Lue keskustelun säännöt.
Miksei täällä voi olla tuollaista kiitospäivää. Suku yhdessä isossa talossa. Pelataan vähän jotain palloa siististi yliopistohupparit päällä...
23.11.2017 |
Eihän sen ole pakko olla tähän aikaan vuodesta täällä. Mutta ainakin etelässä monesti kelit olisi vielä ihan hyvät (ei nyt). EI ÖRDÄÄMISTÄ!!
Kommentit (644)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin pienet asunnotkin, että ei millään onnistu. Jos olisi 400 neliötä ja palveluskuntaa, niin jees.
Näinhän se on. Vaikka mun lähisukuani onkin vain 13 henkilöä (yhteensä kuusi kotitaloutta), vain kahdessa taloudessa on ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu 13 syömään.
Syökää kahdessa vuorossa.
Ne jotka ei syö ryyppää ja pelaa lautapeliä
Tetättäkää kaikille VIRTANEN RULES collaget.
Kuvat naamakirjaan....kaikki näkee miten ihana suku!
Ei tarvitse syödä kahdessa vuorossa. Mähän kirjoitin jo, että kahdesta taloudesta löytyy riittävän suuri ruokapöytä. Mun pointtini oli, että ihmiset asuvat aika ahtaasti, koska asunnot ovat kalliita, eikä koteja ole suunniteltu juhlien järjestämistä varten. Jos vielä osa sukulaisista pitäisi voida majoittaa yöksikin, ei ihmisillä ole enää nykyisin varaa vierashuoneisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttava asuu USA.ssa ja viettää siellä aina kiitospäivää (on siis myös paljon täällä). Mistään sen tekopyhemmästä ja epäterveellisemmästä en ole kuullutkaan. Kauheaa mässäilyä (ja dokaamista monta päivää putkeen) ei liity mitenkään tämän henkilön sukuun koska se on Suomessa. Sitä viettävät keskeenään "uusamerikkalaiset" eli 80-luvun jälkeen siinne muuttaneet itä-eurooppalaiset. Ja se on ikään kuin heidän kaveriporukoiden get2getherit, ynnä Halloween niin päästään monta viikkoa vaan syömään ja juomaan. Käsittämätöntä, ei liity heillä perinteeseen koska heillä ei oikein mitään kontaktipintaa siihen. Muuttaneet rahan ja uskonnonvapauden perään vaan. Ahmivat kilokaupalla roskaruokaa, karkkia, halpaa pahaa viiniä (näin hän on kertonut, itse en ole osallistunut) ja menevät talosta taloon useampien päivien aikana. Heille halloweeni ja thanxgiving on vaan vuoden kohokohta, olisko palkallinen vapaapäivä jolloin vihdoinkin ikään kuin tapahtuu jotain. Aivan junttimeiniki, mitä olen kuullut, ja tää tyyppi myös ajelee siellä kännissä paikasta toiseen mässäilemään. Sellaisen käsityksen olen saanut, että ko henkilö viettää täällä ollessaan varsin sivistyneesti vappua ja jussia, ja sitten nuo USA:n pyhät holtittomasti. Heidän tuttavapiirinsä ei juurikaan edes kuulu edellisen euroopan muuttoaallon tulijoita (1600-1900-luvun alku) joten historian jutut ei pahemmin kiinnosta, mikään hiljentyminen, kiitetään korkeintaan mammonaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten amerikkalaiset jaksavat pyörittää syksyn aikana KAKSI samanlaista perhejuhlaa. Suku koolle, kalkkuna pöytään, ihmiset matkustavat pitkän matkaan päästä kotiin, ja sitten sama rumba kalkkunoineen 2 kuukautta myöhemmin. Tosin kiitospäivänä ei anneta lahjoja.
Kai siellä sitten osa suvusta tulee kiitospäivänä kylään ja osa jouluna. Kuulostaa kuitenkin aika väsyttävältä.
Miksi Suomessa pitäisi viettää kiitospäivää, sehän on amerikkalainen juhla eikä ole mitään tekemistä Suomen kulttuurin kanssa?
