Lapsi heittelee vieläkin ruokaa lattialle vaikka on jo lähemmäs 3v..
Ja sanomattakin varmaan selvää, että olen totaalisen kypsä tilanteeseen, että melkein kaksi vuotta olen hinkannut lattioita ja seiniä puhtaaksi. Neuvolassa sanottiin, että vaihe kestää puoli vuotta suunnilleen.
En voi herranjumala edes päästää lasta aikuisten pöytään syömään, kun koko pöytä on hetken päästä mullin mallin, eikä mitkään kiellot tepsi. Tuntuu, että omat keinot ovat nyt vähissä.
Olen sanonut tiukasti, ottanut ruoan pois, vienyt jäähylle välittömästi kun ruoka on heitetty lattialle, mutta tuo on niin tulinen luonne, että mikään ei tunnu auttavan. Seinä tarvinee maalata uusiks, kun maalit on lähteny, mutta tätä menoa saa oottaa varmaan vielä pari vuotta, että harkitsee telan ostamista. Harkitsen myös vakavasti remontointimuovin ostamista ja seinien, lattian ja taulujen suojaamista sillä.
Lapsi ei tykkää että syöttötuolin tarjottimella on mitään ja lisäksi paha ruoka lentää nopeasti. Ruoan päätteeksi lautanen ja muki lentävät jos en saa tarpeeksi nopeasti otettua niitä ruoan päätteeksi.
Nyt vinkkejä kehiin kiitos!
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöttäminen.
Vielä 3-4 vuotiastakin voi syöttää jos ei kerran nätisti itse syö. Jos ei syö syöttämällä, niin sitten on ilman. Se että ruokaa heitetään tahallaan lattialle ja pitkin seiniä, ei todellakaan ole mikään vaihtoehto. Ja miksi te ihmiset yleensäkin annatte niin pienten syödä itse jotka sotkee? Minä en todellakaan antanut, ja silti oppivat syömään siististi. Pikkuhiljaa opettelivat sitten kun alkoi motoriikka olla siinä vaiheessa, mutta senkin jälkeen aamu- ja iltapalat syötettiin, ettei tule väsyneenä mieleen alkaa kiukutella tai leikkiä ruualla. Sama juttu pukemisen kanssa, kun lapsi on niin pieni että pukeminen on hankalaa, niin aikuinen pukee, se säästää kaikkien hermoja. Kaksosten kanssa tämä oli elinehto, ei olisi koskaan päästy mihinkään jos olisi kahta OKkersaa alkanut pyytää että tulkaa nyt pukemaan, ja laita nyt se haalari päälle... Ei siltä lapselta aina tarvi kysyä, aikuinen on se joka tietää mitä tehdään ja koska.
• 7-vuotiastakin voi syöttää, jos se kiukuttelee
• pienten ei nimenomaan pidä antaa syödä itse. Jos niin lasu.
• toki aikuinen pukee. Sitä mieltä ovat päiväkodinkin tädit
• lapselta ei todellakaan kannata kysyä mitään, koska sitten joutuisi ajattelemaan, että mitä se oikein tarkoittiSiis hetkonen, mihkä tää keskustelu nyt oikeen meni? Alle seitsemänvuotiaan itsenäinen syöminen on lasun paikka? Päiväkodin tädit pukevat viisivuotiaatkin ilomielin, eikä omatoiminen harjoittelu ole hyväksi?
Huhu, olis mielenkiintoista nähdä lapsesi, toivon hartaasti kuitenkin ettei ole eikä tule.
Miksi olen jatkuvasti törmännyt aiheeseen liittyen, että lapsen pitää syödä itse sormin ja sen jälkeen lusikasta aina normaaleihin aterimiin? Miksi juuri meidän päiväkodissa sattuu olemaan hoitajat jotka kehuvat vuolaasti omatoimisuutta joka kuuluu nykyisen vasuun melko painokkaasti. Miksi minun pitäisi alkaa syöttämään lasta joka syö ja juo muuten siististi, mutta uhman tullessa viskaisee lautasia tai ruokaa. Samoin heittää tavaroita jos oikein suututtaa. Ja tämä kuuluu käsittääkseni jollain tasolla ikään kuuluvaan kehitykseen, enkä nää lastani ongelmatapauksena josta kasvaa hirviö. Ja kyllä, kyllä kiellän lastani heittelemästä. Laskeudun lapsen tasolle, katson silmiin, otan kädestä tai juuri lentämään lähdössä olevasta tavarasta kiinni ja sanon että mitään ei heitellä, piste tmv.
