Poika itkee koska joutuu tänään palaamaan armeijaan oli kuulemma
Joutunut marssimaan viime viikolla pakkasessa yli 5km siis yli 5km pakkasessa, eikö toi ole jo sitä simputtamista.
Kommentit (79)
Meillä sitten armeijassa siten luti totesi kun sitten aikanaan sitten valvotte itkuisen vauvan kanssa kuukausia yökaudet ja rakennatte tai remontoitte taloa kaikki vapaa-ajat yötä myöten niin ei armeija sitten niin kauheaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos tää olis totta niin ei ihme, että nykyään on niin huonokuntoisia ja sairaita ihmisiä.. Itse kävelen melkein joka päivä 5km:n lenkin vaunujen kanssa ja pidän tuota pikkulenkkinä. Jos pääsen ilman vaunuja kulkemaan niin silloin menee 10km.
Armeijassakin osalla on vaunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vasta alkua. Ruk:ssa marssivat kolme päivää nukkumatta ja eväinä ne jota jaksavat kantaa. Sillä marssilla oli joku nimi. Poika lähti sunnuntaina, tiistaina soitti että nyt on ohi. Aloin itkemään. Armeija on äideille rankkaa aikaa, mutta pojat voi keskeyttää jotkut marssit. Pojalla menomatkalla oli tullut rakot, paluumatkalla ne oli puhjenneet ja oli marssinut jalkojen syrjäsivuilla. Kyllä se on oikeesti kovaa, mutta pojan mielestä hienoa aikaa oli. Huhhuh...
Niin minustakin oli, muutaman vuoden ajan intin jälkeen. Kunnes tajusin että aiheutti aivan helvetinmoisen tulonmenetyksen, RUK:n opeista ei ole sitten MITÄÄN hyötyä siviilissä, varusmiehiin/reserviläisiin pohjautuvaa armeijaa vedettäisiin hanuriin nykyaikaissa sodankäynnissä jne...
Mutta pitäähän sitä olla saunailtoihin tai kaffipöytiin juttuja, muistelemaan hurjaa sotilasuraansa Pv:n puolella kiväärialigerbiilinä...
Harmi, jos noin. Itse sain erittäin hyvät pohjat tuleville töilleni armeijassa. Opin käyttämään ääntäni ja johtajakoulutus antoi hyvän pohjan ja varmuuden puhua joukolle ja kouluttaa muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeija pakolliseksi toisellekin sukupuolelle.
Tässä katkeroituneet miehet eivät ota huomioon, mikä merkitys on kotirintaman huollolla. Jonkun pitää synnyttää ja hoitaa ne lapset. Ihan yhteiskunnan tasolla. Kuka hoitaa vaatehuollon, infran, maanviljelyn, arjen, eläimet, koulutuksen, jälleenrakentamisen ja niin edelleen? Tämä on toiminut Suomen historiassa hyvin. Pidetään se sellaisena.
Ja oikeesti se ihan fyysinenkin este. Laittakaas 50 kiloiselle neitoselle 20 kiloa taisteluvarustusta selkään, niin tyttö ei kyllä ota montaa sataa metriä askelia, ennenkuin lysähtää maahan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitten armeijassa siten luti totesi kun sitten aikanaan sitten valvotte itkuisen vauvan kanssa kuukausia yökaudet ja rakennatte tai remontoitte taloa kaikki vapaa-ajat yötä myöten niin ei armeija sitten niin kauheaa ole.
Eli armeijan valitsevat ovat muutenkin masokisteja? Vai kuka muuten valitsisi tuollaista
Vierailija kirjoitti:
Näin sunnuntai iltaisin kun näkee takaisin varuskuntiin matkustavia varusmiehiä niin ajattelen mielessäni että voisi se elämä huonomminkin olla, voisin olla vielä intissä..
Muistan vieläkin miten haikealta tuntui aina lähteä takaisin ja välillä tiesi jo etukäteen että metsäleiri oli tiedossa...
Sama tuntemus. Ikuisesti jäänyt mieleen 42km marssi, jossa puoleen väliin oli "ass hole" (koko kaapin sisältö) varustus. Viimeiset kilometrit mentiin ilman muistikuvia.
Näin 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitten armeijassa siten luti totesi kun sitten aikanaan sitten valvotte itkuisen vauvan kanssa kuukausia yökaudet ja rakennatte tai remontoitte taloa kaikki vapaa-ajat yötä myöten niin ei armeija sitten niin kauheaa ole.
Typerä luti unohti sujuvasti, että vertailukohteena olleet asiat ovat ihan täysin vapaaehtoisia ja jälkimmäisestäkin pääsee rahalla eroon. Sen sijaan armeijaan pitää lain määräämänä mennä tuhlaamaan aikaansa...
Vasta viimeisen 10 vuoden aikana intin välttäminen on alkanut olla suht iisiä ilman isompia jälkiseuraamuksia, vielä minun aikana poliisit hakivat kotoota asti jos ei "huvittanut".
Ei se pahaa tehnyt hiihtää pohjoisen pakkasissa -36 8km lenkkiäkään. Kaikkk on vain asennoitumisesta/ varustautumisesta kiinni. Jos 5 km pakkaset tekevät pahaa mamman mielestä, on parempi antaa pojalle lisää tilaa elää omaa elämää. Et voi enään tuon ikäiselle pakata boksereitakaan mukaan reissulle, muuten poika asuu teillä viellä 40-vuotiaana eikä hänestä kasva aikuista miestä.
Ei mitään palvelusta ole pakko suorittaa, jos ei palaa Suomeen ennen 30. ikävuotta...
No nyyh. Tuollaiset pullamössö kakarat paskantavat heti ensimmäisinä housuihinsa jos ja kun Suomen puolustusvoimista otetaan tosissaan mittaa.
