Lue keskustelun säännöt.
Uusi miesystäväni on narsisti - yrittää asettua lapsilleni isäksi
26.11.2017 |
Olen eronnut entisestä miehestäni pari vuotta sitten lähinnä siitä syystä että emme saaneet työpaikkoja samalle seudulle järjestettyä ja välimatka nykyisten asuinpaikkakuntiemme välillä on liian pitkä. Lapset kaksi kappaletta jäivät minulle asumaan. Lasten välit isäänsä ovat hyvät vaikka näkevätkin vain 3-4 kertaa vuodessa. Nyt olen tavannut viime keväänä miehen, joka aluksi vaikutti mukavalta mutta nyt kun olen tutustuttanut hänet lapsiini niin mies on alkanut asettua taloksi, hoitaa ja kasvattaa lapsiamme ja jopa maininnut että voisi olla isä lapsilleni. Miehellä edellisestä suhteestaan melkein aikuinen tytär, joka on äidillään. Olen alkanut epäillä että mies on narsisti, narsistihan on rajaton ja ottaa itselleen kaiken mitä saa ja kunnian niistä. Muita kenellä kokemuksia tällaisista äidiksi/isäksi asettujista?
Kommentit (31)
Noin järjetöntä syytä erota en ole ennen kuullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos pienikin ajatus tuollaisesta, niin miettisin viisi kertaa jatkanko.
Tiedän vastaavan tapauksen. Lapsi jopa kutsuu tätä uutta miestä isäksi vaikka oma isä asuu samassa kaupungissa ja tapaa tätä lasta säännöllisesti. Uusi opettamalla opettanut kutsumaan isäksi. Mielestäni ei ihan normaalia.
Kai se joka talossa on aikuinen kasvattaa niitä lapsia ja hoitaakin vaikka ei ole biologinen isä
Vierailija kirjoitti:
Kai se joka talossa on aikuinen kasvattaa niitä lapsia ja hoitaakin vaikka ei ole biologinen isä
Mielestäni lasten kasvattaminen ja hoitaminen on vanhempien ja heitä hoitavien tehtävä, ei samassakaan taloudessa asuvien muiden vanhempien tehtävä vaikka olisivatkin jomman kumman vanhemman uusia puolisoita, saatikka sitten että kun kumppani ei edes asu samassa taloudessa. Vanhemmat päättävät keskenään kasvatustavat ja suuntaukset toivottavasti yhteistyössä hoitajien kanssa. Hyvä jos uudet puolisot tukevat sitä mutta en missään nimessä hyväksy että uusi puoliso alkaa kasvattaa omilla periaatteillaan, touhuta lasten kanssa omin päin, hoitaa toisen lapsia, saatikka ryhtyy isän tai äidin korvikkeeksi tms. Pikemminkin kuuluu delegoida ne kasvatus- ja hoitotehtävät sille lähivanhemmalle tai hänen kauttaan tai suoraan etävanhemmalleen riippuen miten on sovittu. Eikä se tarkoita sitä että kumppanin lapsia kuuluisi väheksyä, halveksia, sivuuttaa tms. vaan voi ottaa kyllä samaan ruokapöytää, käydä koko uusperheellä matkoilla tms. Hiukan parisuhde hukassa ihmisellä, joka ryhtyy uudessa parisuhteessaan isäksi tai äidiksi toisen lapsille tai sitten jotain outoa narsistista hyväksynnän hakemista ja uuden kumppanin reittä pitkin kiipimistä. ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sinähän se vaikutat mukavalta ihmiseltä...
Kun lapset on jo tehty niin kai sitä uudesta suhteesta hakee parisuhdetta ja kumppania eikä lapsia tai äitiä/isää lapsille. Sikälikin outoa. On tietysti ihmisiä, joille parisuhde on sama asia kuin lapset ja muut seurustelusuhteet jopa paheksuttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän se olet joka päätät saako se ukko majailla sun luona vaiko ei.Katopa peiliin, sieltä pitäis löytä sen naama joka laittaa tuolle stopin sen sijaan että tulee tänne ihmettelemään. Jos sä olet sille antanut avaimen ja sillä lailla viestittänyt että on ok että se on kuin kotonaan, saat syyttää vaan itseäsi.
Btw, sä et edes tiedä mitä narsisti tarkoittaa, surkea trollaus.