Tämänikäisellä kumminkin vihan kontrolloinnin kehitys alkaa juurikin kolmen vuoden tietämillä, eikä tulisi mieleenkään alkaa uhittelemaan ja pahoinpitelemään lasta "kyllä kerran voi viskasta, mutta toista kertaa ei tule. HAHAHAHA" -tyylillä vähän alle 3-v:lle.
Ja minä kyllä olen päättänyt aina miten asiat hoidetaan, ei lapsi. Kotona puen minä jos on kiire ja hän saa illalla laittaa vaikka unipuvun housut jalkaan, koska haluaa esitellä taitojaan, enkä näe tässä mitään ongelmaa.
Menikö tämä jonkun mielisairaalan osaston jakoon tämä keskustelu vai mitä helevataa oikeesti? :'D
-ap
Olisko ollut sarkasmia tjn?
Meidän 13v poika on edelleen samanlainen. Eikä edes siivoa jälkiään. Paiskoo tahallaan ruokaa lattialle ja sanoo ”oho, vahinko” ja odottaa että äiti siivoaa.
Aapee taitaa olla todella avun tarpeessa. Itse hän viittasi mielisairaalaan, mutta ei nyt kuitenkaan ehkä sinne. Kannattaa mennä rupattelemaan vaikka jonkun päälääkärin kanssa.
Aika villi ajatus mutta oletko koittanut jättää touhun täysin huomiotta?
Syökää samaan aikaan, jutelkaa niitä näitä, kysele päivästä yms.
Jos heittely alkaa niin sanot että "Ai, olet valmis" ja pois pöydästä. Ystävällisesti.
Se, että lapsesi syö päiväkodissa nätisti, kertoo siitä, että kotona hän saa heittelystä jonkin palkinnon. Jotkut lapset eivät välitä vanhemman hermostumisesta ja kielloista, vaan päinvastoin, ne ovat suurta viihdettä.
Minullakin on sellainen pikku provokaattori kotona, silmät vaan tuikkii kun näkee että saa aikaan reaktion.
Miksi 3-vuotias saa ruokansa syöttötuolin tarjottimelle? Eiköhän hän osaisi jo istua korkealla tuolilla pöydän ääressä, kuten muutkin. Kai hän käyttäytyy kuin vauva, jos häntä kohdellaan vauvana.
Vierailija kirjoitti:
Lyöt nyrkkiä pöytään ja sanot, että nyt et perkele sotke enää yhtään! Luulis kakaran hiljenevän ja uskovan, että olet tosissasi. Ei yhtään kannata hipistellä, että et nyt kulta pieni viitsisi sotkea.
Minäkään en ole sen asiasta lepertelyn kannalla. Mutta mielenkiinnosta: onko teillä kokemusta siitä erosta, minkä verran ton ikäiset temppuilevat/uhmaavat/tekevät tarkoituksella sitä kiellettyä asiaa, jos se vanhempi ei edes peitellysti hermostu?
Ja tiedän, että tuon selvittäminen voi olla miltei mahdotonta. Vanhemman jonkinasteinen hermostuminen tai provosoituminen on maailman ymmärrettävin asia.
Syistä joita en teitä pitkästyttääkseni avaa, mulla on maailman pisimmät hermot. En oikeasti, oikeasti hermostu edes pinnan alla. Olen kyllä tarvittaessa tiukka ja aina johdonmukainen.
Sekä oman lapsen (jolla on kuulemma ihan voimakas tahto, sanoi lapsia tunteva) että vieraiden temppuilu lopahtaa mun kanssani hyvin lyhyeen. Ilmeisesti se ei houkuttele jatkamaan, kun mua ei saa provosoitua.
Jos jotain, ehkä aikuisen mielenrauhan vahvistaminen voi auttaa. Mut osittain nää hommat ovat ihan mystiikkaa.
Voimia teitä testaavien lasten kanssa. Ei taatusti ole helppoa. Kyllä mä ainakin sen voin kuvitella, enkä sano, että tehkää vain kuten minä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi 3-vuotias saa ruokansa syöttötuolin tarjottimelle? Eiköhän hän osaisi jo istua korkealla tuolilla pöydän ääressä, kuten muutkin. Kai hän käyttäytyy kuin vauva, jos häntä kohdellaan vauvana.
Samaa mietin, meillä jäi syöttötuoli pois kun lapsi oli vajaa puolitoista.
Voiko olla niin että lapsi tekee mitä tekee koska pohjimmiltaan äiti uskoo ettei hän kykene parempaan, joten suoriutuu kotona odotetun tason mukaisesti?