Maassa asuneena voisin oman kokemuksen perusteella sanoa, että amerikkalaisille kiitospäivä on isompi juhla. Siinä on useamman päivän vapaatkin. Jouluna ollaan aatto töissä eikä toista joulupäivää tunneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.
Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Siis täh!? Kaikki sukujuhlat ovat juuri tällaisia. Kesällä ja keväällä on tarpeeksi juhlia ja mikä estää järjestämästä kesäviikonloppuna grillijuhlia? Vai luuletko, ettei kukaan järjestä kesällä sukujuhlia, kun ei ole telkkarissa ensin näytetty, että miten. Jo on uusavutonta taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisten kiinnostus juhlimiseen ja yhdessäoloon on vähentynyt. Palstaltakin saa usein lukea, miten joku järjestää illanistujaisia tms, mutta kymmenestä kutsutusta tulee hyvässä lykyssä ehkä kaksi, jos sitäkään. Mikään uusi "nyt-perkele-tuutte-tai-saatte-turpaan" -päiväkään ei muuttaisi asiaa miksikään. Meillä suomalaisilla on jo nyt vaikka kuinka paljon erilaisia juhlapäiviä, joita voimme juhlistaa sukulaistemme tai ystäviemme kanssa. Ja osa myös juhlistaakin ja heidän juhliinsa myös osallistutaan. Ongelma on, että kaikkia ihmisiä ei kiinnosta osallistua, vaikka joku järjestäisikin.
Eihän meillä kiitospäivää vietetä yliopistohupparit päällä, mutta paljon vietetään aikaa yhdessä ison suvun kanssa. Ehkä liiankin kanssa, että nuo on jo arkista näkemistä.
Palloleikkejä pelataan. On olympialaiset, syksyllä ruskaturnajaiset, nyt on Halloween ja kaikki pukeutuu, vauvasta vaariin... Itsenäisyyspäivä otetaan vastaan yhdessä ja osa katsoo ykköset päällä kättelyitä.
JOULU sitten taas monet haluaa viettää pienemmällä porukalla tai sen toisen sukuhaaran kanssa. Uudenvuoden juhlat sitten taas suvun kanssa. Nuoret aikuiset saattaa lähteä kavereilleen. Kunnon ilotulitus.
Jenkkileffoissa tms. välittyy myös se, että pitkästä aikaa nähdään, eikä joka kuukausi.
T. ison suvun kasvatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo eroaa joulusta?
Joulu on joulu + kylmä keli, ei tarkene pelailla mitään pihalla + tyyliä on vaikea tuoda esiin toppatakeissa
Ai eli tärkein juttu tuossa olisi se, että pääsee pelaamaan pihalle hienoissa vaatteissa? Onko se sitten kiitospäivässä se juttu? Minulle on ilmiö vähän vieras. Olen luullut, että se on samanlainen löllöttelyjuhla kuin joulukin.
No joo tai vaikka lenkkeiltäisiin kotikaupungin läpi aamuvarhaisella. Kyllä sä tiedät.
En tiedä. Kyllä monet ulkoilee joulunakin. Käydään joulurauhan julistuksessa, kirkossa tai haudoilla tms. En oikein saa kiinni, millä tavalla tämä urheilu liittyy kiitospäivään.
Jenkki-elokuvissa on noita kliseitä esim. tuo juoksulenkki aamulla auringon noustessa hien tai hengityksen höyrytessä.
Kiitospäivänä elokuvissa juodaan kaljaa (muttei liikaa), syödään iso kalkkuna ja maissia ja katsotaan jenkki-futista. Nuoriso pelaa korista autotallin oven päälle kiinnitetyllä korilla.
Vierailija kirjoitti:
Siis täh!? Kaikki sukujuhlat ovat juuri tällaisia. Kesällä ja keväällä on tarpeeksi juhlia ja mikä estää järjestämästä kesäviikonloppuna grillijuhlia? Vai luuletko, ettei kukaan järjestä kesällä sukujuhlia, kun ei ole telkkarissa ensin näytetty, että miten. Jo on uusavutonta taas.
