Minkälaista on olla suhteessa miehen kanssa joka lukee kirjoja (ei tenttikirjoja)
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä piireissä ap liikkuu jos kirjojen lukeminen on noin outo asia?
No ei taida kovin yleinenkään harrastus olla, nimenomaan miehillä. Siis joku varmaan lukee esim. lomilla kyllä mutta niin että lukisi jatkuvasti.
Tämä selittää miksi tällä palstalla törmää niin usein käsittämättömiin yleistyksiin toisista kanssaeläjistä...
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta prosenttia suomalaisista miehistä lukee säännöllisesti (sanotaan nyt vähintään kerran viikossa) romaaneja? 10 prosenttia? 5 prosenttia?
Naisista varmaan paljon suurempi määrä.
Miksi pitäisi lukea romaaneja kun kivoja tietokirjoja on kaupat täynnä? Mieluummin minä luen jotain hyödyllistä.
N40+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään voisi kuvitella seurustelevani miehen kanssa, joka ei lue. Lukeminen on paras tapa rentoutua ja haluan keskustella kirjoista mieheni kanssa.
Moni kokee lukemisen stressaavana. Ei ehkä osaa lukea rennosti eläytyen (kuten romaaneita pitää lukea).
Mitä? 😂 Mikä sinä olet kertomaan, miten romaaneita _pitää_ lukea? Enkä ole koskaan kuullutkaan, että oikein _moni_ kokee lukemisen stressaavana. Se on lukemista, yhtä normaalia kuin vaikka syöminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli tuosta otsikosta mieleen, että ihan yhtä hyvin ap voisi kysyä millaista on olla suhteessa miehen kansa joka osaa solmia omat kengännauhansa. Lukeminen on mielestäni sen verran alkeellinen perustaito, ettei se ole vapaa-ajan toimintana minkäänlaista ihmetystä herättävä asia.
Taisit ymmärtää kysymyksen väärin. Kyse ei ollut lukutaidosta, vaan miehistä jotka harrastavat romaanien lukemista.
Ei vaan miehistä jotka lukevat kirjoja muutenkin kuin tenttiin.Romaaneista ei ollut mitään puhetta.
Ei hän silti välttämättä osaa lukea naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä piireissä ap liikkuu jos kirjojen lukeminen on noin outo asia?
No ei taida kovin yleinenkään harrastus olla, nimenomaan miehillä. Siis joku varmaan lukee esim. lomilla kyllä mutta niin että lukisi jatkuvasti.
Minun otantani mukaan hyvin moni mies lukee usein. Kirja voi olla faktaa tai fiktiota, mutta se on paperia ja sitä luetaan vaikkapa illalla ennen nukkumaan menoa. Ehkä mä sitten tunnen erilaisia miehiä kuin sä. Otannassani koulutus ei korreloinut lukuintoon mitenkään, koulutukseen katsomatta nämä miehet arvostavat, omistavat ja lainaavat kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä piireissä ap liikkuu jos kirjojen lukeminen on noin outo asia?
No ei taida kovin yleinenkään harrastus olla, nimenomaan miehillä. Siis joku varmaan lukee esim. lomilla kyllä mutta niin että lukisi jatkuvasti.
No varmaan noin, jos suvussa on perinteenä käydä vain joku tuettu apukoulu ja muutenkin ollaan vähän yksinkertaisia sieluja.
Mun miehellä oli aikoinaan ongelma, kun vanhemmat oli korkeasti koulutettuja ja arvostivat lukemista, arvottivat ihmiset sen perusteella lukevatko nämä vai ei ja toivat jatkuvasti kirjoja kirjastosta, jotka piti lukea. Mieheni lakkasi lukemasta kokonaan, kun se meni niin yli. Nyt aikuisena yrittää ottaa menetettyä aikaa kiinni ja lukee kaikki klassikot, mutta ymmärtää nuorta itseään ja sitä, miksi piti lukemisesta vuosien tauon.
Ei taida tykätä makkaraperunoistakaan?
Joo, arvasin. Pysy kaukana sellaisista miehistä, eivät ole sinun tyyppiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään voisi kuvitella seurustelevani miehen kanssa, joka ei lue. Lukeminen on paras tapa rentoutua ja haluan keskustella kirjoista mieheni kanssa.