Minun 6-vuotias poika sanoi eskarista, että aikuiset luulee, että osaan syödä haarukalla ja veitsellä, sitten ne on vähän haisia, kun sotken vieläkin..
Meillä alkoi kotona kova harjoittelu.
Poika ei oikeastaan koskaan ole syönyt siististi, kun muistelee.
Vierailija kirjoitti:
Minun 6-vuotias poika sanoi eskarista, että aikuiset luulee, että osaan syödä haarukalla ja veitsellä, sitten ne on vähän haisia, kun sotken vieläkin..
Meillä alkoi kotona kova harjoittelu.
Poika ei oikeastaan koskaan ole syönyt siististi, kunVihaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöttäminen.
Vielä 3-4 vuotiastakin voi syöttää jos ei kerran nätisti itse syö. Jos ei syö syöttämällä, niin sitten on ilman. Se että ruokaa heitetään tahallaan lattialle ja pitkin seiniä, ei todellakaan ole mikään vaihtoehto. Ja miksi te ihmiset yleensäkin annatte niin pienten syödä itse jotka sotkee? Minä en todellakaan antanut, ja silti oppivat syömään siististi. Pikkuhiljaa opettelivat sitten kun alkoi motoriikka olla siinä vaiheessa, mutta senkin jälkeen aamu- ja iltapalat syötettiin, ettei tule väsyneenä mieleen alkaa kiukutella tai leikkiä ruualla. Sama juttu pukemisen kanssa, kun lapsi on niin pieni että pukeminen on hankalaa, niin aikuinen pukee, se säästää kaikkien hermoja. Kaksosten kanssa tämä oli elinehto, ei olisi koskaan päästy mihinkään jos olisi kahta OKkersaa alkanut pyytää että tulkaa nyt pukemaan, ja laita nyt se haalari päälle... Ei siltä lapselta aina tarvi kysyä, aikuinen on se joka tietää mitä tehdään ja koska.
• 7-vuotiastakin voi syöttää, jos se kiukuttelee
• pienten ei nimenomaan pidä antaa syödä itse. Jos niin lasu.
• toki aikuinen pukee. Sitä mieltä ovat päiväkodinkin tädit
• lapselta ei todellakaan kannata kysyä mitään, koska sitten joutuisi ajattelemaan, että mitä se oikein tarkoitti
Heko heko. 3-vuotias on ihan eri asia kuin 7-vuotias.
Kyllä se vaan menee vaikka kahdenkin taaperon kanssa ripeämmin ulos lähteminen tai nukkumaan meneminen kun ei jää rukoilemaan kersaa että tekisit nyt, pue nyt, syö nyt, on jo kiire. Kun pistää itse toimeksi ei tarvi kenenkään menettää hermojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöttäminen.
Vielä 3-4 vuotiastakin voi syöttää jos ei kerran nätisti itse syö. Jos ei syö syöttämällä, niin sitten on ilman. Se että ruokaa heitetään tahallaan lattialle ja pitkin seiniä, ei todellakaan ole mikään vaihtoehto. Ja miksi te ihmiset yleensäkin annatte niin pienten syödä itse jotka sotkee? Minä en todellakaan antanut, ja silti oppivat syömään siististi. Pikkuhiljaa opettelivat sitten kun alkoi motoriikka olla siinä vaiheessa, mutta senkin jälkeen aamu- ja iltapalat syötettiin, ettei tule väsyneenä mieleen alkaa kiukutella tai leikkiä ruualla. Sama juttu pukemisen kanssa, kun lapsi on niin pieni että pukeminen on hankalaa, niin aikuinen pukee, se säästää kaikkien hermoja. Kaksosten kanssa tämä oli elinehto, ei olisi koskaan päästy mihinkään jos olisi kahta OKkersaa alkanut pyytää että tulkaa nyt pukemaan, ja laita nyt se haalari päälle... Ei siltä lapselta aina tarvi kysyä, aikuinen on se joka tietää mitä tehdään ja koska.
• 7-vuotiastakin voi syöttää, jos se kiukuttelee
• pienten ei nimenomaan pidä antaa syödä itse. Jos niin lasu.
• toki aikuinen pukee. Sitä mieltä ovat päiväkodinkin tädit
• lapselta ei todellakaan kannata kysyä mitään, koska sitten joutuisi ajattelemaan, että mitä se oikein tarkoittiSiis hetkonen, mihkä tää keskustelu nyt oikeen meni? Alle seitsemänvuotiaan itsenäinen syöminen on lasun paikka? Päiväkodin tädit pukevat viisivuotiaatkin ilomielin, eikä omatoiminen harjoittelu ole hyväksi?