Kyseessä on vanha ketju parin vuoden takaa, joten aloittaja tuskin on enää vastaamassa. Eiköhän kyseessä ole kuitenkin henkilö, joka toivoisi sen kuuluisan Jonkun Muun järjestävän juhlia, joihin hän saisi kutsun. Hänen suvussaan ei kuitenkaan ole yhtää Jotain Muuta ja siksi hän kaipaa tiettyä päivää, jolloin jonkun muun velvollisuus olisi ryhtyä Joku Muuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Entäs tuo perhe?
Vuokraanko näyttelijät syömään kalkkunaa?
Suomessa ei tarvita uusia juhlapäiviä. Meillä on jo ihan rittävästi:
- uusi vuosi
- loppiainen
- Runebergin päivä
- laskiainen
- Kalevalan päivä
- pääsiäinen
- vappu
- äitienpäivä
- helluntai
- helatorstai
- juhannus
- pyhäinpäivä
- itsenäisyyspäivä
- isänpäivä
- joulu
Ja noiden välissä paljon muitakin, kunhan vaan viitsii katsoa almanakkaa.
Perinteet alkavat siitä, että joku tekee saman asian suunnilleen samalla tavalla joka vuosi. Vaikka omassa elämässäsi ei olisikaan ollut koskaan mitään perinteitä, voit aloittaa itse. Ensin vaikka järjestämällä parille kaverillesi jotain, sitten puolisosi kanssa ja lopulta lastesi kanssa. Kun lapsi vauvasta lähtien tottuu siihen, että tiettynä päivänä vuodesta juhlitaan asiaa X, siitä tulee hänelle perinne. Varsinkin, jos lapsen aikuistuttua ja muutettua omilleen vanhemmat edelleen kutsuvat joka vuosi juhlimaan asiaa X. Ja kun kuvioihin tulee tyttö/poikaystävä, tämä toivotetaan tervetulleeksi juhlimaan asiaa X. Ja myöhemmin lapsenlapset. Jos juhlaan X kehittelet jotain perinneruokia tms, niiden tekeminen kannattaa jossain vaiheessa opettaa lapsillesikin. Viimeistään silloin, kun olet viimeisiä vuosia järjestämässä juhlia X ja on aika siirtää juhlan X järjestäminen seuraavalle sukupolvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Entäs tuo perhe?
Vuokraanko näyttelijät syömään kalkkunaa?
Laita pöytä koreaksi itsellesi.
Hyvää viiniä ja ruokaa.
Ole kiitollinen että sinun ei tarvise nähdä vanhempiasi enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Kerro tuo kaikille lapsille ,joita perhe laiminlyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Entäs tuo perhe?
Vuokraanko näyttelijät syömään kalkkunaa?Laita pöytä koreaksi itsellesi.
Hyvää viiniä ja ruokaa.
Ole kiitollinen että sinun ei tarvise nähdä vanhempiasi enää.
Ja muista: jeesus ja enkelit ovat kanssasi
Muuta perhettä et tarvitse.
Jumala otti lapsuutesi, jotta rakastaisit enemmän Jeesusta:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Kerro tuo kaikille lapsille ,joita perhe laiminlyö.
Ilmeisesti tykkäät siis velloa siinä laiminlyödyksi tulemisen tunteessa lopun elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Entäs tuo perhe?
Vuokraanko näyttelijät syömään kalkkunaa?
Kaverini vanhemmat = Röökiä kuluu aski päivässä, viinaa joka viikonloppu. Äiti on täynnä lävistyksiä ja tatuointeja, hiukset valkaistu hamppu, vaatteet tilanteessa kuin tilanteessa rikkinäiset farkut ja Volvo huppari ja ääni tupakan ja viskin käheyttämä vaikka on vasta noin 40. Isä kulkee verkkareissa ja crokseissa. Nuorimmat lapset ajaa mopolla kortitta ja polttaa vanhempiensa silmien alla. Kaverin äiti oli mulle aina tosi mukava ja edelleen kyselee kuulumisia jos tulee jossain vastaa, isää en ole ikinä nähnyt kuin kännissä ja kaveri häpesi heitä niin paljon, että muutti heti armeijan jälkeen pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Kerro tuo kaikille lapsille ,joita perhe laiminlyö.