Tuolla ei ole mitään tekemistä narsistiuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut ihan diagnosoidun narsistin kanssa naimisissa ja tämä etsiytyi aina lasten pariin: hoitamaan, pelaamaan jne ja sillä lailla näyttävästi ja osoitellen. Niin kuin olisi halunnut näpäyttää lasten omia vanhempia - vaikea selittää. Jakeli myös lapsettomana kasvatusneuvoja ja mainosti omaa lastenkasvatuskokemustaan. Siinä oli aina jotain todella outoa, harmi että tajusin vasta naimisissa mistä kaikesta oli kysymys.
Mutta ei pelkästään tuosta piirteestä voi ketään tietenkään narsistiksi syyttää!! Exäni kohdalla se nyt oli vain yksi rikka lisänä rokassa.
Mitkäs vikakoodit AP:lta mahtaa löytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se joka talossa on aikuinen kasvattaa niitä lapsia ja hoitaakin vaikka ei ole biologinen isä
Mielestäni lasten kasvattaminen ja hoitaminen on vanhempien ja heitä hoitavien tehtävä, ei samassakaan taloudessa asuvien muiden vanhempien tehtävä vaikka olisivatkin jomman kumman vanhemman uusia puolisoita, saatikka sitten että kun kumppani ei edes asu samassa taloudessa. Vanhemmat päättävät keskenään kasvatustavat ja suuntaukset toivottavasti yhteistyössä hoitajien kanssa. Hyvä jos uudet puolisot tukevat sitä mutta en missään nimessä hyväksy että uusi puoliso alkaa kasvattaa omilla periaatteillaan, touhuta lasten kanssa omin päin, hoitaa toisen lapsia, saatikka ryhtyy isän tai äidin korvikkeeksi tms. Pikemminkin kuuluu delegoida ne kasvatus- ja hoitotehtävät sille lähivanhemmalle tai hänen kauttaan tai suoraan etävanhemmalleen riippuen miten on sovittu. Eikä se tarkoita sitä että kumppanin lapsia kuuluisi väheksyä, halveksia, sivuuttaa tms. vaan voi ottaa kyllä samaan ruokapöytää, käydä koko uusperheellä matkoilla tms. Hiukan parisuhde hukassa ihmisellä, joka ryhtyy uudessa parisuhteessaan isäksi tai äidiksi toisen lapsille tai sitten jotain outoa narsistista hyväksynnän hakemista ja uuden kumppanin reittä pitkin kiipimistä. ap.
Mitä sun mielestä kasvatus ja hoitaminen sitten oikein on?
Minulla on uusperhe, joka asuu kahdessa kodissa. Siihen kuuluu minä, mies ja molempien lapset. Olemme seurustelleet jo vuosia, joten katsomme itsemme uusperheeksi, vaikka virallisesti olemmekin kaksi eri taloutta. Useimmiten olemme paikalla samassa osoitteessa. Aika usein tulee tilanteita, että kuskataan toisen lasta tai hoidetaan niitä ilman, että biovanhempi paikalla.
Kyllä näillä lapsilla on samat säännöt tässä uusperheessä. Ei voi olla niin, että lapsia kohdeltaisiin eriarvoisesti. Exälässä voi sitten olla eri säännöt. Alusta asti on myös tehty lapsille selväksi, että molempia aikuisia totellaan. Silti vaikka kumpikin hoitaa ja kasvattaa kaikkia lapsia, emme pyri äidin/isän paikalle. Se ei ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
No jos pienikin ajatus tuollaisesta, niin miettisin viisi kertaa jatkanko.
Niinpä, mutta jäi kyllä ihan auki, että mistä ap:lle on tämä ajatus tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän vastaavanlaisen tapauksen, mutta siinä nainen asettautui äidille uuden kumppaninsa lapsille. Onneksi suhde loppui ja "lapset pääsi vapaiksi".
Mutta en tarkoita että välttämättä sun tapauksessa olisi kysymys narsistista.
Tuli mieleen että entäs jos tää mies kaipaa oikeesti perhettä ympärilleen, ei pelkästään parisuhdetta. Ehkä aina haaveillutkin vaikka isosta perheestä. Kysele hänen taustojaan, millaista ollut lapsuudenkodissa jne.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se olet joka päätät saako se ukko majailla sun luona vaiko ei.Katopa peiliin, sieltä pitäis löytä sen naama joka laittaa tuolle stopin sen sijaan että tulee tänne ihmettelemään. Jos sä olet sille antanut avaimen ja sillä lailla viestittänyt että on ok että se on kuin kotonaan, saat syyttää vaan itseäsi.
Btw, sä et edes tiedä mitä narsisti tarkoittaa, surkea trollaus.
