuja. Ja otin opikseni.
Ei kannata mennä enää työpaikalle.
Ajan kanssa. Seuraavissa pikkujouluissa ehkä joku toinen mokaa yhtä pahasti ja nousee uudeksi puheenaiheeksi.