Ilmeisesti tykkäät siis velloa siinä laiminlyödyksi tulemisen tunteessa lopun elämää?
Parempi sekin kuin tyrkyttää uskoa toisille vauva palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tykätään muistella vaan ikäviä asioita ja katkeroitunut kunnolla.
Ei täällä ole tapana olla kiitollisia. Täällä on tapana muistella vääryyksiä ja puhua pahaa vähän kaikista.
Varsinkin itäisestä naapurista. Sille ei tuu loppua.
Onnellinen perhe kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan lomailuksi. On talvilomaa, pääsiäislomaa, kesälomaa, syyslomaa ja sitten vielä joululomaa.
Me ollaan suvun kanssa yhdessä paljonkin, pelaillaan mölkkyä, kirkkistä, yms. pihapelejä, käydään laskemassa pulkkamäkeä, luistellaan, hiihdetään.... tehdään kimpassa ruokaa, syödään yhdessä, saunotaan. Istutaan myöhään turisten ja joskus kyllästytäänkin ja sitten napistaan, eikä ehkä puhuta viikkoon kahteen. Kunnes seuraavalla lomalla uudestaan!
Tää on mun äidin ansioista, se jaksaa häärätä ja kasata porukkaa. Meitä lapsia on neljä, kolmella perhe. Pari kertaa vuodesta myös lasten puolisoiden tärkeät ihmiset on kutsuttu. Mun mieheltä tulee anoppi ja eno, veljen vaimolta vanhemmat ja yksinhuoltaja veli + 4 lasta, siskon miehen perhe asuu maailmalla, että he käyvät harvemmin.
Älkää peljästykö. Äidille jää tuo jengin kasaaminen yhteen paikkaa. Joko hänen luo tai mökilleen. Me muut kyllä hoidamme osuutemme lakanoissa ja ruuissa, siivouksissa yms. että äitikin saa olla ja nauttia.
Tuo ei ole velvoite, kunhan suurimmissa osassa käy. Esim joululomalla tavataan isolla porukalla kerran pari, ei välttämättä jouluaattona. Usein kukin on lastensa kanssa omassa kodissa tai appivanhemmilla ja äitimme on haettu mukaan vuorotellen, valmiiseen pöytään.
Mun isä t.appoi itsensä.
Äiti piti nälässä ja löi
En tunne kiitollisuutta
Haistakaa pitkä ja ruskea.Etkö osaa olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt? Että olet saanut aikaan jotain parempaa?
Entäs tuo perhe?
Vuokraanko näyttelijät syömään kalkkunaa?Kaverini vanhemmat = Röökiä kuluu aski päivässä, viinaa joka viikonloppu. Äiti on täynnä lävistyksiä ja tatuointeja, hiukset valkaistu hamppu, vaatteet tilanteessa kuin tilanteessa rikkinäiset farkut ja Volvo huppari ja ääni tupakan ja viskin käheyttämä vaikka on vasta noin 40. Isä kulkee verkkareissa ja crokseissa. Nuorimmat lapset ajaa mopolla kortitta ja polttaa vanhempiensa silmien alla. Kaverin äiti oli mulle aina tosi mukava ja edelleen kyselee kuulumisia jos tulee jossain vastaa, isää en ole ikinä nähnyt kuin kännissä ja kaveri häpesi heitä niin paljon, että muutti heti armeijan jälkeen pois kotoa.
Ole ystäväsi tukena
Pitäkää ERO bileet, ne on nyt muotia
Printtaa juliste ,missä kaverin perhe.
Vedä ruksit iskän ja äiskän naamojen yli
Syökää kalkkunaa ja laulakaa OHI On..Ohi on......
Kuka vihaa lapsia?