Teini opiskelee itsensä burn-outiin

Yritä tehdä tytön kanssa aikataulu/lukujärjestys päiville, niin että opiskelulle varattu vaikka 2 h/rentoutumiselle 1 h ja liikunnalle tunti ja unelle 8-9. Silloin tyttös ei pysty opiskelemaan liikaa vaan muistaa varata muuhunkin aikaa. Puhu tytön kanssa siitä, että 10 ei oo pakollinen ja vähemmälläki stressillä pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Yritä tehdä tytön kanssa aikataulu/lukujärjestys päiville, niin että opiskelulle varattu vaikka 2 h/rentoutumiselle 1 h ja liikunnalle tunti ja unelle 8-9. Silloin tyttös ei pysty opiskelemaan liikaa vaan muistaa varata muuhunkin aikaa. Puhu tytön kanssa siitä, että 10 ei oo pakollinen ja vähemmälläki stressillä pärjää.

Noin vähällä opiskelulla ei kyllä pärjää jos yhtään meinaa saada kunnollisia arvosanoja tai edes pakolliset tehtävät tehtyä.

Vähempi ei auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritä tehdä tytön kanssa aikataulu/lukujärjestys päiville, niin että opiskelulle varattu vaikka 2 h/rentoutumiselle 1 h ja liikunnalle tunti ja unelle 8-9. Silloin tyttös ei pysty opiskelemaan liikaa vaan muistaa varata muuhunkin aikaa. Puhu tytön kanssa siitä, että 10 ei oo pakollinen ja vähemmälläki stressillä pärjää.

Noin vähällä opiskelulla ei kyllä pärjää jos yhtään meinaa saada kunnollisia arvosanoja tai edes pakolliset tehtävät tehtyä.

Jos tuo 2 tuntia opiskelua tarkoittaa koulupäivän lisäksi, niin kyllä sillä pärjää jo aika pitkälle, ainakin jos käyttää myös viikonloppuna aikaa opiskeluun.

Näin se tytöillä tuppaa menemään. Oma tyttäreni käy töissä ja opiskelee kuin hullu ja vääntää kandia kasaan. On nyt kolmantena vuotenaan varjo entisestään, polvissa paistaa luut, tummat renkaat silmien alla ja hiukset ohentuneet paljon siitä kun aloitti fuksina. Kuulemma ei kavereitakaan ole saanut, kun ei ehdi missään tapahtumissa käydä. Keskiarvo on 4,7.

Kuullostaa tutulta, meidän perheessä sama tilanne juuri nyt ja 17- v lukiolainen. Erittäin hyvä oppilas koulussa, sovittiin opon ja terkkarin kanssa, että alkuun pieni loma ja lukio aikaa 3,5v tai neljä. Olen tyytyväinen äitinä, mutta nyt on tytöllä vaikea ollut 3 viikkoa  kun ei osaa rentoutua ja miettii tulevaa, vaikka oikeasti hänellä ei hätää, mutta voin sanoa, että jos tämä loma ei onnistu, niin olen huolissani miten lapseni pystyy jatkamaan opintoja. Aika näyttää. Kaikki yhteuskunnan muuttuvat vaatimukset ahdistaa ym.häntä. Opinnoissa selvinnyt kympin keskiarvolla lukiossa. Minusta se on liikaa, ei tarvitse olla kymppi. Ja ei tähtää lääkikseen. Yliopistoon kuitenkin. Puhuminen ei tunnu auttavan, ehkä aika. En tiedä. Mutta vaikeeta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos yhteiskunnan nuorille antaman viestin on paine tämä ja hulluahan se on.

Kannattaa keskustella vapaiden ja vapaa-ajan tärkeydestä ja kuinka se boostaa aivoja ja auttaa jaksamaan. Lukekaa vaikka yhdessä jotain tutkimuksia taukojen ja levon tärkeydestä tehokkuudelle. Sitten ajankäytön suunnitelma ja siihen myös vapaata. Vaatii opittujen mallien rikkomista, mutta ajan kanssa voi oppia parempia tapoja tilalle.

Ai että oikein yhteiskunnan vika? Etkö parempaa syntipukkia keksinyt? 

Sinulla ei taida olla kosketuspintaa nuorten maailmaan ja siihen paineen määrään, mikä harteilla on?

Viestit joka puolelta on, että vain harva saa paikan yliopistosta tms. ja "pääsee elämässä eteenpäin". Ja nekin harvat, jotka siinä onnistuvat, ovat robotteja ja erinomaisia - ei vain yhdellä alueella - vaan laaja-alaisesti kaikessa. Aika paine yhdelle ihmiselle.

Vain tyhmät uskoo naiivisti tuohon. Eikä suurin osa todellakaan opiskele koulupäivän jälkeen välttämättä ollenkaan.

Jos on niin muiden möläyttelyiden vietävissä että uskoo tuollaiseen paskanjauhantaan, niin tuskin pärjää missään muussakaan jos vaan suorittaa eikä koskaan kyseenalaista mitään. Sama juttu kun tämä "Pitkä matikka pitää olla, että saa hyvän työpaikan" - ne, jotka eivät matikasta pidä tai ole siinä hyviä, tuskin hakeutuvat matemaattiselle alalle, joten milä logiikka tuossakin on?

Ei minulla ainakaan mitään paineita ole ollut koskaan, olin laiska opiskelemaan ja vihasin koulua. Silti tässä maailmassa voi menestyä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pojat kumminkin (tai miehet) valitaan johtotehtäviin?

Kyllä johtotehtävissä tarvitaan muitakin taitoja kuin täydellistä suorittamista.

Tuttava (mies) tuplasi lukioluokilla ja valmistui surkeilla papereilla. On nyt pörssiyhtiön tj. Ja tulot top100 Suomessa.

Takakireä suorittajasiskoni ei päässyt edes tiiminjohtajaksi, vaikka valmistui yliopistosta huippuarvosanoin.

Sinähän sen sanoit tuossa toisessa virkkeessä, jos siskosi on takakireä suorittaja, niin johtotehtävissä tarvitaan muitakin taitoja, joita tällä tuttavamiehelläsi oli, vaikka oli huono koulussa. Miksi siis kysyt, kun sinulla on jo vastaus?