Huhu, olis mielenkiintoista nähdä lapsesi, toivon hartaasti kuitenkin ettei ole eikä tule.
Miksi olen jatkuvasti törmännyt aiheeseen liittyen, että lapsen pitää syödä itse sormin ja sen jälkeen lusikasta aina normaaleihin aterimiin? Miksi juuri meidän päiväkodissa sattuu olemaan hoitajat jotka kehuvat vuolaasti omatoimisuutta joka kuuluu nykyisen vasuun melko painokkaasti. Miksi minun pitäisi alkaa syöttämään lasta joka syö ja juo muuten siististi, mutta uhman tullessa viskaisee lautasia tai ruokaa. Samoin heittää tavaroita jos oikein suututtaa. Ja tämä kuuluu käsittääkseni jollain tasolla ikään kuuluvaan kehitykseen, enkä nää lastani ongelmatapauksena josta kasvaa hirviö. Ja kyllä, kyllä kiellän lastani heittelemästä. Laskeudun lapsen tasolle, katson silmiin, otan kädestä tai juuri lentämään lähdössä olevasta tavarasta kiinni ja sanon että mitään ei heitellä, piste tmv.
Tämänikäisellä kumminkin vihan kontrolloinnin kehitys alkaa juurikin kolmen vuoden tietämillä, eikä tulisi mieleenkään alkaa uhittelemaan ja pahoinpitelemään lasta "kyllä kerran voi viskasta, mutta toista kertaa ei tule. HAHAHAHA" -tyylillä vähän alle 3-v:lle.
Ja minä kyllä olen päättänyt aina miten asiat hoidetaan, ei lapsi. Kotona puen minä jos on kiire ja hän saa illalla laittaa vaikka unipuvun housut jalkaan, koska haluaa esitellä taitojaan, enkä näe tässä mitään ongelmaa.
Menikö tämä jonkun mielisairaalan osaston jakoon tämä keskustelu vai mitä helevataa oikeesti? :'D
-ap
Minä en ole antanut lasteni koskaan heitellä ruokaa, ei ole ollut mitään "ikäkautta" että se olisi normaalia. Jos ei osata kunnolla syödä, niin sitten syötetään, tasan kaksi vaihtoehtoa.
Siis hetkonen, mihkä tää keskustelu nyt oikeen meni? Alle seitsemänvuotiaan itsenäinen syöminen on lasun paikka? Päiväkodin tädit pukevat viisivuotiaatkin ilomielin, eikä omatoiminen harjoittelu ole hyväksi?
Huhu, olis mielenkiintoista nähdä lapsesi, toivon hartaasti kuitenkin ettei ole eikä tule.
Miksi olen jatkuvasti törmännyt aiheeseen liittyen, että lapsen pitää syödä itse sormin ja sen jälkeen lusikasta aina normaaleihin aterimiin? Miksi juuri meidän päiväkodissa sattuu olemaan hoitajat jotka kehuvat vuolaasti omatoimisuutta joka kuuluu nykyisen vasuun melko painokkaasti. Miksi minun pitäisi alkaa syöttämään lasta joka syö ja juo muuten siististi, mutta uhman tullessa viskaisee lautasia tai ruokaa. Samoin heittää tavaroita jos oikein suututtaa. Ja tämä kuuluu käsittääkseni jollain tasolla ikään kuuluvaan kehitykseen, enkä nää lastani ongelmatapauksena josta kasvaa hirviö. Ja kyllä, kyllä kiellän lastani heittelemästä. Laskeudun lapsen tasolle, katson silmiin, otan kädestä tai juuri lentämään lähdössä olevasta tavarasta kiinni ja sanon että mitään ei heitellä, piste tmv.
Tämänikäisellä kumminkin vihan kontrolloinnin kehitys alkaa juurikin kolmen vuoden tietämillä, eikä tulisi mieleenkään alkaa uhittelemaan ja pahoinpitelemään lasta "kyllä kerran voi viskasta, mutta toista kertaa ei tule. HAHAHAHA" -tyylillä vähän alle 3-v:lle.
Ja minä kyllä olen päättänyt aina miten asiat hoidetaan, ei lapsi. Kotona puen minä jos on kiire ja hän saa illalla laittaa vaikka unipuvun housut jalkaan, koska haluaa esitellä taitojaan, enkä näe tässä mitään ongelmaa.
Menikö tämä jonkun mielisairaalan osaston jakoon tämä keskustelu vai mitä helevataa oikeesti? :'D
-ap