Moni kokee lukemisen stressaavana. Ei ehkä osaa lukea rennosti eläytyen (kuten romaaneita pitää lukea).
Tämä kuvaa sitä, että lukutaito on nuorilla heikentynyt. Siitähän on uutisoitu paljon (sanomalehdissä, joita he eivät myöskään lue) ja kyse on juuri siitä, että ei osaa sisäistää lukemaansa. Eli lukee sanoja, mutta ei ymmärrä ja omaksu kunnolla lukemaansa. Ilmeisesti se tuntuu ihmisestä sitten stressaavalta (=liian vaikealta tehtävältä) ja siltä, ettei pysty eläytymään (=sisäistämään, omaksumaan tekstin sisältöä). Todella iso ongelma ja luo eriarvoisuutta. Ajattelu perustuu käsitteisiin ja jatko-opinnot lukemisen ymmärtämiselle.
Ei ole oikein aikaa lukea. Viimeeksi kuuntelin äänikirjan. Se sopii paremmin kun voi tehdä samalla jotain muuta.
Kamalaa, älä vain ryhdy. Se tuhlaa kaikki rahat pokkareihin tai raahaa ilmaisia kirjoja kirjaston poistopinoista. Meidän sisustus koostuu lähinnä kirjahyllyistä. Mä en voi edes olkkariin ripustaa mun sisustustauluja, kun joka seinä on kirjahyllyn peitossa. Ja illalla sängyssä se haluaa keskittyä vain proosaan. Mä keimailen mun uusissa rintsikoissa sen edessä ja se sanoo vain, että odota vähän babe, mulla on just hyvä kohta menossa. Sitten se lukee pikkutunneille. Joten siis, vältä, kierrä kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä piireissä ap liikkuu jos kirjojen lukeminen on noin outo asia?
No ei taida kovin yleinenkään harrastus olla, nimenomaan miehillä. Siis joku varmaan lukee esim. lomilla kyllä mutta niin että lukisi jatkuvasti.
Joko tunnet tosi vähän miehiä tai sitten liikut tosi oudoissa piireissä. Tuntemistani miehistä yli 90% lukee jatkuvasti, samoin kuin naisistakin. Eihän tuota tule edes miellettyä harrastukseksi, kun se on ihan normaaliin arkeen kuuluva asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään voisi kuvitella seurustelevani miehen kanssa, joka ei lue. Lukeminen on paras tapa rentoutua ja haluan keskustella kirjoista mieheni kanssa.
Moni kokee lukemisen stressaavana. Ei ehkä osaa lukea rennosti eläytyen (kuten romaaneita pitää lukea).
Tämä kuvaa sitä, että lukutaito on nuorilla heikentynyt. Siitähän on uutisoitu paljon (sanomalehdissä, joita he eivät myöskään lue) ja kyse on juuri siitä, että ei osaa sisäistää lukemaansa. Eli lukee sanoja, mutta ei ymmärrä ja omaksu kunnolla lukemaansa. Ilmeisesti se tuntuu ihmisestä sitten stressaavalta (=liian vaikealta tehtävältä) ja siltä, ettei pysty eläytymään (=sisäistämään, omaksumaan tekstin sisältöä). Todella iso ongelma ja luo eriarvoisuutta. Ajattelu perustuu käsitteisiin ja jatko-opinnot lukemisen ymmärtämiselle.
No mitä sitten? Ajattele oma kirjoituksesi nyt pariin kertaan.
Jos joku mies (tai nainen) ei ole kiinnostunut kaunokirjallisuuden lukemisesta niin so what? Päätyy kuitenkin keittäjäksi tai putkimieheksi jopa kovalla palkalla. Sinun mielestä kaikkien pitäisi kiinostua lukemisesta? Oletko narsisti vai ihmisläheinen?