En ole antanut avainta. Ei asuta yhdessä, lapset asuvat minun kanssani. Uusi mies välillä meillä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän vastaavanlaisen tapauksen, mutta siinä nainen asettautui äidille uuden kumppaninsa lapsille. Onneksi suhde loppui ja "lapset pääsi vapaiksi".
Mutta en tarkoita että välttämättä sun tapauksessa olisi kysymys narsistista.
Tuli mieleen että entäs jos tää mies kaipaa oikeesti perhettä ympärilleen, ei pelkästään parisuhdetta. Ehkä aina haaveillutkin vaikka isosta perheestä. Kysele hänen taustojaan, millaista ollut lapsuudenkodissa jne.
Juuri tuota tarkoitan mitä tuossa alussa kirjoitat. Narsisti on kyllä sellainen että ottaa omakseen ja kunniakseen toistenkin tekemät työt, puolisot, lapset, saavutukset. Miehelle olen sanonut että etsin parisuhdetta enkä mitenkään pelkästään parisuhdetta vaan parisuhdetta. Lapset on jo tehty. Ei ole missään vaiheessa ilmaissut että olisi haaveillut isosta perheestä ja miksi olisi ottanut minut jos olisi haaveillut. Minä en ole sellaisesta haaveillut. Nämä ovat tietenkin asioita, jotka on käyty läpi jo ennen kuin esittelin miehen lapsilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se joka talossa on aikuinen kasvattaa niitä lapsia ja hoitaakin vaikka ei ole biologinen isä
Mielestäni lasten kasvattaminen ja hoitaminen on vanhempien ja heitä hoitavien tehtävä, ei samassakaan taloudessa asuvien muiden vanhempien tehtävä vaikka olisivatkin jomman kumman vanhemman uusia puolisoita, saatikka sitten että kun kumppani ei edes asu samassa taloudessa. Vanhemmat päättävät keskenään kasvatustavat ja suuntaukset toivottavasti yhteistyössä hoitajien kanssa. Hyvä jos uudet puolisot tukevat sitä mutta en missään nimessä hyväksy että uusi puoliso alkaa kasvattaa omilla periaatteillaan, touhuta lasten kanssa omin päin, hoitaa toisen lapsia, saatikka ryhtyy isän tai äidin korvikkeeksi tms. Pikemminkin kuuluu delegoida ne kasvatus- ja hoitotehtävät sille lähivanhemmalle tai hänen kauttaan tai suoraan etävanhemmalleen riippuen miten on sovittu. Eikä se tarkoita sitä että kumppanin lapsia kuuluisi väheksyä, halveksia, sivuuttaa tms. vaan voi ottaa kyllä samaan ruokapöytää, käydä koko uusperheellä matkoilla tms. Hiukan parisuhde hukassa ihmisellä, joka ryhtyy uudessa parisuhteessaan isäksi tai äidiksi toisen lapsille tai sitten jotain outoa narsistista hyväksynnän hakemista ja uuden kumppanin reittä pitkin kiipimistä. ap.
Mitä sun mielestä kasvatus ja hoitaminen sitten oikein on?
Minulla on uusperhe, joka asuu kahdessa kodissa. Siihen kuuluu minä, mies ja molempien lapset. Olemme seurustelleet jo vuosia, joten katsomme itsemme uusperheeksi, vaikka virallisesti olemmekin kaksi eri taloutta. Useimmiten olemme paikalla samassa osoitteessa. Aika usein tulee tilanteita, että kuskataan toisen lasta tai hoidetaan niitä ilman, että biovanhempi paikalla.
Kyllä näillä lapsilla on samat säännöt tässä uusperheessä. Ei voi olla niin, että lapsia kohdeltaisiin eriarvoisesti. Exälässä voi sitten olla eri säännöt. Alusta asti on myös tehty lapsille selväksi, että molempia aikuisia totellaan. Silti vaikka kumpikin hoitaa ja kasvattaa kaikkia lapsia, emme pyri äidin/isän paikalle. Se ei ole sama asia.