Ristus mikä sotilas😂😂😂....kyllä naapuri kiittää👍
Parrakas nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vasta alkua. Ruk:ssa marssivat kolme päivää nukkumatta ja eväinä ne jota jaksavat kantaa. Sillä marssilla oli joku nimi. Poika lähti sunnuntaina, tiistaina soitti että nyt on ohi. Aloin itkemään. Armeija on äideille rankkaa aikaa, mutta pojat voi keskeyttää jotkut marssit. Pojalla menomatkalla oli tullut rakot, paluumatkalla ne oli puhjenneet ja oli marssinut jalkojen syrjäsivuilla. Kyllä se on oikeesti kovaa, mutta pojan mielestä hienoa aikaa oli. Huhhuh...
Niin minustakin oli, muutaman vuoden ajan intin jälkeen. Kunnes tajusin että aiheutti aivan helvetinmoisen tulonmenetyksen, RUK:n opeista ei ole sitten MITÄÄN hyötyä siviilissä, varusmiehiin/reserviläisiin pohjautuvaa armeijaa vedettäisiin hanuriin nykyaikaissa sodankäynnissä jne...
Mutta pitäähän sitä olla saunailtoihin tai kaffipöytiin juttuja, muistelemaan hurjaa sotilasuraansa Pv:n puolella kiväärialigerbiilinä...
Harmi, jos noin. Itse sain erittäin hyvät pohjat tuleville töilleni armeijassa. Opin käyttämään ääntäni ja johtajakoulutus antoi hyvän pohjan ja varmuuden puhua joukolle ja kouluttaa muita.
Niin. Minulla oli ennen inttiä vuosittain Partion kautta USEITA johtamispestejä, jossa olin oppinut samat asian ja syvemmin & paremmin siviilielämän tarpeisiin. Omaa typeryyttäsi jos jätit asian PINTAPUOLISESTI armeijan opetettavaksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeija pakolliseksi toisellekin sukupuolelle.
Tässä katkeroituneet miehet eivät ota huomioon, mikä merkitys on kotirintaman huollolla. Jonkun pitää synnyttää ja hoitaa ne lapset. Ihan yhteiskunnan tasolla. Kuka hoitaa vaatehuollon, infran, maanviljelyn, arjen, eläimet, koulutuksen, jälleenrakentamisen ja niin edelleen? Tämä on toiminut Suomen historiassa hyvin. Pidetään se sellaisena.
Sodanajan joukko koostuu n. 200 000 taistelijasta, ei kaikista Suomen miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Parrakas nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vasta alkua. Ruk:ssa marssivat kolme päivää nukkumatta ja eväinä ne jota jaksavat kantaa. Sillä marssilla oli joku nimi. Poika lähti sunnuntaina, tiistaina soitti että nyt on ohi. Aloin itkemään. Armeija on äideille rankkaa aikaa, mutta pojat voi keskeyttää jotkut marssit. Pojalla menomatkalla oli tullut rakot, paluumatkalla ne oli puhjenneet ja oli marssinut jalkojen syrjäsivuilla. Kyllä se on oikeesti kovaa, mutta pojan mielestä hienoa aikaa oli. Huhhuh...
Niin minustakin oli, muutaman vuoden ajan intin jälkeen. Kunnes tajusin että aiheutti aivan helvetinmoisen tulonmenetyksen, RUK:n opeista ei ole sitten MITÄÄN hyötyä siviilissä, varusmiehiin/reserviläisiin pohjautuvaa armeijaa vedettäisiin hanuriin nykyaikaissa sodankäynnissä jne...
Mutta pitäähän sitä olla saunailtoihin tai kaffipöytiin juttuja, muistelemaan hurjaa sotilasuraansa Pv:n puolella kiväärialigerbiilinä...
Harmi, jos noin. Itse sain erittäin hyvät pohjat tuleville töilleni armeijassa. Opin käyttämään ääntäni ja johtajakoulutus antoi hyvän pohjan ja varmuuden puhua joukolle ja kouluttaa muita.
Niin. Minulla oli ennen inttiä vuosittain Partion kautta USEITA johtamispestejä, jossa olin oppinut samat asian ja syvemmin & paremmin siviilielämän tarpeisiin. Omaa typeryyttäsi jos jätit asian PINTAPUOLISESTI armeijan opetettavaksi...
Hyvä jos osasit. Olen itse myös entinen partiolainen enkä oppinut partiossa asioita läheskään niin hyvin, mitä armeijassa. Typeryyteen en ota kantaa. Asiat menivät omalla kohdallani eri tavalla kuin sinulla.
Mitenköhän tuollainen vaikertaisi, kun jännä-mies tuikkaisi pikkujoulujen jatkoilla kakkoseen..??
Putte on tankkienssa kanssa valmiina itärajalla.
Olen kysynyt useammalta aikoinaan pakolaisena Suomeen lapsena tulleelta mieheltä, Suomen kansalaisuuden saanena, miten välttivät intin. Kukaan ei nimittäin noista käynyt. Eivät kerro, vaan pyrkivät kiertelemään ja kaartelemaan. Sossun raha kelpasi, armeija ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen kysynyt useammalta aikoinaan pakolaisena Suomeen lapsena tulleelta mieheltä, Suomen kansalaisuuden saanena, miten välttivät intin. Kukaan ei nimittäin noista käynyt. Eivät kerro, vaan pyrkivät kiertelemään ja kaartelemaan. Sossun raha kelpasi, armeija ei.
Eivätkä käyneet sivaria tai istuneet vankilakakkua.
Kai äiti oli mukana auttamassa repun kantamisessa ja tarjoilemassa lämmintä mehua?