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt, että on ihmisiä, jotka eivät lue kirbjoja päivittäin, ennen kuin tapasin mieheni. Hänkin siis lukee, mutta kertoi entisistä tyttöystävistään, joista kukaan ei ollut lulenut muuta kuin maksimissaan naistenlehden joskus. Olivat koulutukseltaan lähihoitaja ja vastaavaa. Yksi laittoi ammatikseen tekoripsiä ja -kynsiä. Olen itse maisteri ja meillä menee paremmin muutenkin ja esim keskustellaan, jos suhteessa on ongelmia ja analysoidaan ja ratkotaan niitä. Kuulemma sellaista ei tapahtunut missään niistä edellisistä suhteista koskaan. Ehkä tämä kaikki korreloi kirjojen lukemiseen? 😀
Eipä tuo akateemisuus ole mikään edellytys kirjojen lukemiselle (ja luetun ymmärtämiselle). Mun vanhemmat oli köyhiä duunareita mutta meillä luettiin aina. Vanhemmat pitivät erityisesti venäläisistä klassikoista, matkakertomuksista, historiallisista romaaneista yms ei-niin-kevyestä-luettavasta. Kun isäni kuoli häneltä jäi 18 laatikollista kirjoja jotka oli luettu moneen kertaan:) Kirjaston vieressä stadissa asuessa nekin kirjat tietty oli käytössä.
Minut opetettiin lukemaan jo 4-5 v:nä ja siitä lähtien olen lukenut kaikkea mahdollista. 10v:nä sain kirjoituskoneen ja kirjoitin ensimmäisen oman käsikirjoituksen. Harmi ettei sitä ole enää tallella!
Se etuhan tuosta lukemisesta on että se ruokkii mielikuvitusta, laajentaa sanavarastoa ja helpottaa esim esseiden kirjoittamista koulussa ja jatko-opinnoissa.
Sanoisin että on normaalia olla miehen kanssa, joka lukee. Kyllä se on ihan tavallinen harrastus vielä nykyäänkin, miehillekin.
Heh. Meillä luetaan koko ajan, sekä minä että mies ja vielä lapsetkin! Kirjoja löytyy kolmesta kerroksesta kirjahyllyissä ja kasoissa. Miehen kanssa jutellaan päivittäin kirjoista ja kiinnostavat uutuudet joko ostetaan omaksi tai lainataan jostain. Suurimmaksi osaksi luetaan englanniksi (paitsi tietty kotimainen kirjallisuus).
Omituinen aloitus.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään voisi kuvitella seurustelevani miehen kanssa, joka ei lue. Lukeminen on paras tapa rentoutua ja haluan keskustella kirjoista mieheni kanssa.
Olen aina lukenut todella paljon, pienestä lapsesta asti. Mieheni ei lue kaunokirjallisuutta oikeastaan ollenkaan. Tästä on varmaan kymmenen vuotta kun viimeksi luki romaanin. Minä luen kolmisenkymmentä romaania vuodessa (lukisin paljon enemmänkin jos aika antaisi myöten).
Jos saisin vapaasti rakentaa itselleni ihannekumppanin, niin tietysti haluaisin miehen joka lukee paljon kirjoja ja haluaa keskustella niistä. Mutta kun tuollaistan mahdollisuutta ei ole, niin jostain on pakko joustaa, ja olen ajatellut että tämä on kuitenkin varsin pieni asia jota en saa. Mies kuitenkin on kaikin puolin muuten ihana ja todella hyvä kumppani minulle.
Joten nyt kohta 20 vuoden liiton jälkeen ei romaanien lukemattomuus enää häiritse. Mies kuitenkin lukee paljon aikakauslehtiä ja seuraa muutenkin maailman tapahtumia joten keskusteluseuraa hänestä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta prosenttia suomalaisista miehistä lukee säännöllisesti (sanotaan nyt vähintään kerran viikossa) romaaneja? 10 prosenttia? 5 prosenttia?
Naisista varmaan paljon suurempi määrä.Miksi pitäisi lukea romaaneja kun kivoja tietokirjoja on kaupat täynnä? Mieluummin minä luen jotain hyödyllistä.
N40+
Minusta romaanienkin lukeminen on hyödyllistä. Ei sellaisia kokonaisvaltaisia tulkintoja ja synteesejä elämän eri puolista ole tietokirjoissa.
Taisit ymmärtää kysymyksen väärin. Kyse ei ollut lukutaidosta, vaan miehistä jotka harrastavat romaanien lukemista.