Kasvatus on sitä millaisia arvoja, asenteita, tapoja, päämääriä ja keinoja niihin pääsemiseksi vanhempina haluamme lapsillemme opettaa. Hoitaminen on lasten vahtimista, turvallisuudesta huolehtimista, siisteyttä, syömistä. Lisäksi tulee sitten lasten jokapäiväinen helliminen ja väljä höpöttely sekä harrastukset, jotka ovat osa noita molempia edellisiä. Miksi muodostatte uusperheen uuden puolison kanssa kun kuitenkin asutte eri talouksissa kuten asumme mekin? Mielestäni (ja exänikin mielestä) uusien puolisoiden kanssa muodostamme parisuhteen, perhe on tuon entisen puolison kanssa. Mielestämme molemmat sekä parisuhde että perhe-elämä pitäisi tietenkin mahduttaa tuohon samaan suhteeseen mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista ja pitkä suhde exäni kanssa nuoruudesta lähtien on nykyään vähintäänkin aikalisällä. Aika sitten näyttää että onko ero lopullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se joka talossa on aikuinen kasvattaa niitä lapsia ja hoitaakin vaikka ei ole biologinen isä
Mielestäni lasten kasvattaminen ja hoitaminen on vanhempien ja heitä hoitavien tehtävä, ei samassakaan taloudessa asuvien muiden vanhempien tehtävä vaikka olisivatkin jomman kumman vanhemman uusia puolisoita, saatikka sitten että kun kumppani ei edes asu samassa taloudessa. Vanhemmat päättävät keskenään kasvatustavat ja suuntaukset toivottavasti yhteistyössä hoitajien kanssa. Hyvä jos uudet puolisot tukevat sitä mutta en missään nimessä hyväksy että uusi puoliso alkaa kasvattaa omilla periaatteillaan, touhuta lasten kanssa omin päin, hoitaa toisen lapsia, saatikka ryhtyy isän tai äidin korvikkeeksi tms. Pikemminkin kuuluu delegoida ne kasvatus- ja hoitotehtävät sille lähivanhemmalle tai hänen kauttaan tai suoraan etävanhemmalleen riippuen miten on sovittu. Eikä se tarkoita sitä että kumppanin lapsia kuuluisi väheksyä, halveksia, sivuuttaa tms. vaan voi ottaa kyllä samaan ruokapöytää, käydä koko uusperheellä matkoilla tms. Hiukan parisuhde hukassa ihmisellä, joka ryhtyy uudessa parisuhteessaan isäksi tai äidiksi toisen lapsille tai sitten jotain outoa narsistista hyväksynnän hakemista ja uuden kumppanin reittä pitkin kiipimistä. ap.
Mitä sun mielestä kasvatus ja hoitaminen sitten oikein on?
Minulla on uusperhe, joka asuu kahdessa kodissa. Siihen kuuluu minä, mies ja molempien lapset. Olemme seurustelleet jo vuosia, joten katsomme itsemme uusperheeksi, vaikka virallisesti olemmekin kaksi eri taloutta. Useimmiten olemme paikalla samassa osoitteessa. Aika usein tulee tilanteita, että kuskataan toisen lasta tai hoidetaan niitä ilman, että biovanhempi paikalla.
Kyllä näillä lapsilla on samat säännöt tässä uusperheessä. Ei voi olla niin, että lapsia kohdeltaisiin eriarvoisesti. Exälässä voi sitten olla eri säännöt. Alusta asti on myös tehty lapsille selväksi, että molempia aikuisia totellaan. Silti vaikka kumpikin hoitaa ja kasvattaa kaikkia lapsia, emme pyri äidin/isän paikalle. Se ei ole sama asia.
Kasvatus on sitä millaisia arvoja, asenteita, tapoja, päämääriä ja keinoja niihin pääsemiseksi vanhempina haluamme lapsillemme opettaa. Hoitaminen on lasten vahtimista, turvallisuudesta huolehtimista, siisteyttä, syömistä. Lisäksi tulee sitten lasten jokapäiväinen helliminen ja väljä höpöttely sekä harrastukset, jotka ovat osa noita molempia edellisiä. Miksi muodostatte uusperheen uuden puolison kanssa kun kuitenkin asutte eri talouksissa kuten asumme mekin? Mielestäni (ja exänikin mielestä) uusien puolisoiden kanssa muodostamme parisuhteen, perhe on tuon entisen puolison kanssa. Mielestämme molemmat sekä parisuhde että perhe-elämä pitäisi tietenkin mahduttaa tuohon samaan suhteeseen mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista ja pitkä suhde exäni kanssa nuoruudesta lähtien on nykyään vähintäänkin aikalisällä. Aika sitten näyttää että onko ero lopullinen.
Onkohan tuo äskeinen vastaaja AP? Jos on niin niin vaikuttaa siltä että ap vaan ei ole valmis ottamaan uutta puolisoaan osaksi perhettään ja perhe-elämää vaan on vielä aika kiinni exässään. Uusi mies on valmis yhteiseen elämään mutta ap ei? Ja se sitten ahdistaa. Miehessä ei välttämättä mitään vikaa, haluavat tällä hetkellä vaan eri asioita suhteeltaan?
Pistä menemään!